Vaaksiaishämähäkki

vaaksiaishämähäkkien heimoon kuuluva hämähäkkilaji

Vaaksiaishämähäkki (Pholcus phalangioides) on hyvin pitkäjalkainen vaaksiaishämähäkkien heimoon kuuluva hämähäkkilaji. Laji on kotoisin maapallon trooppisilta seuduilta, mutta on levinnyt voimakkaasti ihmisen toiminnan seurauksena. Vaaksiaishämähäki tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran Espoon Kilossa vuonna 2000 ja nykyisin lajilla on vakiintunut kanta.[1][2]

Vaaksiaishämähäkki
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Leukakoukulliset Chelicerata
Luokka: Hämähäkkieläimet Arachnida
Lahko: Hämähäkit Araneae
Osalahko: Araneomorphae
Yläheimo: Pholcoidea
Heimo: Vaaksiaishämähäkit Pholcidae
Suku: Pholcus
Laji: phalangioides
Kaksiosainen nimi

Pholcus phalangioides
(Fuesslin, 1775)

Katso myös

  Vaaksiaishämähäkki Wikispeciesissä
  Vaaksiaishämähäkki Commonsissa

Ulkoisesti vaaksiaishämähäkki pitkine jalkoineen muistuttaa muiden heimon lajien tapaan silmiinpistävän paljon lukkia, jollaiseksi sitä onkin helppo erehtyä luulemaan. Täysikasvuinen hämähäkki on pituudeltaan 7–10 mm, mutta raajojen kärkiväli voi olla jopa kymmenen senttimetriä[3]. Hämähäkki on suurelta osin läpikuultava[4]. Eläin on väritykseltään vaalean kellanharmaa ja sukupuolet muistuttavat paljon toisiaan. Eteläisimmässä Euroopassa vaaksiaishämähäkki esiintyy luolissa, mutta pohjoisempana – kuten Suomessa – se elää yksinomaan rakennusten sisätiloissa. Vaaksiaishämähäkki kutoo vaakatasoon löysän, sotkuisennäköisen verkon, jonka alapinnalla se roikkuu. Verkon ansiosta se on helppo erottaa lukeista, jotka eivät kudo koskaan verkkoa. Mikäli hämähäkkiä häiritään, se alkaa värisyttää verkkoaan voimakkaasti, jolloin eläimen hahmo saalistajan silmissä sumenee.[5]

Vaaksiaishämähäkki saalistaa erityisesti muita hämähäkkejä, mutta sille kelpaavat myös erilaiset hyönteiset. Ravinnon ollessa niukkaa, lajilla esiintyy myös kannibalismia.[4]

Naaras kantaa munia leuoissaan, eikä useimmista muista hämähäkeistä poiketen tee niille kunnollista seittikoteloa.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa