V. F. Johanson
Väinö Fritiof Johanson (10. joulukuuta 1893 Kirkkonummi – 11. kesäkuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori, joka oli 1930-luvun alussa yksi niin sanottujen pulaliikkeiden merkittävimmistä johtohahmoista.[1]
Johansonin vanhemmat olivat maanviljelijä Fritjof Johanson ja Sofia Westman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1912 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1915, agronomiksi 1916, filosofian lisensiaatiksi 1918 sekä filosofian maisteriksi ja tohtoriksi 1920.[2] Johanson oli Maanviljelystaloudellisella koelaitoksella laboraattorina 1916–1919 ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa kotieläintieteen laitoksella assistenttina 1921–1925, kansantaloustieteen ja tilastotieteen ylimääräisenä opettajana vuodesta 1926 sekä maatalouspoliitikan dosenttina vuodesta 1927. Johanson oli tilastollisen päätoimiston ylimääräisenä vanhempana aktuaarina 1928–1929 ja ruotsalaisen kauppakorkeakoulun vt. kansantaloustieteen vanhempana opettajana 1927–1928. Hän toimi myös maanviljelijänä Helsingin pitäjässä omistamassaan Sillbölen kartanossa 1918–1922 ja Brutubyn Påvalsin tilalla 1918–1924.[2]
Suomen sisällissodan aikana Johanson oli Länsi-Uudenmaan suojeluskuntalaisista kootun Sigurdskårenin esikuntapäällikkönä, Länsi-Uudenmaan pataljoonan komentajana sekä Uudenmaan 1. sotilaspiirin piiripäällikkönä. Samana vuonna hänet ylennettiin reservin kapteeniksi.[2] Johanson osallistui Kirkkonummen taisteluihin ja oli Sigurdskårenin antautumisen jälkeen puolitoista kuukautta sotavankina Helsingissä. Länsi-Uudenmaan pataljoonan komentajana hän oli osallisena ainakin 200 punaisten teloituksiin huhti–toukokuussa 1918.lähde?
1930-luvun alussa Johanson tuli mukaan ensin Lapuan liikkeen ja sitten niin sanottujen pulaliikkeiden toimintaan. Hänestä tuli yhdessä professori Yrjö Jahnssonin kanssa yksi tammikuussa 1931 käynnistyneen Loimaan pulaliikkeen ideologisista johtohahmoista. Johanson arvosteli harjoitettua talouspolitiikkaa, joka oli saattanut taloudellisiin vaikeuksiin useita velkaantuneita maanviljelijöitä. Hänet asetettiin vuonna 1932 kotiarestiin muutamien kuukausien ajaksi, kun Suomen hallitus halusi hillitä hänen poliittista toimintaansa. Johanson pyrki hakeutumaan myös yhteistyöhön 1930-luvun alussa Suomeen syntyneiden pienten kansallissosialististen puolueiden kanssa. Vuonna 1936 korkein oikeus tuomitsi hänet kunnianloukkauksesta neljän kuukauden ehdolliseen vankeusragaistukseen, kun hän oli kirjoituksissaan arvostellut voimakkaasti muun muassa Risto Rytiä ja Kyösti Kalliota.[1][3] Johanson oli julkaissut vuonna 1934 Ministerin kunnia -nimisen kirjan, joka sittemmin takavarikoitiin. Kirjassa Johanson väitti ministeri Risto Rytin väärentäneen valtioneuvoston pöytäkirjan ja pääministeri Kyösti Kallion tehneen väärän valan ministeri Juho Niukkasta vastaan nostetussa niin sanotussa raaputusjutussa. Väitteiden johdosta Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Johansonin neljäksi kuukaudeksi vankeuteen ja tästä päätöksestä valitettiin sitten ylempiin oikeusasteisiin.[4]
Johanson oli naimisissa 1917–1931 Margit von Hertzenin kanssa ja vuodesta 1932 Tyyne Näkin kanssa.[2] Hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta oli kaupunkineuvos ja Suomen Kaupunkiliiton toiminnanjohtaja Lars Olov Johanson.[5]
Teoksia muokkaa
- Bidrag till frågan om fodervärdets växlingar, väitöskirja. Agrikultur-ekonomiska försöksanstaltens i Finland vetenskapliga publikationer 5. Helsingfors 1917
- Självständig livsmedelspolitik. Holger Schildt, Helsingfors 1917, suomeksi nimellä Itsenäinen elintarvepolitiikka. Edlund, Helsinki 1917
- Rehukasvien aikainen korjuu : kotieläinbiologiselta osastolta. Tiedonantoja maamiehille n:o 53. Suomen maanviljelystaloudellinen koelaitos, Helsinki 1917
- Bidrag till frågan om fodervärdets växlingar, väitöskirja. Agrikultur-ekonomiska försöksanstaltens i Finland vetenskapliga publikationer 5. Helsingfors 1917
- Om växttrådens fodervärde. Agrikultur-ekonomiska försöksanstaltens i Finland vetenskapliga publikationer 8. Helsingfors 1919
- Om fodervärdet vid utfodring av idisslare. Agrikultur-ekonomiska försöksanstaltens i Finland vetenskapliga publikationer 7. Helsingfors 1919
- Några omsättningsförsök med får och en häst som experimentdjur utförda sommaren 1917. Agrikultur-ekonomiska försöksanstaltens i Finland vetenskapliga publikationer 9. Helsingfors 1920
- Den demokratiska folkhushållningen : studier i teoretisk ekonomi och politik. Lantbruksvetenskapliga samfundets i Finland meddelanden H. 9. Suomen maataloustieteellinen seura, Helsinki 1923
- Om fodrets värde under kalvens första utveckling. Lantbruksvetenskapliga samfundets i Finland meddelanden H. 7. Suomen maataloustieteellinen seura, Helsinki 1923
- Drag ur ayrshireavelns ekonomi. Ayrshireföreningens i Finland publikation 11. Helsingfors 1923
- Finlands lantbruk, dess nuvarande politiska läge och ekonomiska tillstånd : en översikt. Helsingfors 1924
- Införselbevis och spannmålsandelslag : en linje för Finlands spannmålspolitik. Helsingfors 1924
- Finlands agrarpolitiska historia : en skildring av det finländska lantbrukets ekonomiska betingelser. 1, Från 1600-talet till år 1870. Lantbruksvetenskapliga samfundets i Finland meddelanden H. 13 A. Suomen maataloustieteellinen seura, Helsinki 1924
- Den svenska landsbygdens samling : en redogörelse för Allmogeförbundets organisation och syften samt program och stadgar. Allmogeförbundets skrifter 1. Helsingfors 1925
- Krigsekonomi och ekonomisk krigsberedskap. Helsingfors 1925
- Brandförsäkringen på landet. Helsingfors 1925
- Viljan luovutus valtiolle v. 1919 ja valtion viljasäännöstelyn lopettaminen sodan jälkeen. Tilastokatsauksia 6/1925
- Finlands agrarpolitiska historia. 2, Huvuddragen av allmänpolitiska inflytelser och jordpolitiken under ständerlantdagens tid. Lantbruksvetenskapliga samfundets i Finland meddelanden H. 13 B. Suomen maataloustieteellinen seura, Helsinki 1926
- Nyriktning i vår tullpolitik. Helsingfors 1926
- Verohintoja Suomessa vuosina 1731–1870 – Markegångspris i Finland åren 1731–1870. Tilastokatsauksia 7–8/1926
- Pengar, tull och kris : en undersökning av prisrörelsen i Finland åren 1926–1929. Helsingfors 1929
- Miten Suomea hallitaan. Ajan Sana, Helsinki 1930
- Porvarillinen vaaliliitto : 12 pnä elokuuta Kansallisteatterissa pidetyssä kansalaiskokouksessa esitetty alustus. Helsinki 1930
- Finlands hypoteksförening och de ekonomiska svårigheterna 1865–1883 : Finlands hypoteksförening och den ekonomiska krisen på 1860-talet. Suomen maataloustieteellisen seuran julkaisuja 22,1. Helsinki 1931
- Rahapolitiikan vaikutus talouspulaamme : Lahden, Lapuan ja Salon pulakokouksissa pidetty esitelmä toukokuussa 1931. Helsinki 1931
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maanomistus ja talous. Suomen maataloustieteellisen seuran julkaisuja 22, 2. Helsinki 1931
- Teollisuuden rahoitus. Taloudellisen neuvottelukunnan julkaisuja 15. Helsinki 1931
- Isänmaallisen kansantalouspuolueen (tri V. F. Johanson) ohjelma. Isänmaallinen kansantalouspuolue, Forssa 1933
- Ministerin kunnia. Helsinki 1934
- Kaukaan jäteselluloosa rehuna. Kaukaan tehdas oy, Helsinki 1940
- Suomen tilaston pääkohdat. Helsinki 1940 (nimellä V. F. Johansson)
- Suomen maanviljelijäin velkaantuminen ja toimenpiteet sen lieventämiseksi vv. 1931–34. Suomen maataloustieteellisen seuran julkaisuja 44. Vammala 1941 (nimellä V. F. Johansson)
- Valitus Helsingin yliopiston kanslerille agraaripolitiikan professorin-viran täyttämisasiassa. Vammala 1947
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Johanson, V.F hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Aikalaiskirja 1934 (Projekt Runeberg)
- ↑ Kristidsrörelsen hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ "Ministerin kunnia" astuu jälleen päiväjärjestykseen, Laatokka, 28.05.1935, nro 59, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kuka kukin on 1978 : Lars Olov Johanson