Wikipedia

Västervikin kunta

kunta Kalmarin läänissä, Ruotsissa

Västervikin kunta (ruots. Västerviks kommun) on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Västervik.[3]

Västervikin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Kalmarin lääni
Maakunta Småland
Keskustaajama Västervik
Kuntakoodi 0883
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 874,47 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 36 747
 – Väestötiheys 19,6 as./km²









Kunnan maapinta-ala on 1 874,47 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 36 747 henkeä (31.12.2021).[2]

Västervik on Närpiön ystävyyskaupunki.

Vuonna 2007 kunnassa oli 200,15 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen Västervikin kunnan alueella sijaitsi Västervikin kaupunki, 13 maalaiskuntaa ja Gamlebyn epäitsenäinen kauppala (ruots. municipalköping). Vuonna 1918 perustettiin Gamlebyn taajaväkinen yhdyskunta, joka ei ollut rajoiltaan sama kuin epäitsenäinen kauppala. Vuonna 1931 perustettiin alueelle vielä 14. maalaiskunta, Överumin maalaiskunta erottamalla se Gamlebyn, Dalhemin, Loftan, Västra Edin ja Uknan maalaiskunnista.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin yhdeksän "suurkuntaa":

  • Gamleby (Gamleby, Lofta ja Odensvi)
  • Gladhammar (Gladhammar, Törnsfall ja Västrum)
  • Hallingeberg (ei muutosta)
  • Hjorted (ei muutosta)
  • Locknevi (Blackstad ja Locknevi)
  • Loftahammar (pieni alue liitetty Östra Edistä)
  • Tjust-Ed (Tryserum, Västra Ed ja Östra Ed)
  • Uknadalen (Gärdserum, Hannäs ja Ukna)
  • Överum (Dalhem ja Överum).

Västervikin kaupunkiin tämä uudistus ei vaikuttanut. Gamlebyn epäitsenäinen kauppala ja taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1956. Vuonna 1967 Gladhammarin maalaiskunta liitettiin Västervikin kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Västervikin kunta yhdistämällä Västervikin kaupunki, Gamlebyn, Hallingebergin, Hjortedin, Loftahammarin ja Överumin maalaiskunnat sekä Blackstadin seurakunta Locknevin maalaiskunnasta, Uknan seurakunta Uknadalenin maalaiskunnasta ja Västra Edin seurakunta Tjust-Edin maalaiskunnasta.

Vaakuna muokkaa

Nykyinen vaakuna on entisen Västervikin kaupungin vaakuna. Myös eräillä maalaiskunnilla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys muokkaa

Västervikin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 42 177
1955
  
 42 583
1960
  
 42 562
1965
  
 42 038
1970
  
 42 312
1975
  
 41 702
1980
  
 41 263
1985
  
 39 975
1990
  
 39 908
1995
  
 39 579
2000
  
 37 433
2005
  
 36 505
2010
  
 36 206
2015
  
 36 049
2020
  
 36 655
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 3 464 9,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 705 2,0
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 668 4,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 30 212 83,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 390 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 520 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 174 016 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 64 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 17,7 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 25,3 %

Elinkeinot muokkaa

Västervikissä toimi 1800-luvulla sellu- ja paperitehtaita: Totebossa 1749–1880, Helgerumissa 1758–1913 ja viimeisenä Edsbrukissa 1890–1992[13].

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,7 3,5
  jalostus 25,0 25,2
  palvelut 69,6 69,5
  tuntematon 1,8 1,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 15 440 16 022
  työpaikkaomavaraisuus 96,4

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 10 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,5 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 078 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Västervik 21 140
2 Gamleby 2 775
3 Ankarsrum 1 254
4 Överum 1 203
5 Gunnebo 938
6 Piperskärr 551
7 Loftahammar 404
8 Hjorted 324
9 Edsbruk 300
10 Totebo 239

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Luettelossa mainituista taajamista Jenny on sittemmin kasvanut yhteen Västervikin taajaman kanssa.[18]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Muita paikkakuntia muokkaa

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Västervikin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Centralorten (32 valtuutettua)
  • Landsbygden (25 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Västervikin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 10 10 10 12 12 10 12 10 12 10 22 21 13 12 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 19 19 14 11 9 11 10 10 7 8 6 4 5 5 {{{c2022}}}
  Liberaalit 4 4 4 1 5 6 4 2 2 6 2 2 3 3 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 2 2 3 2 5 4 2 1 1 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 3 2 2 3 2 2 2 3 2 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 35 34 37 38 36 34 25 32 26 24 22 21 21 18 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 5 3 3 3 3 4 3 3 7 5 3 2 2 3 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5 7 {{{sd2022}}}
  Muut 0 3 5 7 6 5 4 2 1 4 4 2 4 5 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[23] 75 75 75 75 75 75 63 63 63 63 63 57 57 57 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit muokkaa

 
Kartta Västervikin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Västervik
  • Törnsfall
  • Gladhammar-Västrum
  • Ukna
  • Dalhem
  • Överum
  • Västra Ed
  • Loftahammar
  • Lofta
  • Gamleby
  • Odensvi
  • Hallingeberg-Blackstad
  • Hjorted

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Blackstad
  • Dalhem
  • Gamleby (Gamla Västervik)
  • Gladhammar
  • Hallingeberg
  • Hallingebergs norra kbfd*
  • Hallingebergs södra kbfd*
  • Hjorted
  • Lofta
  • Loftahammar
  • Odensvi
  • Törnsfall
  • Ukna
  • Västervik (Nya Västervik)
  • Västra Ed (Ed)
  • Västrum
  • Överum

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.8.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Västervik Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Lista över massa- och pappersbruk i Sverige brukshistoria.se. Version 191214-02. Viitattu 5.8.2023.
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.8.2022. (ruotsiksi)
  23. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Västervikin kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Västerviks kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja maalaiskuntia koskevista artikkeleista.
 
Kalmarin läänin kunnat
Borgholmin kunta • Emmabodan kunta • Hultsfredin kunta • Högsbyn kunta • Kalmarin kunta • Mönsteråsin kunta • Mörbylångan kunta • Nybron kunta • Oskarshamnin kunta • Torsåsin kunta • Vimmerbyn kunta • Västervikin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Västervikin_kunta&oldid=21735865”