Värska on Setomaan kuntaan kuuluva pienkauppala ja Põlvamaan entinen kunta Kaakkois-Virossa. Vuoden 2017 kuntauudistuksessa põlvamaalaiset Mikitamäen ja Värskan kunnat sekä võrumaalaiset Meremäen kunta ja Misson kunnan Luhamaan kulmakunnan kylät yhdistettiin Võrumaahan kuuluvaksi Setomaan kunnaksi. Värska on Setomaan kunnan keskus.[1]

Värska
Värskan ortodoksinen kirkko
Värskan ortodoksinen kirkko

Värska

Koordinaatit: 57°57′N, 27°38′E

Valtio Viro
Maakunta Võrumaa
Kunta Setomaan kunta
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi pienkauppala
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3












Entinen kunta muokkaa

Pinta-alaa kunnalla oli 187,7 neliökilometriä, ja asukkaita siellä oli 1 513.[2] Värskan kunnanjohtajana toimii Raul Kudre.[2] Kunnan keskus oli nimeltään Värska ja asukkaita siellä on 635.[3]

Värskan naapurikunnat olivat Mikitamäe pohjoisessa, Orava lännessä ja Meremäe (Võrumaalla) etelässä. Etelässä ja idässä kunta rajautui Venäjään. Nimellä Saatse saabas tunnettu rajalinja halkoi pieneltä osin myös kunnan tieverkkoa ja tie 178 Värskasta Ulitinan kylään kulkikin poikkeuksellisella tavalla toista kilometriä läpi Venäjälle kuuluvan alueen. Tiellä ei kuitenkaan ollut rajatarkastuksia, mutta pysähtyminen ja liikkuminen jalan on kielletty. Vuoden 2005 rajasopimuksessa sovittiin aluevaihdoista Värskan ja Meremäen kuntien alueilla rajalinjan suoristamiseksi.

Värskassa järjestetään Jyrin päivänä (9. joulukuuta ja 6. toukokuuta) kyläjuhlat. Lisäksi joka kolmas vuosi järjestetään setukaisten kansanlaulupäivät.[3] Värskan keskuspaikassa, Obinitsassa ja Saatsessa on museo, joka esittelee setukaisten perinteitä.[4]

Historia muokkaa

Värskan lahden rannalla on ollut asutusta yli 7 000 vuotta. Värska on hyvän sijaintinsa vuoksi ollut vilkasliikenteinen alue. Värska on tunnettu Pihkovan tavaralotjien maihinnousupaikkana. Tästä on johtunut myös kunnan nykyinen nimi: alun perin Verhoustje (= korkea joensuu) (myös Verhoustinski pogost), sitten Verska ja Värska.[3]

Ensimmäiset maininnat Värskasta ovat aikakirjojen mukaan vuodelta 1585. Värska pysyi pitkään pienenä kylänä ja kunnan keskus sijaitsi Lobotkassa virstan päässä kylästä. Kun kirkko vuonna 1907 valmistui kylään, alkoi kylä kasvaa. Pian kunnan keskus siirrettiinkin Värskaan. Vuosina 1926–1930 Värskaan perustettiin Kaitseväen Petserin pohjoinen varuskunta (põhjalaager),[3] jossa palveli varusmiehet eri puolilta Viroa jalka- ja ratsuväessä sekä tykistössä. Varuskunta oli suuri ja sillä oli jopa oma 500-paikkainen kasinonsa. Neuvostomiehittäjät hajottivat varuskunnan vuonna 1941 ja upseerit lähetettiin Siperiaan tai ammuttiin heti.[5]

Kylät muokkaa

Värska muodostui seuraavista kylistä (vir. küla): Koidula, Kolodavitsa, Kolossova, Korela, Kostkova, Kremessova, Kundruse, Litvina, Lobotka, Lutepää, Matsuri, Määsovitsa, Nedsaja, Pattina, Perdaku, Podmotsa, Popovitsa, Rääptsova, Saabolda, Saatse, Samarina, Sesniki, Säpina, Tonja, Treski, Ulitina, Vaartsi, Vedernika, Velna, Verhulitsa, Voropi, Võpolsova, Väike-Rõsna ja Õrsava.

Väestö muokkaa

Vuonna 2011 Värskan kunnassa oli 1 079 asukasta, joista 1 014 (94,0 %) oli virolaisia, 60 (5,6 %) venäläisiä ja 6 (0,6 %) muita kansallisuuksia.[6]

Lähteet muokkaa

  1. Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 26.5.2018. (viroksi)
  2. a b Värska vald polvamaa.ee. Viitattu 3.8.2008. (viroksi)
  3. a b c d Värska Setomaa Valdade Liit. Viitattu 3.8.2008.
  4. Leivo, Kairi: Missä on Setomaa ja keitä ovat setot? 2/2005. www.VIRO.org. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 3.8.2008.
  5. http://www.efis.ee/et/filmiliigid/film/id/5682/huvitavat-lugemist
  6. RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)

Aiheesta muualla muokkaa