Vännäsin kunta
Vännäsin kunta (ruots. Vännäs kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västerbotteniin ja Ångermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Vännäs.[3]
| Vännäsin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Västerbottenin lääni |
| Maakunta | Västerbotten ja Ångermanland |
| Keskustaajama | Vännäs |
| Kuntakoodi | 2460 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 529,49 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 9 054 |
| – Väestötiheys | 17,1 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 529,49 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 9 054 henkeä (31.12.2021).[2]
Vännäs on tärkeä rautatieristeys, kauppa- ja puutavarateollisuuskeskus. Alueella on Pengsjön museo. Kansainvälinen matkailutie, Sininen tie, Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjän Karjalaan kulkee Vännäsin kunnan halki.
Vuonna 2007 kunnassa oli 55,31 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Vännäsin pitäjä muodostettiin vuonna 1834 erotettamalla se Uumajan maaseurakunnasta. Vuonna 1863 pitäjästä tuli maalaiskunta, kun Ruotsiin perustettiin uudenaikainen kuntajärjestelmä. Vuonna 1896 maalaiskuntaan perustettiin Vännäsin taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1928 Vännäsin kauppalaksi. Vuonna 1939 maalaiskuntaan perustettiin toinen taajaväkinen yhdyskunta Vännäsby, joka oli olemassa vuoteen 1959 asti. Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut aluejakoon, mutta vuoden 1971 kuntauudistuksessa maalaiskunta ja kauppala yhdistettiin Vännäsin kunnaksi. Vuosina 1974–1982 myös Bjurholmin kunta kuului Vännäsin kuntaan.
Vaakuna muokkaa
Nykyinen vaakuna on entisen Vännäsin maalaiskunnan vaakuna. Myös Vännäsin kauppalalla oli oma vaakuna.
-
Vännäsin kauppala
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 593 | 6,9 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 72 | 0,8 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 413 | 4,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 7 515 | 87,5 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 82 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 95 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 404 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 78 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 21,8 %
- 18–64-vuotiaat: 58,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,0 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 5,3 | 3,3 | |
| jalostus | 21,4 | 23,5 | |
| palvelut | 70,5 | 71,2 | |
| tuntematon | 2,7 | 1,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 2 840 | 3 998 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 71,0 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 2 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 67,4 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 744 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Vännäs | 4 118 |
| 2 | Vännäsby | 1 552 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vännäsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Bjurholmin kunta sisältyy Vännäsin tuloksiin vuosina 1973–1979.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 5 | 4 | 3 | 3 | 4 | 3 | 3 | 2 | 3 | 4 | 3 | 3 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 12 | 12 | 11 | 9 | 8 | 8 | 8 | 7 | 6 | 8 | 8 | 6 | 8 | 8 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 6 | 5 | 5 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 | 3 | 2 | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 2 | 2 | 1 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 17 | 17 | 16 | 17 | 16 | 16 | 15 | 17 | 15 | 15 | 14 | 15 | 13 | 10 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 0 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 5 | 5 | 4 | 4 | 5 | 4 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[19] | 41 | 41 | 41 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 31 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Vännäsin piiri.
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]
- Vännäs
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Vännäs
- Vännäsbygdens kbfd* (Vännäs landskommuns kbfd)
- Vännäs centralorts kbfd* (Vännäs köpings kbfd)
Kirkot muokkaa
-
Johanneskyrkan -
Mariakapellet -
Vännäsin kirkko
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 26.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Vännäs Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 26.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
