Vähimmäispalkka

Vähimmäispalkka ("minimipalkka") on pienin mahdollinen palkka, joka lain mukaan työntekijälle tulee maksaa. Useimmissa maissa on oma vähimmäispalkkalainsäädäntönsä mutta Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa ei ole yleistä vähimmäispalkkaa.

Vähimmäispalkan vaikutukset kun oletetaan täydellisen kilpailun oletukset. Käytännössä on kuitenkin useita syitä, miksi työmarkkinat ovat varsin epätäydellisesti kilpaillut.

Vähimmäispalkan pääasiallinen tarkoitus on nostaa matalapalkkaisten kansalaisten työstä saamaa korvausta. Vähimmäispalkan avulla pyritään torjumaan köyhyyttä ja sen avulla pyritään auttamaan kokonaisia perheitä.

Vähimmäispalkka Suomessa

Suomessa ei ole käytössä vähimmäispalkkaa lakiin kirjattuna euromääräisenä palkkana, vaan laki määrää maksettavaksi tavanomaisen ja kohtuullisen palkan. Monissa muissa maissa vähimmäispalkat määritetään työehtosopimuksissa jokaiselle alalle erikseen. Esimerkiksi talonmiehen työtä koskevan työehtosopimuksen mukaisesti täysin työkykyisen talonmiehen vähimmäispalkka 40 viikkotyötunnin kokoaikatyöstä on 1.10.2009 alkaen 1238,33 euroa kuukaudessa.

Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka, määrää työsopimuslain 2 luvun 10 §. . Jos alalla on jokin muu kuin yleissitova työehtosopimus, tavanomaisena ja kohtuullisena voidaan pitää siinä määrättyä palkkaa. Jos alalla ei ole lainkaan työehtosopimuksia, tavanomainen ja kohtuullinen palkka voi perustua esimerkiksi alan järjestöjen palkkasuosituksiin. Ellei näitäkään ole, suositellaan työstä maksettavaksi ainakin niin paljon, että työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus täyttyy. Kelan mukaan palkan on pitänyt olla vähintään 1 252 e/kk (vuonna 2021).

Vähimmäispalkkojen noudattamista valvovat Suomessa työsuojelupiirit.

Keväällä 2009 Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK otti ensimmäistä kertaa tavoitteekseen yhtenäisen työehtosopimuksiin perustuvan minimipalkan ajamisen. Euroopan unionin jäsenmaista kahdellakymmenellä on lakiin perustuva yleissitova minimipalkka, sen puuttuessa vain Suomelta, Ruotsilta ja Tanskalta.

Vähimmäispalkat muissa maissa

• Isossa-Britanniassa vähimmäispalkka vuonna 2021 on 4,55 £ alle 18-vuotiaille, 6,45 £ 18-20-vuotiaille, 8,20 £ 20-24-vuotiaille ja 8,72 £ 25-vuotiaille ja vanhemmille.
• Alankomaissa vähimmäispalkka on 10,34 € tunnissa (v.2021). .
• Ranskassa vähimmäispalkka on 10,25 euroa tunnissa (v.2021).
• Yhdysvalloissa vähimmaispalkka oli 8,15 dollaria tunnissa vuonna 2008. Minimipalkkaan on yhdistetty pienituloisia tukeva ansiotulotuki (engl. earned income tax credit).^lähde? Yhdysvaltain minimipalkka vuonna 2014 oli 7,25 dollaria (5,9 euroa) tunnilta. Summa ei päde kaikkiin työntekijöihin. Esimerkiksi tarjoilijoille maksetaan vähemmän sillä työnantajapuolella oletetaan, että työstä maksetaan juomarahaa.
• Saksassa vähimmäispalkka on 9,50 € tunnissa v.2021.

Yhdysvallat

Barack Obama halusi nostaa minimipalkan 10,10 dollariin, mutta kongressi vastusti ajatusta. Monissa osavaltioissa on päätetty korkeammasta minimipalkasta.

Minimipalkan nosto 15 dollariin tunnissa osana koronaelvytystä oli yksi demokraattien Joe Bidenin vaalilupauksista. Hän näyttää kuitenkin luopuneen siitä jo helmikuuhun 2021 mennessä.

Viro

Virossa valtion määräämä minimipalkka oli 33 % keskipalkasta vuonna 2008 (28,5 % vuonna 2000). Vuosia 1995-2000 koskeneen tutkimuksen mukaan minimipalkan nostot ovat vähentäneet työllisyyttä niiden työntekijöiden joukossa, joihin nostoilla on ollut vaikutusta, ts. joiden palkat jäivät korotetun minimipalkan alle, vaikka osalle maksetaankin yhä laittoman pientä palkkaa. Vuosina 2000-2005 palkat nousivat Virossa 8–12 %/vuosi.

Viron minimipalkka oli 89 euroa/kk vuonna 2000, 278 euroa/kk vuonna 2008. Vuonna 2021 vähimmäispalkka Virossa on 3,48 € /h.

Esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ei ole varsinaisia minimipalkkoja mutta muun muassa Suomessa monilla aloilla ammattiliiton sopima palkka on lainvoimainen minimipalkka työehtosopimusten yleissitovuuslain vuoksi^lähde?.

Tutkimuksia

Elsalvadorilainen Fusades ja kanadalainen International Development Research Centre ovat tutkineet vähimmäispalkan vaikutuksia työntekijöihin ja perheisiin Costa Ricassa, El Salvadorissa ja Nicaraguassa. Tutkimuksen mukaan vähimmäispalkka on suoraviivainen ja tehoton ratkaisu köyhyyden vähentämiseen. Useimpien tulotaso nousee, kun heillä on taidot tai kyky pyytää korkeampaa palkkaa. Tähän vaikuttaa parantunut pääsy muodolliseen koulutukseen tai harjoitteluun.

Alan B. Kruegerin ja David Cardin tutkimus haastoi perinteisen ajattelun siitä, että vähimmäispalkan korkeampi taso vaikeuttaa nuorten, heikkotaitoisten ja vähiten koulutetusa saaneiden työnsaantimahdollisuuksia ja on siksi köyhien edun vastaista. Tutkimuksessa tarkastelluissa pikaruokaloissa työllistettiin enemmän ihmisiä vähimmäispalkan 5,05 dollariin nostaneessa New Jerseyssä kuin sen 4,25 dollarissa pitäneessä Pennsylvaniassa.

Satunnaiskoe: minimipalkka vähensi työtunteja ja siirsi työt tuottavammille

Online-työmarkkinoilla minimipalkan korotus johti työtuntien vähenemiseen ja töiden siirtymiseen ne nopeammin tekeville työntekijöille, jolloin vähemmän tuottavat työntekijät kärsivät. Matalapalkkatöissä työtunnit vähenivät jopa 30 prosenttia. Rekrytointien väheneminen oli pienempää. Satunnaistetussa tutkimuksessa onlinealusta tuotti tarkat tiedot.

Usein tutkijat katsovat, että vähimmäispalkan pienet korotukset heikentävät työllisyyttä vain vähän, todennäköisesti siksi, että yritykset vähentävät työtunteja ja ei-rahallista palkitsemista ja nostavat hintoja sekä mahdollisesti palkkaavat heikommin tuottavien työntekijöiden sijaan tuottavampia. Tämä voi selittää sen yllättävän tuloksen, että perinteisissä tutkimuksissa, joissa tätä ei voi havaita, työllisyyden heikkeneminen on vaatimatonta, vaikka väitteet joustamattomasta työvoiman kysynnästä tai monopsonista ovat epäuskottavia.

Tutkimuskirjallisuuden ongelma on se, että osavaltiokohtaiset vähimmäispalkkojen korotukset eivät ole satunnaisia ja monia yritysten reaktioita ei pystytä mittaamaan. Tutkimuksen onlinemarkkinoilla näitä ongelmia ei samoin ollut, vähimmäispalkat satunnaistettiin, tutkimus kattoi 160 000 työpaikkaa ja käytössä olivat tiedot työtunneistakin sekä kaikkien työntekijöiden ominaisuuksista ennen koetta. Näiden mittareiden mukaan vähimmäispalkan aikana rekrytoitiin paljon tuottavampia työntekijöitä. Perinteisissä tutkimuksissa tätä ei olisi voinut mitata. Demografia muuttui lähinnä vain korkeimman minimipalkan kokeessa, joten tuottavuuseroja lienee kaikkien demografioiden sisällä. Vaikutuksia yli minimipalkan ansaitseviin ei löytynyt.

Vähimmäispalkkojen kritiikkiä

Vähimmäispalkan on sanottu olevan klassinen esimerkki huonosta ajatuksesta, johon hyvä tarkoitus johtaa. Suurin osa yhdysvaltalaisista taloustieteilijöistä katsoo minimipalkkojen aiheuttavan työttömyyttä.^lähde?

Ammattiliittoilla on tapana asettaa palkat yli työn tasapainohinnan, jolla työn kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret, koska liittojen sisäpiiriläisenemmistö hyötyy tällaisesta ulkopiiriläisten jäädessä työttömiksi palkankorotuksen vuoksi. Tämä työttömyys on siis "tahdonvastaista" työttömien mutta "vapaaehtoista" ammattiliiton näkökulmasta.

Ay-liikkeen Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan pitkän aikavälin työvoiman kysynnän palkkajousto on Suomessa -0,4 (eri yrityksissä 0,1–2,1, elintarviketeollisuudessa 0,7 ja vähittäiskaupassa 0,5). Tämä tarkoittaa, että jonkin yrityksen tai alan palkkojen nousu 1 %:n verran vähentää sen yrityksen tai alan työllisyyttä keskimäärin 0,4 %. Tästä ei kuitenkaan ole suoraan pääteltävissä minimipalkan muutoksien vaikutusta työllisyyteen. Saman lähteen mukaan: "Vaikka korkeampien minimipalkkojen uskotaan yleisesti vähentävän etenkin nuorisotyöllisyyttä, ei empiirinen tutkimusaineisto ainakaan Yhdysvaltain osalta yksiselitteisesti tue tätä väitettä. Eräissä viimeaikaisissa tutkimuksissa on päädytty tulokseen, jonka mukaan minimipalkkalainsäädännön muutoksilla ei ole ollut vaikutusta työllisyyteen tai että minimipalkkatason ja työllisyyden välinen yhteys on ollut jopa positiivinen. (Card & Krueger: 1995.) Näkemys ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut yleistä hyväksyntää (esim. Neumark & Wascher 2004)." Kansantaloustieteen oppikirjan mukaan Suomen pitkän aikavälin palkkajousto olisi (miinus) 0,7–1, siis vaikutus olisi noin kaksinkertainen.^{lähde tarkemmin?}

Työministeriön erikoistutkija Pekka Tiainen on laskenut, että viiden prosentin palkka-ale tuo saman verran työpaikkoja kuin dollarin heikentyminen 10 prosentilla vie työpaikkoja. Tiaisen mukaan työministeriön laskelma on optimistinen, koska se ei ota huomioon ostovoiman heikkenemistä.

Jopa monet kuuluisat keynesiläiset taloustieteilijät, kuten Nobel-palkinnon saaneet Paul Samuelson, James Tobin (ks. Tobinin vero) ja Gunnar Myrdal ("Ruotsin hyvinvointivaltion isä"), vastustivat minimipalkkoja. Vastustaessaan minimituntipalkan nostoa 1,45 dollarista 2 dollariin Samuelson kirjoitti: "Mitä mustaa nuorta auttaa tietää, että työnantajan pitäisi maksaa hänelle 2 dollaria tunnissa, jos juuri se seikka estää häntä saamasta työtä?" James Tobin kirjoitti: "Vastustan minimipalkkalakeja ja olen niin sen sanonut. Se vähentää työmahdollisuuksia, ceteris paribus, ja se on tehoton ja sattumanvarainen tulonjaon keino." Tobinin mukaan minimipalkat luovat Phillipsin käyrän ongelman tuottavaa epäsymmetriaa, kun palkat eivät jousta alaspäin vaan työllisyys.

Kuitenkin vuonna 2013 keynesiläiset, kuten Paul Krugman, ovat kannattaneet minimipalkan nostoa Yhdysvalloissa paitsi poliittisista syistä, myös sen vuoksi että Krugmanin mukaan minimipalkan nosto sen nykyiseltä melko matalalta tasolta ei tutkimusten mukaan vaikuta työllisyyteen negatiivisesti.

Vaikutus köyhiin ja mustiin

Roger Koopmanin mukaan eniten minimipalkoista kärsivät kokemattomat nuoret ja taitamattomat köyhät, etenkin mustat. 1950-luvulla mustien nuorten työttömyys oli valkoisten tasoa mutta vuosikymmenten minimipalkkakorotusten ja -laajennusten myötä se nousi 40 %:iin. Hyvin monet vähäistä osaamista vaativat palveluammatit ja muut työuran aloitukseen sopivat tehtävät ovat vähentyneet tai kadonneet yhteiskunnasta.

Alkuunpääsy työuralla

Musta ekonomisti Walter E. Williams kertoi, että hänen nuoruusvuosinaan Philadelphian slummissa varhaiset työkokemukset ja niiden myötä saadut työtaidot olivat elämän kululle paljon tärkeämpiä kuin noista töistä saatu matala palkka. Lisäksi nuoren työ ja oma palkka toivat itsekunnioitusta. "Jos nuori haluaa pestä autoja halvalla saadakseen työkokemusta ja itsekunnioitusta, onko kongressilla oikeutta kieltää se?" Koopman kysyy. Williamsin mukaan yleensäkin ihmiset hankkivat työtaitoja nimenomaan työskentelemällä matalilla palkoilla. Hänen mukaansa akateemisesti koulutetut lääkäritkin saavat tehdä tätä opiskellessaan, mutta köyhien perheiden vähätaitoisilta nuorilta kielletään mahdollisuus päästä alkuun elämässään.

Osmo Soininvaaran mukaan minimipalkat aiheuttavat työttömyyttä, ja siksi köyhiä olisi parempi auttaa matalapalkkatuilla. Hän on myös kirjoittanut, että minimipalkat ovat kuin katkoisi työelämän tikapuista pois ne alimmat puolat, joita huono-osaisimmat tarvitsevat päästäkseen alkuun.^lähde?

Työehdot huononevat

Professori Tyler Cowenin mukaan minimipalkan korotus johtaa siihen, että työehtoja kiristetään siten, että työn arvo kohoaa korotetun minimipalkan tasolle, tavalla, johon työnantaja ja työntekijät eivät aiemmin vapaaehtoisesti päätyneet. Joissain tapauksissa korotus johtaa vain siihen, että vähemmän tuottavat työntekijät saavat potkut. Joskus kuitenkin voi olla, että korotuksen vuoksi työnantaja korvaa osan työpaikoista tuottavammilla työtehtävillä. Tällöin ne tehtävät annetaan tyypillisesti niille matalapalkkatyöntekijöille, joilla on parhaat kyvyt, mutta huono-osaisimmat työntekijät jäävät ilman.

Milton Friedmanin mukaan taloustieteilijät tietävät ainakin sen, miten luodaan pula (enimmäishinta) ja ylitarjonta (vähimmäishinta)

Yhdysvalloissa suurin osa ekonomisteista on vuonna 2003 tehdyn kyselyn perusteella sitä mieltä, että työn kysyntä on joustavaa, jolloin minipalkasta aiheutuisi ainakin jonkin verran työttömyyttä. Tämän näkemyksen ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tunnetut työn taloustieteen tutkijat David Card ja Alan Kruger. He tarkastelivat vähimmäispalkan noston vaikutusta Yhdysvalloissa ja totesivat, että se ei lisännyt työttömyyttä. Tulos tarkoittaisi, että matalapalkkatyön kysyntä olisi joustamatonta^lähde?.

Vähimmäispalkan eräs vaihtoehto on palkkatuki (tai perustulo). Tällöin valtio maksaa työntekijälle summan, joka nostaa tulotason riittävän korkeaksi katsotulle tasolle. Tukien käytössä on kuitenkin ongelmia. Jos työn tarjonta ja kysyntä ovat joustamattomia (tosin Suomessa työn kysynnän hintajoustoksi arvioidaan pitkällä aikavälillä peräti 0,7–1,) työnantajat voivat laskea palkkoja vastaavan määrän, jolloin tuki menee yrityksille eikä työntekijät hyödy siitä. Toisaalta tukiainen voi muodostaa kannusteloukun, koska siirtyminen vaativimpiin töihin voi laskea tukiaista, jolloin tulojen lisäys voi jäädä liian pieneksi, mihin ratkaisuksi on esitetty perustuloa, joka ei vähenisi lisätulojen tahdissa.^lähde?

Vähimmäispalkka suhteessa mediaanipalkkaan

Kansallinen vähimmäispalkkalainsäädäntö saattaa koskea myös saaria tai alueita, joiden olosuhteet poikkeavat pääasiallisesta maan tilasta. Yhdysvaltojen Puerto Ricossa on matalat elinkustannukset, matala mediaanipalkka ja 7,25 dollarin vähimmäispalkka. Vähimmäispalkka on 77 prosenttia suhteessa mediaanipalkkaan, kun taas osavaltioissa suhde vaihtelee 35–53 prosentin välillä. Puerto Ricosta poiketen, Amerikan Samoa ja Pohjois-Mariaanit ovat kansallisen vähimmäispalkkalainsäädännön ulkopuolella. National Bureau of Economic Researchin julkaisun mukaan kansallinen vähimmäispalkkalainsäädäntö on aiheuttanut monenlaisia negatiivisia vaikutuksia Puerto Ricon talouteen.

Vähimmäispalkan korottaminen ja automaatio

Kun teknologia on kehittynyt korkealle tasolle ja sen käyttöönottoa estävä tai hidastava tekijä on työntekijöiden matalat palkat, tällöin vähimmäispalkan korottaminen johtaa teknologiseen työttömyyteen, kun automaatioteknologian käyttöönotosta tulee kannattavaa. Tällaisessa tapauksessa vähimmäispalkan korottamisen intentio on auttaa työntekijää, mutta käykin niin että hän joutuu työttömäksi. Vähimmäispalkan nosto koskee vähittäiskauppaa ja palveluita, ja johtaa pankkiautomaattien, pikaruokaloiden tilausnäyttöjen ja kauppojen itsepalvelukassojen yleistymiseen

Vähimmäispalkan nostoa seuraava korvaaminen automaatiolla koskee erityisesti vanhoja, naisia ja mustia. Teknologian korvaama henkilö saattaa olla työllistämiskelvoton tai löytää entistä huonomman työpaikan.

Vähimmäispalkkojen vastustajien väitteitä

Minimipalkka:

• Vähentää työtä, luo työttömyyttä tai alityöllisyyttä tilanteissa, joissa työn arvo on työnantajalle pienempi kuin vähimmäispalkka.^lähde?
• Vähentää työpaikkojen laatua lähellä minimipalkkarajaa, koska työnantajat tinkivät esimerkiksi koulutuksesta ja viihtyvyydestä työn hinnan ollessa kiinteä.^lähde?
• Vähentää kasvua, koska alhaisen palkan työvoimaa ei ole saatavilla.^lähde?
• Vähentää matalan osaamistason työntekijöiden mahdollisuutta päästä markkinoille ja oppia taitoja.^lähde?
• Lisää hallinnon kustannuksia korkeamman työttömyyden vuoksi.^lähde?
• Vähentää työntekijöiden valinnanvaraa työpaikoista, koska heidän työpanoksestaan ei välttämättä kannata maksaa minimipalkkaa juuri sillä alalla, paikkakunnalla tai työpaikassa, johon he haluavat.^lähde?
• Vähentynyt valinnanvara työpaikoista alistaa työntekijät työnantajan vallalle.

Vähimmäispalkkojen puolustusta

Matti Tuomala kirjoittaa, että taloustieteen perusoppikirjojen mukaan täystyöllisyys toteutuu työmarkkinoilla, kun työn kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Näin löytynyttä tasapainopalkkaa korkeampi vähimmäispalkka johtaisi työn kysynnän pienenemiseen sen tarjontaa alhaisemmaksi eli tehottomuuteen, työttömyyteen ja hyvinvoinnin menetykseen. Siten työllisyyttä olisi mahdollista lisätä vain alentamalla liian korkeita palkkoja. Tähän vetoavat ne, jotka vastustavat minimipalkkaa tai työehtosopimusten yleissitovuutta ja vaativat paikallisen sopimisen lisäämistä ja irtisanomisten helpottamista. Tuomalan mukaan nämä työmarkkinoiden joustoja kaipaavat ihmiset kuvittelevat elävänsä täydellisen kilpailun ja täydellisen informaation maailmassa, jota valtio ja työmarkkinajärjestöt pyrkivät vääristämään. Todellisessa maailmassa informaatio on epätäydellistä ja työntekijöiden välillä on tuottavuuseroja. Todellisuudessa vähimmäispalkan asettaminen voi päinvastoin lisätä oikeudenmukaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista tehokkuutta. Näin on etenkin silloin, kun työnantaja on paikallinen monopsoni tai oligopsoni. Monopsoniasemassa oleva työnantaja maksaa pienempää palkkaa ja työllistää vähemmän kuin sellainen työnantaja, joka toimii kilpailluilla työmarkkinoilla. Tällaiset tilanteet ovat yleisempiä kuin usein luullaan. Esimerkiksi Suomessa työntekijöillä on usein hyvin vähän vaihtoehtoja. Mutta jos vähimmäispalkka nostetaan monopsonitilanteessa maksettua palkkaa korkeammalle, voidaan lisätä työllisyyttä ja hyvinvointia ja vaikuttaa suotuisasti tulonjakoon, kunhan minimipalkkaa ei nosteta korkeammaksi kuin täydellisen kilpailun tilanteessa löytyvä markkinapalkka.

Vähimmäispalkkojen kannattajien väitteitä

Minimipalkka:

• Vähentää matalapalkkatyötä, joka voi olla epäreilua ja hyväksikäyttää työntekijää.^lähde?
• Vähentää työntekijän tarvetta tehdä useampaa työtä saadakseen perustoimeentulon. (Vastustajien mielestä matalapalkkatyö on työttömyyttä parempi. Toisaalta korkeampi minimipalkka voi vähentää myös minimipalkkatyötä etsivien määrää, koska yhden työn palkka riittää paremmin.)^lähde?
• Korkeampi minimipalkka lisää työntekijän mahdollisuuksia kouluttautua ja saada jatkossa paremmin palkattua työtä.^lähde?
• Lisää taloudellista kasvua vähentämällä työvoimavaltaista teollisuutta ja lisäämällä investointeja sekä koulutusta.^lähde?
• Rohkaisee matalapalkattuja pysymään töissä tai vaihtoehtoisesti kouluttautumaan ja näin lisää inhimillistä pääomaa.^lähde?
• Työvoiman tarjonta lisääntyy ansiotason ylittäessä sosiaaliturvan, eivätkä yritykset joudu kilpailemaan harvoista muita halvemmalla työskentelemään suostuvista työntekijöistä, kuten opiskelijoista.^lähde?
• Palkka käytetään yritysten valmistamien tavaroiden ja palvelujen ostamiseen. Palkanalennukset vähentävät tavaroiden ja palveluiden kysyntää, palkankorotukset vastaavasti lisäävät kysyntää. Useasti ekonomistit olettavat vähätuloisten laittavan suurempituloisia suuremman osan lisätuloistaan kulutukseen.

Katso myös

• Hintasääntely
• Osa-aikatyö
• Työn taloustiede
• Vähimmäishinta

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vähimmäispalkka Wikimedia Commonsissa

• Kvtes.fi – Vähimmäispalkka^{[vanhentunut linkki]}
• Tyosuojelupiirit/Vähimmäispalkka (Arkistoitu – Internet Archive)
• SAK: Palkkataso eri aloilla (Arkistoitu – Internet Archive)