Uutiskriteerit
Uutiskriteerit ratkaisevat sen uutisoidaanko juttu vai ei. Mitä useampi uutiskriteeri täyttyy sitä varmempaa julkaiseminen on.
Alkuperäiset uutiskriteerit kehittivät Johan Galtung ja Mari Holmboe Ruge 1965.[1] Kriteereitä on kaikkiaan 15 kappaletta. Tässä kriteerit hieman yksinkertaistettuna:
- negatiivisuus
- raadollisuus
- toistuvuus
- voimakkuus
- yksiselitteisyys
- kulttuurinen merkittävyys
- koskettavuus
- odotettavuus
- yllätyksellisyys
- jatkuvuus
- päivän valikoima
- eliittihenkilöt
- henkilöitävyys
- positiivisuus
- tärkeys
Professori Yrjö Ahmavaaran luomien uutiskriteerien pohjalta on muokattu Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstöön uutiskriteerit.[2] Niiden mukaan uutisarvo määräytyy seuraavien kriteerien mukaan:
- Tapahtuman vaikutusten tosiasiallinen voimakkuus (intensiteetti).
- Tapahtuman vaikutusten laajuus ts. sen ihmisjoukon suuruus, jota vaikutukset koskettavat.
- Se, missä määrin tapahtuman vaikutukset koskettavat uutisen kuulijoita ja katsojia itseään tai niitä ryhmiä, joihin he kuuluvat. (Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstö 1972, 4.)
Lähteet muokkaa
- ↑ Galtung, Johan – Ruge, Mari Holmboe (1965) The structure of foreign news. The presentation of the Congo, Cuba and Cyprus Crises in Four Norwegian Newspapers. Journal of Peace Research, 2, 64-91.
- ↑ Jarno Hartikainen: Meidän savolaisten puheenaiheet, s. 72. Huovila 1990, 11; Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstö 1972, 4.. Jyväskylän yliopisto (pro gradu), 2011. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.6.2017).
Aiheesta muualla muokkaa
- Uutiskriteerit ja uutiskynnys (Arkistoitu – Internet Archive), STT