Uuraisten Kangashäkin työväentalo

Uuraisten Kangashäkin työväentalo on Uuraisilla Kangashäkin kylässä sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas. Talo edustaa perinteistä työväentalorakentamista.[1]

Uuraisten Kangashäkin työväentalo
Uuraisten Kangashäkin työväentalo
Osoite 41290 Kangashäkki
Sijainti Uurainen
Valmistumisvuosi 1927
Rakennuttaja Uuraisten Kangashäkin työväenyhdistys
Omistaja Eino Aho
Runkorakenne hirsi, lauta
Kerrosluku 1
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia muokkaa

Talon tontti on ostettu vuonna 1926 Toivo Paloselta. Talon salin osuus on rakennettu Kummunkylän työväenyhdistyksen työväentaloksi, mistä se on siirretty Kangashäkkiin. Ravintola- ja keittiöosan urakoi Oskari Lehtovirta Einari Niinimäen vanhan hevostallin heinäsuovasta. Rakennukseen on tehty yksi pärekatto talkoilla sotien jälkeen. Nykyisen omistajan aikana on laitettu peltikatto.[1]

Vuonna 1932 uusittiin eteinen ja narikka. Vuonna 1945 tehtiin sisustustöitä ja hankittiin saliin lämmityslaitteet. Talo sähköistettiin vuonna 1949.[1]

Sotien aikana talossa majoitettiin inkeriläisiä, jotka pitivät salissa lampaita. Tällöin sali turmeltui.[1]

Tontti ja sillä olevat rakennukset myytiin Eino Aholle vuonna 1968, kun yhdistyksen toiminta oli hiljentynyt ja rakennukset olivat päässeet huonoon kuntoon. Uusi omistaja on rakentanut tontille saunan.[1]

Rakennus muokkaa

Rakennus on osittain hirsi- ja osittain lautarunkoinen ja harjakattoinen. Katteena on pelti. Perusta ovat kivipilarit.[1]

Talossa on sali näyttämöineen, ravintola, keittiö, narikka, eteinen ja pieni varasto. Lautarakenteisessa pulpettikattoisessa ulkorakennuksessa on varasto ja wc:t.[1]

Toimintaa työväentalolla muokkaa

Talo oli vuonna 1979 yksityisasuntona.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. Museoviraston raportti. julkaisematon/ Museovirasto, 1979. Teoksen verkkoversio.