Uuno Klami -sävellyskilpailu

Suomessa järjestettävä sävellyskilpailu

Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu on maailman merkittävimpiinkenen mukaan? kuuluva sävellyskilpailu. Se on järjestetty vuodesta 2004 viiden vuoden välein ja nimetty säveltäjä Uuno Klamin mukaan.[1] Sitä järjestää Kansainvälisen Uuno Klami -sävellyskilpailun kannatusyhdistys ry, johon kuuluvat Kymi Sinfonietta sekä Kotkan ja Kouvolan kaupungit. Kymi Sinfonietta toimii myös finaaliteokset esittävänä orkesterina. Kilpailun tavoitteena on nostaa esille Uuno Klamin elämäntyötä ja saattaa hänen nimeään kansainväliseen tietoisuuteen. Lisäksi kilpailun tehtävänä on tuottaa uutta ohjelmistoa sinfonietta-kokoisille orkestereille.[2]

Kilpailuun osallistuvien teosten määrät ovat lisääntyneet kerta kerralta. Syynä kasvavaan suosioon pidetään varsinkin sitä, että kilpailussa on kansainvälisesti tunnettu tuomaristo ja tuntuvat rahapalkinnot, mutta suuri merkitys on myös sillä, että finaaliin päässeet sävellykset esittää oikea orkesteri.[1] Monissa sävellyskilpailuissa näin ei ole, vaan voittajat päätetään yksinomaan partituurien perusteella. Kilpailun korkean tason vuoksi tuomaristo on myös valinnut kuhunkin kilpailuun osallistuneiden partituurien joukosta suosituslistan, johon on valittu finaalin ulkopuolelle jääneitä korkeatasoisia sävellyksiä. Nämä listat on myös lähetetty tiedoksi eri musiikkiorganisaatioille.

Sävellyskilpailussa ei ole osallistumisikärajaa. Kansainvälisen Uuno Klami -sävellyskilpailun alueeksi on rajattu Eurooppa, tarkemmin ottaen EU:n jäsenmaat ja EU:hun läheisesti liittyvät maat. Kilpailut myös radioidaan euroopanlaajuisesti.[2][3]

Kilpailun rinnalla on myös Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailu, joka on järjestetty neljä kertaa: 2006-2007, 2011-2012, 2016-2017 ja 2021-2022.[4]

I Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu muokkaa

Ensimmäiseen Kansainväliseen Uuno Klami -sävellyskilpailuun osallistui 117 sävellystä 23 maasta. Finaalikonsertit pidettiin 17. syyskuuta 2004 Kouvolassa ja 18. syyskuuta 2004 Kotkassa.[5] Tuomaristossa olivat säveltäjä Kalevi Aho (tuomariston puheenjohtaja), säveltäjä Kaija Saariaho, säveltäjä Magnus Lindberg sekä Kymi Sinfoniettan kapellimestari Juha Nikkola.[5] Finaalissa kuultiin viisi sävellystä: Giovanni Bonaton (Italia) Arcanae Obices, Barnaby Hollingtonin (Iso-Britannia) A Certain Chinese Encyclopaedia, Harri Ahmaksen (Suomi) Sinfonia nro 2, Kevin Mayon (Iso-Britannia) Sirens ja Peter Seabournen (Iso-Britannia) Piano Concerto. Teokset sijoittuivat seuraavasti:

Finaalikonserttien yleisö äänesti suosikikseen Harri Ahmaksen teoksen Sinfonia nro 2, jolle tuomaristo myönsi Virolahden kunnan lahjoittaman tunnustuspalkinnon. Kotkassa 18.9.2004 kokoontuneet Suomen Säveltäjät ry:n jäsenet äänestivät omaksi suosikikseen Giovanni Bonaton teoksen Arcanae Obices.[3]

II Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu muokkaa

Toinen Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailun finaalit pidettiin Kouvolan kaupungintalossa 18. syyskuuta ja Kotkan konserttitalossa 19. syyskuuta 2009. Kilpailuun osallistui 186 partituuria 27 maasta. Tuomariston puheenjohtajana toimi säveltäjä Kalevi Aho ja muut tuomariston jäsenet olivat Kymi Sinfoniettan kapellimestari Yasuo Shinozaki, säveltäjä Magnus Lindberg ja säveltäjä Anders Eliasson. Finaaliin oli valittu neljä sävellystä: Victor Alcántaran (Saksa) Toccata Concertante pianolle ja orkesterille, Kent Olofssonin (Ruotsi) Stalingrad Madonna mezzosopraanolle ja orkesterille, Joachim Schneiderin (Saksa) Drei Orchesterstücke ja Oliver Waespin (Sveitsi) kaksoiskonsertto huilulle, kitaralle ja orkesterille. Palkinnot jaettiin seuraavalla tavalla:

Kouvolan kaupungin tunnustuspalkinto jaettiin Kent Olofssonille (Ruotsi) teoksesta Stalingrad Madonna (Symphonie II) ja Oliver Waespille (Sveitsi) teoksesta Double Concerto for Guitar and Flute.

Kotkan kaupungin tunnustuspalkinto jaettiin Joachim F.W. Schneiderille (Saksa) teoksesta Drei Orchesterstücke. Finaalikonserttien yleisö äänesti suosikikseen Victor Alcántaran (Saksa) teoksen Toccata Concertante. Yleisöäänestyksen voittajalle myönnettiin Virolahden kunnan tunnustuspalkinto.[3]

III Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu muokkaa

Kolmatta kertaa vuonna 2014 järjestettyyn kilpailuun tuli määräajan sisällä 265 teosta 37 maasta. Finaalikonsertit pidettiin 13. marraskuuta 2014 Kuusankoskitalolla ja 14. marraskuuta Kotkan konserttitalossa. Tuomariston jäseninä toimivat säveltäjät Kalevi Aho (puheenjohtaja), Magnus Lindberg ja Erkki-Sven Tüür sekä kapellimestari Yasuo Shinozaki.[6]

Finaalissa esitettiin viisi sävellystä, jotka olivat Alexander Munon (Saksa) Martialis Epigrammata, Teodor Nicolaun (Suomi/Romania) Mioritic Roots, Axel Ruoffin (Saksa) Sinfonietta, Luca Vagon (Italia) Suite de los espejos, eight poems by Federico Garcia Lorca ja Sauli Zinovjevin (Suomi) Gryf.[7] Kilpailun voitti Luca Vago.[8]

IV Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu muokkaa

Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu järjestettiin neljättä kertaa vuosina 2018–2019, kilpailu julkistettiin tammikuussa 2018. Kilpailuun voivat ottaa osaa jälleen kaikki Pohjoismaiden, EU:n jäsenmaiden tai siihen läheisesti liittyvien maiden kansalaiset. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat sukupolvensa johtaviin säveltäjiin ja musiikkivaikuttajiin lukeutuvat säveltäjät Kalevi Aho (Suomi), Magnus Lindberg (Suomi) ja Erkki-Sven Tüür (Viro). Tuomariston kapellimestarijäsenenä oli Kymi Sinfoniettan taiteellinen neuvonantaja Olari Elts (Viro). Kymi Sinfonietta esitti kaikki finaaliin valitut sävellykset kahdessa finaalikonsertissa Kouvolassa ja Kotkassa syyskaudella 2019.lähde?

Kilpailuun tuli sävellyksiä 38 maasta yhteensä 283. Kilpailun voitti italialainen Andrea Portera. Finaaliin pääsivät lisäksi Christopher Culpo, suomalaiset Pertti Jalava ja Tomi Räisänen sekä italialainen Roberto Sansuini. Culpo tuli toiseksi ja Räisänen kolmanneksi. [9]

V Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu muokkaa

V Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu järjestetään vuosina 2023-2024. Sävellykset tulee postittaa kilpailukansliaan viimeistään 4.12.2023. Kilpailun tuomaristoon kuuluvat sukupolvensa johtaviin säveltäjiin ja musiikkivaikuttajiin lukeutuvat säveltäjät Kalevi Aho (Suomi), Magnus Lindberg (Suomi), Mats Larsson Gothe (Ruotsi) ja Lotta Wennäkoski (Suomi). Tuomaristoon tulee myöhemmässä vaiheessa myös kapellimestari Anna-Maria Helsing, joka johtaa kilpailun finaalikonsertit syyskaudella 2024.lähde?

Lähteet muokkaa

  1. a b Jaakko Mäntymaa: Uuno Klami sävellyskilpailuiden kansainväliseen kärkeen, Yle.fi/uutiset 3.1.2014
  2. a b III Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu: esite. Kotka: Painokotka, 2013.
  3. a b c Finalistit kautta aikojen klamicompetition.fi. Arkistoitu 7.11.2014. Viitattu 28.5.2014.
  4. Lasten ja nuorten sävellyskilpailu (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. a b Uuno Klami -sävellyskilpailun finaali edessä. Kaleva. Viitattu 28.5.2014.
  6. III kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailun jännittävä finaali lähestyy! Uuni Klami -sävellyskilpailu. Arkistoitu 12.12.2016. Viitattu 14.11.2014.
  7. Finalistit Uuni Klami -sävellyskilpailu. Arkistoitu 7.11.2014. Viitattu 14.11.2014.
  8. Repo, Siina: Uuno Klami -sävellyskilpailun voitti italialainen Luca Vago Yle Uutiset. 14.11.2014. Viitattu 14.11.2014.
  9. Jaana Hevonoja & Jussi Salokorpi: Andrea Porteralle Uuno Klami -sävellyskilpailun voitto yle.fi, uutiset. 16.11.2019. Viitattu 16.11.2019.

Aiheesta muualla muokkaa