Uudenkaupungin vanha kirkko
Uudenkaupungin vanha kirkko (ruots. Nystads gamla kyrka) on Uudessakaupungissa sijaitseva kirkko, joka on rakennettu vuosina 1623–1629. Se on muodoltaan pitkäkirkko, siinä oli alun perin muutama pieni ikkuna, maalattia eikä välikattoa.[1]
| Uudenkaupungin vanha kirkko Nystads gamla kyrka |
|
|---|---|
 Uudenkaupungin vanha kirkko. |
|
| Sijainti | Alinenkatu 44, Uusikaupunki |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Uudenkaupungin seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1629 |
| Materiaali | kivi |
 |
|
Kirkkoa on varusteltu vähitellen, vuonna 1643 suurennettiin ikkunoita ja tehtiin välikatto. Hankintoihin kuului kaksi kirkonkelloa. Kirkossa olleille haudoille vaadittiin kalkkikivilaattoja tasaisen lattian saamiseksi. Kirkon toisesta päädystä tuli vuonna 1713 venäläisten viljavarasto, toista päätä käytettiin kirkkona. Uusi kolmiosainen välikatto rakennettiin vuonna 1735 ja sisustusta yhtenäistettiin ja kohennettiin. Kirkkoon hankittiin kyntteliköt ja se maalattiin sisältä.[1]
Sakasti on rakennettu 1752 ja kellotapuli 1775. Kellotapulia käytettiin palontähystystornina vuoteen 1935 asti, ja sodan aikana sieltä käsin tehtiin ilmavalvontaa.[1]
Koska kirkko ei ole koskaan palanut ja arvoesineetkin olivat kaupungin porvarien ja papiston mukana Ruotsissa Suuren Pohjan sodan aikana, kirkon esineistö on poikkeuksellisen hyvin säilynyttä, suurin osa on 1600-luvulta.[1] Myös kirkko on hyvin säilynyt 1600-luvun kirkoksi, jossa on 1700-luvun puusisustus.[2]
Kun Uudenkaupungin uusi kirkko valmistui 1863, vanhasta vaille käyttöä jääneestä kirkosta tehtiin museo, ensin sakaristosta vuonna 1895 ja koko kirkosta 1904. Museo siirrettiin kirkosta pois omaan rakennukseen 1968, jonka jälkeen vanha kirkko restauroitiin vuosina 1970–1976.[2] Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 1976, vihkijänä oli uusikaupunkilaissyntyinen silloinen arkkipiispa Martti Simojoki. Vanhassa kirkossa toimitetaan kaikki kesäjan kirkolliset toimitukset.[1]
Kirkon vierellä on vanha hautausmaa, jolla oleva sankarihautausmaan muistomerkki on kuvanveistäjä Jussi Vikaisen pronssiveistos vuodelta 1952. Muutoin hautausmaalle ei ole haudattu vuoden 1848 jälkeen.[2]
Vanha kirkko sijaitsee Uudenkaupungin puutalokorttelialueella, jonka Museovirasto on määritellyt yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Uudenkaupungin vanha kirkko (PDF) (Kirkkoesite) Uudenkaupungin seurakunta. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 9.7.2014.
- ↑ a b c Uudenkaupungin vanha kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 4.6.2008. Museovirasto. Viitattu 9.7.2014.
- ↑ Uudenkaupungin puutalokorttelit Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla muokkaa
- Uudenkaupungin vanha kirkko muuka.com-sivustolla
- Edvin Luotonen : 300-vuotias temppeli, Suomen Kuvalehti, 01.06.1929, nro 22, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Tuomiokirkkoja |
Espoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere |
|---|---|
| Katedraaleja |
Uspenskin katedraali • Pyhän Nikolaoksen katedraali • Pyhän Kolminaisuuden katedraali • Pyhän Henrikin katedraali |
| Paikkamäärältään suuria |
Kerimäki • Lapväärtti • Johanneksenkirkko • Nurmes • Keski-Porin kirkko • Heinävesi |
| Vanhoja puukirkkoja |
Ulrika Eleonoran kirkko • Muhos • Petäjäveden vanha kirkko • Sammatti • Sodankylän vanha kirkko • Uudenkaupungin vanha kirkko • Vöyrin puukirkko |
| Vanhoja kivikirkkoja |
Eckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Tyrvään Pyhän Olavin kirkko • Ulvila |
| Modernistisia |
Kannonkoski • Lakeuden Risti • Nakkila • Rajamäki • Temppeliaukion kirkko • Varkauden pääkirkko |
| Luovutettujen alueiden kirkkoja |
Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko • Kristuksen kirkastumisen katedraali • Viipurin tuomiokirkko • Viipurin vanha tuomiokirkko • Terijoen ortodoksinen kirkko |