Utorgoš (ven. У́торгош) on maalaiskunta ja sen keskuksena toimiva asemataajama Novgorodin alueen Šimskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Pietarin, Dnon ja Vitebskin välisen rautatien varrella 27 kilometriä Šimskistä luoteeseen. Taajamassa on 1 200 ja kunnassa 2 300 asukasta (vuonna 2010).[1]

Utorgoš
Уторгош
Utorgošin rautatieasema.
Utorgošin rautatieasema.

Utorgoš

Koordinaatit: 58°16′53″N, 30°15′23″E

Valtio Venäjä
Subjekti Novgorodin alue
Piiri Šimsk
Hallinto
 – Asutustyyppi asemataajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 598,2 km²
Väkiluku (2010) 2 300











Maantiede ja asutus muokkaa

Utorgošin kunnan pinta-ala on 598,2 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Leningradin alueeseen ja Novgorodin alueen Batetskin piiriin, idässä Šimskin piirin Medvedin kuntaan, etelässä Soltsyn piiriin ja lännessä Pihkovan alueeseen. Pinta-alasta 81,4 % on metsää, 13,4 % maatalousmaata ja 3,0 % asutusaluetta. Seudulla virtaa Šelonin sivujoki Mšaga. Kunnassa sijaitsee luonnonmuistomerkkinä suojeltu Sosnovyi Borin maisema-alue.[1]

Utorgošin rautatieaseman ja Ktšeryn sivuutusaseman lisäksi kuntaan kuuluu 37 kylää: Bologovo, Bolšaja Utorgoš, Bolšije Berezitsy, Borok, Buino, Dobryni, Glinsko, Gora, Gorodištše, Gorohovištše, Hotynja, Kazovitsy, Komarovo, Krjokšina Gorka, Listovka, Ljubonjo, Ljudjatino, Lonno, Lutški, Malaja Utorgoš, Maloje Gorodištše, Malyje Berezitsy, Mjaskovo, Nizova, Peski, Ploskovo, Podmošje, Prussko, Radoška, Rjameška, Sosnovyi Bor, Stai, Tšudsko, Turskaja Gorka, Virki, Vodosy ja Zvad. Toiseksi suurin asutuskeskus on reilun 200 asukkaan Gorodištše. Viidellä paikkakunnalla ei ole lainkaan vakituista asutusta.[1]

Historia muokkaa

Utorgošin kylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Šelonin viidenneksen verokirjassa vuonna 1498. Asemataajama on syntynyt vuonna 1903 avatun rautatien varrelle. Vuosina 1927–1931 ja 1935–1963 se oli aluksi Leningradin ja myöhemmin Novgorodin alueeseen kuuluneen hallintopiirin keskus. Gorodištšen kunta liitettiin Utorgošiin vuonna 2010.[1]

Liikenne, talous ja palvelut muokkaa

Rautatien lisäksi Utorgošin kautta kulkee Pihkovan ja Šimskin välinen maantie. Asemalla pysähtyy joukko kaukojunia sekä Dnon ja Oredežin väliset paikallisjunat. Kunnasta on linja-autoyhteydet Šimskiin, Novgorodiin ja Pihkovaan.[1]

Seudun pääelinkeinot ovat puunhankinta ja maatalous. Kunnassa toimii kaksi metsäteollisuusyritystä, pellavanjalostuslaitos, kaksi maatalousyritystä sekä rautatieliikennettä palvelevia yrityksiä. Suurin osa väestöstä saa elantonsa omilta palstaviljelmiltään.[1]

Asemataajaman palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, poliklinikka ja sairaala. Gorodištšessa on keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto ja lääkintäasema. Vähittäiskaupasta vastaavat piirin kulutusosuuskunta sekä joukko yksityisyrittäjiä.[1]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet muokkaa

Utorgošin asemataajama koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista. Keskustassa on kaksikerroksisia asuintaloja. Rautatie ja maantie jakavat taajaman neljään osaan. Sen itälaidalla virtaa Mšagajoki.[1]

Seudulla sijaitsee lukuisia muinaisia hautapaikkoja. Rakennusmuistomerkkehin kuuluvat Gorodištšen ja Turskaja Gorkan kartanoiden puistoalueet. Kunnassa on myös useita toisen maailmansodan muistomerkkejä.[1]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa