Urho Lehtovaara
Urho Sakari Lehtovaara (27. lokakuuta 1917 Pyhäjärvi – 15. tammikuuta 1949 Lapinlahti) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari. Sotilasarvoltaan hän oli lentomestari. Hän lensi noin 400 taistelulentoa joilla saavutti 44 ilmavoittoa ja tuhosi ainakin 6 veturia, useita junia, kuljetuskolonnia ja useita yksittäisiä ajoneuvoja. Lehtovaara nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 9. heinäkuuta 1944 numerolla 142.[1] Lehtovaara tunnettiin lyhyytensä vuoksi nimellä "Pikku-Jätti".
| Urho Sakari Lehtovaara | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | "Pikku-Jätti" |
| Syntynyt | 27. lokakuuta 1917 Pyhäjärvi |
| Kuollut | 15. tammikuuta 1949 (31 vuotta) Lapinlahti |
| Ammatti | Toimitusjohtaja |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Palvelusvuodet | 1940-1946 |
| Taistelut ja sodat | |
| Sotilasarvo | lentomestari |
| Kunniamerkit | Mannerheim-risti |
Elämä ja ura muokkaa
Urho Lehtovaara syntyi Pyhäjärvellä, Oulun läänissä, liikkeenharjoittaja Emil ja Anni (o.s. Kantonen) Lehtovaaran perheeseen. Perhe muutti Saloon vuonna 1934. Lehtovaara suoritti ohjaajakurssin (RAOK 4) Kauhavan Lentosotakoulussa vuonna 1938.
Lehtovaaran nuorempi veli Martti Lehtovaara oli myös hävittäjälentäjä, joka palveli Lentolaivue 24:ssä ja saavutti kaksi ilmavoittoa.[2]
Helmikuussa 1940 hänet komennettiin Lentolaivue 28:aan, jonka kalustona oli Morane-Saulnier M.S. 406 -koneet. Lehtovaara saavutti ensimmäisen ilmavoittonsa talvisodassa, kun hän ampui alas SB-2 -pommikoneen Kiikalan Rekijoella 2. maaliskuuta 1940.
Jatkosodan Lehtovaara aloitti samassa Morane-laivueessa, ollen lentokonetyypin kärkiässä 15 ilmavoitolla.[3] 28. maaliskuuta 1943 Lehtovaara komennettiin Lentolaivue 34:ään, jossa hän saavutti Messerschmitt Bf 109 -koneilla lentäen 29 ilmavoittoa. Lehtovaara palveli vielä Lentolaivue 28:ssa 15. syyskuuta 1944 alkaen, osallistuen Lapin sotaan.
Lehtovaara erosi palveluksesta 28. marraskuuta 1946, siviilissä hän toimi Lapinlahdella elokuvateatterin toimitusjohtajana. Lehtovaara teki itsemurhan 15. tammikuuta 1949 ollessaan kuulusteltavana osallisuudesta asekätkentään, ja hänet on haudattu samaan hautaan vanhempiensa kanssa Salon hautausmaalle.[4]
Lähteet muokkaa
- Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Ajatus, 1994. ISBN 951-9440-28-3.
- Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 21 – Lentävät ritarit. Kustannusliike Kari Stenman, 2003. ISBN 951-98751-4-X.
- Porvali, Seppo: Hävittäjäveljekset – Urho ja Martti Lehtovaara. Apali, 2008. ISBN 978-952-5026-70-2.
- http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmid=81
Viitteet muokkaa
- ↑ Hurmerinta; Viitanen 1994 s. 204
- ↑ Holopainen, Simo: Kaksi ilmavoittoa saavuttanut hävittäjälentäjä Martti Lehtovaara on kuollut Ilta-Sanomat. 20.2.2019. Viitattu 14.3.2022.
- ↑ Keskinen; Stenman 2003 s. 71
- ↑ Porvali 2008 s. 132