Wikipedia

Upplands Väsbyn kunta

kunta Tukholman läänissä, Ruotsissa

Upplands Väsbyn kunta (ruots. Upplands Väsby kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Upplands Väsby.[3]

Upplands Väsbyn kunta
Centrala Upplands Väsby
Centrala Upplands Väsby
Vaakuna
Vaakuna
Kartta
Upplands Väsbyn kunta

59°31′01″N, 17°54′00″E

Valtio  Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Upplands Väsby
Kuntakoodi 0114
Maantiede
Kokonaispinta-ala 83,81 km2[1]
Maa-ala 75,01 km²
Väestö
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 47 820
Väestötiheys 637,5 as./km²

www.upplandsvasby.se

Kerrostaloja Upplands Väsbyssä.
Löwenströmin sairaalan (ruots. Löwenströmska lasarettet) päärakennus.
Näkymä Upplands Väsbyhyn rautatieasemalta.

Kunnan maapinta-ala on 75,01 neliökilometriä (1.1.2016)[4] ja asukasluku 47 820 henkeä (31.12.2021).[2]

Tukholmasta pohjoiseen sijaitsevan Upplands Väsbyn naapurikuntia ovat Sollentuna, Järfälla, Upplands-Bro, Sigtuna, Vallentuna ja Täby.

Kunnan nimi kirjoitettiin aiemmin tavuviivan kanssa muodossa Upplands-Väsby. Väsbyn seutu on ollut asuttuna ainakin ajoittain kivikaudelta asti, ja sieltä on löydetty 76 riimukiveä. Vuonna 1972 Upplands Väsbyyn rakennettiin suuri ostoskeskus Väsby Centrum. Upplands Väsby on tunnettujen tuotemerkkien Maraboun ja Cederrothin valmistuspaikka. Lisäksi se on Europe-yhtyeen kotipaikkakunta, ja sieltä on kotoisin Superettan-joukkue FC Väsby United.

Vuonna 2007 kunnassa oli 12,83 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 17,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa aikaisemmista Hammarbyn, Frestan ja Edin kunnista muodostettiin Upplands-Väsbyn maalaiskunta. Pieni osa Edistä siirrettiin samanaikaisesti osaksi Järfällan kuntaa. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa rajoja ei muutettu, vaan maalaiskunnasta muodostettiin suoraan Upplands-Väsbyn kunta. Kunnan nimi otettiin postitoimipaikasta, joka oli vuonna 1919 nimetty Upplands Väsbyksi erotukseksi Ruotsin muista Väsby-nimisistä paikoista. Rautatieaseman nimenä oli vuoteen 1939 pelkkä Väsby. Vuonna 2003 kunnan virallista nimeä muutettiin poistamalla siitä väliviiva: Upplands-Väsbystä tuli siis Upplands Väsby. Kunta oli itse jo pitkään käyttänyt väliviivatonta muotoa.

Vaakuna muokkaa

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä ristillä kruunattu hopeinen kirkko, jossa sininen pyörökaari-ikkuna sekä sakaristo ja asehuone, yläpuolella hopeisessa palkissa kolme sinistä vipupyörää. (Ruotsiksi: I blått fält en med kors krönt kyrka av silver visande en med blått spetsbågsfönster försedd gavel samt sakristia och vapenhus, och däröver en ginstam av silver belagd med tre blå kuggkransar.)

Upplands-Väsbyn vaakuna luotiin Valtionarkiston ja kunnan yhteistyössä ja vahvistettiin käyttöön vuonna 1961. Koska kunta oli muodostettu kolmesta vanhasta pitäjästä, niin ensin vaakunaan haluttiin kolme kirkkoa. Sen sijaan valittiin kuitenkin vain yksi kirkko ja luku kolme esiintyy teollisuutta kuvaavissa kolmessa vipupyörässä. Kirkon esikuvana on Hammarbyn kirkko.

Väestönkehitys muokkaa

Upplands Väsbyn kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 6 156
1955
  
 7 356
1960
  
 8 865
1965
  
 12 960
1970
  
 19 032
1975
  
 28 810
1980
  
 31 961
1985
  
 33 912
1990
  
 35 963
1995
  
 36 277
2000
  
 37 576
2005
  
 37 624
2010
  
 39 289
2015
  
 42 661
2020
  
 47 184
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 11 514 27,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 3 992 9,4
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 4 115 9,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 23 040 54,0

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 412 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 6,2 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 17,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 760 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 11,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 208 550 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 37 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 22,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 62,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 15,8 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,5 0,3
  jalostus 20,5 17,1
  palvelut 78,3 82,0
  tuntematon 0,7 0,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 14 625 19 369
  työpaikkaomavaraisuus 75,5

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 97,7 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 919 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Upplands Väsby 37 594
2 Löwenströmska lasarettet 518
3 Ekeby 258

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Upplands Väsbyn taajaman kanssa.[18]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Söderby och Hemmingstorp kuuluu osin myös Sollentunan kuntaan.[20]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Upplands Väsbyn kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

  • Norra valkretsen (26 valtuutettua)
  • Södra valkretsen (25 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Upplands Väsbyn kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 6 7 10 13 13 12 15 14 16 11 17 17 13 12 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 9 7 6 4 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 {{{c2022}}}
  Liberaalit 4 5 5 3 6 7 6 4 4 8 6 6 4 3 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 0 0 2 1 3 3 3 2 2 3 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 4 2 3 2 2 3 5 5 2 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 19 19 23 24 23 23 18 24 18 20 16 15 16 13 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 3 3 4 3 3 3 3 3 5 4 3 2 4 4 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 3 7 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 1 0 0 0 3 0 1 1 0 0 2 5 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[24] 41 41 49 49 49 51 51 51 51 51 51 51 51 51 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Asuinalueet muokkaa

Historiaa muokkaa

Lukuisat muinaisjäännökset osoittavat kunnan olleen jo pitkään vanhaa kulttuuriseutua. Täbyn ja Vallentunan jälkeen kunnassa on kolmanneksi eniten riimukiviä koko Ruotsissa. Runsassa sijaitsee yksi Ruotsin suurimmista kiviasetelmista.

Väsby-nimen alkuperä on De Geer -aatelissuvun omistamassa Stora Väsbyn linnassa. Kun rautatie rakennettiin Tukholman ja Uppsalan välille, niin se oli pakko vetää De Geerin ja Stora Väsbyn maiden läpi. Asema avattiin vuonna 1866 ja sai nimekseen Väsby. Siitä tuli myös aseman ympärille kasvaneen yhdyskunnan nimi. Jotta paikkakunta olisi helpompi erottaa muista Väsby-nimisistä paikoista, niin postitoimipaikan ja myöhemmin myös rautatieaseman nimeksi valittiin Upplands Väsby. Vuonna 1952 siitä tuli myös koko kunnan nimi. Kuntaa kutsutaan siis rautatieaseman mukaan, eikä toisinpäin kuten yleensä on tapana.

1900-luvun alkua leimasivat pienimuotoinen teollisuus, työväenliike, raittiusliike ja vapaakirkkoliike. Vuosisadan alkuvuosikymmeninä Upplands Väsby kasvoi voimakkaasti kahden yrityksen, sprii- ja petrolikeittimiä valmistavan Optimuksen ja Wäsby Verkstäderin (myöhemmin Svenska Metallverken, sitten Gränges SM) ansiosta. Metallverken rakennutti alueelle suuret ”tähtitalot” (stjärnhus), kerrostaloryhmän johon muuttivat asumaan erityisesti Suomen rannikon ruotsinkielisiltä alueilta tulleet uudet tehdastyöntekijät perheineen. Myös Arlandan lentokentän rakentamisen yhteydessä kunta kasvoi valtavan nopeasti 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1972 Upplands Väsbyhyn perustettiin Maraboun makeistehdas, jonka nuoresta ja naisvaltaisesta työvoimasta 1980-luvun lopulla yli puolet oli suomalaissiirtolaisia.[25][26]

Nähtävyyksiä muokkaa

  • Gunnes gård, rekonstruktio 1000-luvun alun viikinkitalosta
  • Runsan muinaislinna ja hautakenttä, jossa yksi Ruotsin suurimmista kiviasetelmista
  • Torsåkerin herraskartano
  • Edin, Hammarbyn ja Frestan kirkot 1100–1200-luvuilta

Ystävyyskunnat muokkaa

Kunnalla on yksi ystävyyskunta:[27]

Piirit muokkaa

 
Kartta Upplands Väsbyn kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[28]

  • Ed
  • Hammarby
  • Fresta

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[29] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Ed
  • Fresta
  • Hammarby

Kirkot muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp. År 2012–2019, Tilastollinen keskustoimisto,   . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.7.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Upplands Väsby Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
  4. ↑ Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  5. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.7.2022. (ruotsiksi)
  24. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. ↑ Kainalojuttu Upplands Väsby artikkelissa Hanna Snellman: Suuri muutto Ruotsin lähiöihin, s. 91 teoksessa Kai Häggman; Anu-Hanna Anttila. Suomalaisen arjen suuri tarina. Werner Söderström; 2010. ISBN 978-951-0-36732-2.
  26. ↑ Snellman, Hanna: ”Suuri muutto Ruotsin lähiöihin”, Suomalaisen arjen historia 4: Hyvinvoinnin Suomi, s. 132. Weilin + Göös, 2008. ISBN 978-951-0-29298-3.
  27. ↑ Vänorter Upplands Väsby kommun. Arkistoitu 5.2.2013. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  28. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  29. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Upplands Väsbyn kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Upplands Väsby kommun
 
Tukholman läänin kunnat
Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta
Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta
Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Upplands_Väsbyn_kunta&oldid=22315310”