Unto Hämäläinen
Unto Kalle Hämäläinen (s. 28. helmikuuta 1954 Viitasaari) on suomalainen politiikkaan erikoistunut toimittaja.[1]
| Unto Hämäläinen | |
|---|---|
 Unto Hämäläinen vuonna 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. helmikuuta 1954 Viitasaari |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | toimittaja |
| Muut tiedot | |
| Tunnustukset | Suomen Kuvalehden journalistipalkinto (2008) |
Hämäläinen syntyi maanviljelijäperheeseen. Hän valmistui sosionomiksi 1978 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1979. Hämäläinen meni naimisiin 1977, ja hänen perheeseensä syntyi kaksi lasta vuosina 1978 ja 1986.[1] Hämäläinen on entinen Kokoomuksen jäsen; hän toimi Kokoomusnuorten puheenjohtajana vuosina 1980–1982.[2]
Hämäläinen oli Paasikivi-seuran valtuuskunnan jäsen vuosina 1980–1983.[1] Hän työskenteli Aamulehden eduskuntatoimittajana 1984–1986 ja Helsingin Sanomien politiikan toimituksessa 1986–2001. Hän oli politiikan toimituksen esimies 1994–2001. Vuonna 2001 hän aloitti Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittajana.[1] Hän jäi eläkkeelle 1. maaliskuuta 2017.[3]
Vuosina 1989–1991 Hämäläinen oli Politiikan toimittajat ry:n puheenjohtaja.[1] Hän sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon vuonna 2008.[4] Hän sai myös Sanomalehtien liiton Paras juttu -kilpailun ensimmäisen palkinnon 2008.[1]
Vuonna 2019 Hämäläinen vetosi Suomen valtionjohtoon tutkimuksen teettämiseksi Stalinin vainoissa kuolleista suomalaisista.[5][6]
Historiantutkija Markku Salomaa väittää vuonna 2021 julkaistussa kirjassaan Tarza – Pasifistin odysseia voimapolitiikan maailmassa, että Hämäläinen olisi tehnyt yhteistyötä Neuvostoliiton salaisen poliisin KGB:n ja Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin kanssa. Salomaan mukaan Hämäläinen olisi vuotanut Stasille kokoomuksen sisäisiä asioita ja KGB:lle Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen jäsenten puoluekannat. Hämäläinen on kiistänyt väitökset ja todennut, ettei hänellä edes olisi ollut mahdollisuutta päästä käsiksi Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen jäsentietoihin. Hän on kertonut käyneensä yleisen tason poliittisia keskusteluja itäsaksalaisten nuorisojärjestöjen kanssa, mutta kiistää vuotaneensa mitään tietoja.[2]
Julkaisuja muokkaa
- Lännettymisen lyhyt historia. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 978-951-0-23024-4.
- Hämäläinen, Unto & Vartia, Pentti & Ylä-Anttila, Pekka: The story of Finland. Helsinki: Economic Information Office, 2001. ISBN 978-952-9-87643-3.
- Hämäläinen, Unto (toim.): Onko tämä skuuppi? Politiikan toimittajan työtä 1950-luvulta nykypäivään. Helsinki: Politiikan toimittajat ry, 2002. ISBN 978-951-9-64531-5.
- Terho Ovaska & Unto Hämäläinen: Parhaat Terhot: Pilapiirroksia 1991-2005. Sanoma Oy, 2005. ISBN 952-5557-02-2.
- Hämäläinen, Unto & Komulainen, Jorma (toim.): Tasavallan tiellä: Eduskunta sadan vuoden kuvina. Helsinki: Eduskunta, 2006. ISBN 978-951-5-32861-8.
- Rupatellen Eurooppaan: Euroklubin historia. Helsinki: Euroklubi, 2009. ISBN 978-952-92-6122-2.
- Suomi Orwellin vuonna 1984. Helsinki: HS kirjat, 2011. ISBN 978-952-5557-43-5.
- Suomi Euroopan hulluna vuonna 1989. Helsingin Sanomat, 2013. ISBN 978-952-5557-58-9.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 241–242. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b Koskinen, Mika: Kirjaväite: Tunnettu suomalainen politiikan toimittaja vasikoi KGB:lle kollegoistaan – ”Absurdia” 17.4.2021. Iltalehti. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ Helsingin Sanomat 28.2.2017, s. B 11.
- ↑ Jantunen, Jyrki: Toimittaja Unto Hämäläinen sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon Suomen Kuvalehti. 3.12.2008. Viitattu 6.9.2015.
- ↑ Hämäläinen, Unto: Stalinin vainoissa kuoli yhtä paljon suomalaisia kuin talvisodassa – Valtiojohto, teettäkää selvitys heidän kohtalostaan Helsingin Sanomat. 31.8.2019. Viitattu 16.10.2019.
- ↑ Luukka, Teemu: Stalinin uhrit on unohdettu, myöntävät presidentti Niinistö ja pääministeri Rinne: ”Kysymys on merkittävä” Helsingin Sanomat. 31.8.2019. Viitattu 16.10.2019.