Uglovka
Uglovka (ven. Угло́вка) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Novgorodin alueen Okulovkan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Valdain ylängöllä 22 kilometriä Okulovkasta kaakkoon[1]. Taajaman kautta kulkee Moskovan ja Pietarin välinen päärata, josta haarautuu sivurata Borovitšiin. Taajamassa on 3 300 ja kunnassa 4 200 asukasta (vuonna 2011)[2].
| Uglovka Угло́вка |
|
|---|---|
 Kristuksen syntymän kirkko Uglovkassa. |
|
  Uglovka |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Subjekti | Novgorodin alue |
| Piiri | Okulovka |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunkikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 481,32 km² |
| Väkiluku (2011) | 4 200 |
Uglovkan kunnan pinta-ala on 481,32 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu pohjoisessa Okulovkan piirin Kulotinon kuntaan, idässä Borovitšin piiriin, kaakossa Tverin alueeseen, lounaassa Valdain piiriin sekä luoteessa Turbinnojen ja Okulovkan kuntiin.
Keskustaajaman lisäksi Uglovkan kuntaan kuuluu 40 kylää ja muuta asutuskeskusta: Belyševo, Berezovka, Bolšaja Krestovaja, Demidovo, Demihovo, Goruška, Inogoštša, Jablonka, Jablonovkan asema, Jazykovo, Jerzovka, Kolosovo, Kurakino, Lunino, Malaja Krestovaja, Ozerki, Paberežje, Pervomaiskin asutus, Ramenje, Rassvet, Retež, Selištše, Selištšen asema, Ševtsovo, Smjonovo, Sosnitsy, Stegnovo, Štšegrinka, Štšuja, Suhoje, Truby, Tšekanovo, Tšudovo, Vladytšno, Zaborka, Zaozerje, Zarutševje, Židobuži ja Zolotkovo. Yli sadan asukkaan kyliä ovat Ozerki ja Berezovka. Kahdeksassa kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[2]
Uglovkan taajama on syntynyt keskiaikaisen Ugolin kylän paikalle. Se sai alkunsa vuosina 1876–1877, jolloin ryhdytiin rakentamaan Borovitšiin johtavaa sivurataa. Uglovkan asemanseudulle perustettiin paikallista raaka-ainetta käyttäviä kalkkitehtaita. Vuosina 1927–1932 Uglovka oli Leningradin alueen Borovitšin piirikuntaan kuuluneen hallintopiirin keskus. Vuonna 1938 se sai työläisasutuksen (kaupunkimaisen taajaman) statuksen.[1]
Taajaman tärkein tuotantolaitos on vuonna 1879 perustettu kalkkitehdas Uglovski izvestkovyi kombinat. Nähtävyyksiin kuuluu vuonna 1864 rakennettu Kristuksen syntymän kirkko, jota on restauroitu 1990-luvun alusta lähtien. Paikallinen kuuluisuus on Jazykovon kylässä syntynyt kansatieteilijä ja tutkimusmatkailija Nikolai Mikluho-Maklai.[1]
Seudulla on aikaisemmin ollut 1600-luvulla syntynyttä karjalaisasutusta. 1900-luvun alussa karjalaa puhuttiin vielä muun muassa Berezovkan (karjalaksi Keškikylä), Bolšaja Krestovajan, Jerzovkan, Paberežjen, Padalitsyn (nykyinen Rassvet), Selištšen, Stegnovon ja Zarutševjen (Hukankylä) kylissä[3].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Ofitsialnyi sait Administratsii Uglovskogo gorodskogo poselenija: Istoritšeskaja spravka uglovkaadm.ru. Viitattu 25.6.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b c Ofitsialnyi sait Administratsii Uglovskogo gorodskogo poselenija: Pasport poselenija uglovkaadm.ru. Viitattu 25.6.2012. (venäjäksi)
- ↑ Karjalan kirja, s. 531–532. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström, 1932.
Aiheesta muualla muokkaa
- Uglovkan kunnan sivusto (venäjäksi)
- Uglovkan kalkkitehtaan sivusto (venäjäksi)