Ufa

kaupunki Venäjällä
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Ufa on myös yksi Belajajoen sivujoista. Ufa on myös Universum Film AG:n lyhenne

Ufa (ven. ja tat. Уфа́, baškiiriksi Өфө, Öfö, mariksi Ӱпӧ, Üpö) on Baškortostanin tasavallan pääkaupunki Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoiskulmilla. Kaupunki sijaitsee Kaman sivujoen Belajan kolmen lähdejoen yhtymäkohdassa.[6] Kaupungissa on runsaat miljoona asukasta.[1]

Ufa
(Уфа)
Өфө, Öfö
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Baškortostan Venäjällä, alla kaupungin sijainti tasavallassa
Baškortostan Venäjällä, alla kaupungin sijainti tasavallassa

Ufa

Koordinaatit: 54°44′N, 55°58′E

Valtio Venäjä Venäjän federaatio
Tasavalta Baškortostan
Perustettu 1574
Hallinto
 – Hallinnon päämies Pavel Rjurikovitš Katškajev
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 765 km²
Väkiluku (2012) 1 075 007[1]
 – Väestötiheys 1 405 as./km²
Aikavyöhyke UTC+5 (MSK+2) [2][3]
Postinumero 450000–450140[4]
Suuntanumero(t) +7 347[5]









Paikalle on perustettu linnoitus 1574 ja itse kaupunki on perustettu 1586.[7]

Historia muokkaa

Puolustuksen kannalta hyvä sijainti kahden joen välisessä mutkassa johti siihen, että paikalle perustettiin vuonna 1574 linnoitus suojaamaan kauppareittiä Ural-vuoriston poikki Kazanista Tjumeniin. Vuonna 1586 Ufasta tuli kaupunki nimenomaan tärkeän kauppareitin osana.

Ufasta kasvoi 1900-luvulla nopeasti tärkeä tuotantokeskus, johon vaikutti oleellisesti Volga-Uralin alueen öljykenttien hyödyntäminen. Vuonna 1956 koilliseen sijaitseva satelliittikaupunki Tšernikovsk liitettiin Ufaan.[8]

Väestö muokkaa

Ufa, kuten muukin Baškortostan, on väestöltään alkujaan turkinsukuista. Nykyasukkaista (2020) 48,9 % on venäläisiä, 20,4 % baškiireja, 27,0 % tataareja ja 3,6 % muita, mm. ukrainalaisia, tšuvasseja ja mareja.

Asukasluvun kehitys muokkaa

Oheinen taulukko kuvaa Ufan väkiluvun kehitystä. Vuoden 1840 luku on Venäjän imperiumin kaupunkitilastosta, eikä ole varsinaisen väestönlaskennan luku. Ufa oli tällöin osa Orenburgin kuvernementtiä.[9] Ensimmäinen koko Venäjän kattanut väestönlaskenta tehtiin vuonna 1897, jolloin Ufa oli Ufan kuvernementin (Уфимская губерния) hallintokeskus.[10] Vuosien 1926 ja 1939 luvut puuttuvat.

Vuosi 1811[11] 1840[9] 1863[11] 1897[10] 1914[11] 1931[12] 1959[13] 1970[14] 1979[15] 1989[16] 2002[17] 2010[18]
Väkiluku &&&&&&&&&&&09200.&&&&009 200 &&&&&&&&&&012872.&&&&0012 872 &&&&&&&&&&016500.&&&&0016 500 &&&&&&&&&&049275.&&&&0049 275 &&&&&&&&&&099900.&&&&0099 900 &&&&&&&&&0123446.&&&&00123 446 &&&&&&&&&0546878.&&&&00546 878 &&&&&&&&&0770905.&&&&00770 905 &&&&&&&&&0969289.&&&&00969 289 &&&&&&&&01082052.&&&&001 082 052 &&&&&&&&01042437.&&&&001 042 437 &&&&&&&&01062319.&&&&001 062 319

Talous muokkaa

Erityisesti öljyntuotanto on tuonut vaurautta viime vuosikymmeninä. Kaupungissa on myös kemianteollisuutta ja metallurgiaa sekä öljynjalostukseen liittyvää koneenrakennustuotantoa.

Ufan rautatieasema on suuri, Venäjän rautateiden päärataverkon varrella sijaitseva keskusasema. Ufan kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin 22 kilometriä kaupungin keskustasta etelälounaaseen.[19][6]

Ufan kulttuurielämä ja nähtävyydet muokkaa

Kaupungissa on teattereita, ooppera, baletti, filharmoninen orkesteri ja KHL-jääkiekkojoukkue Salavat Julajev, joka on nimetty baškiirien kansallissankarin mukaan.

Ufanin kaupungissa on paljon moskeijoita ja kirkkoja. Neuvostoaikana kaupunkiin rakennettiin paljon patsaita ja muistomerkkejä.

Ystävyyskaupungit muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Population of capital cities and cities of 100 000 or more inhabitants United Nations Statistics Division. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
  2. Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
  3. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  4. Respublika Baškirija: Potštovnyje indeksy. Gorod Ufa ruspostindex.ru. Viitattu 26.10.2014. (venäjäksi)
  5. Leningradskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 26.10.2014. (venäjäksi)
  6. a b toim. V. H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: {{{Julkaisija}}}. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  7. Ufa - capital of Bashkortostan Republic City of Ufa official website. Municipal District Administration of Bashkortostan Republic. Arkistoitu 22.7.2011. Viitattu 24.1.2011. (englanniksi)
  8. Ufa | Russia | Britannica www.britannica.com. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)
  9. a b Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Ufa löytyy julkaisun sivulta 23/41 otsikon Orenburskaja gubernija alusta) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  10. a b Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  11. a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913) istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  12. Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: I RSFSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet.Venäjän SFNT:tä koskevat sivut 1-191 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Arkistoitu 14.10.2012. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  13. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  14. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  15. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  16. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  17. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  18. Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  19. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

Aiheesta muualla muokkaa