Udagawa Yōan

Udagawa Yōan (jap. 宇田川榕菴, 1798–1846) oli japanilainen länsimaisen tieteen eli rangakun oppinut Edo-kauden loppupuolella 1800-luvulla. Hän toi Japaniin modernin kasvitieteen kirjoittamiensa teosten Botanikakyō (菩多尼訶経, 1822) ja Shokugakukeigen (植学啓原, 1833) myötä; jälkimmäisessä hän esitteli Carl von Linnén kehittämän tieteellisen taksonomian. 1837 julkaistu Seimikaisō (舎密開宗) eli ”johdatus kemiaan” oli vuorostaan Japanin ensimmäinen systemaattinen kemian teos.^[1]

Seimikaisō perustui pääosin hollanninkieliseen versioon Chemie, voor beginnende Liefhebbers (1803) William Henryn vuonna 1801 julkaiseman teoksen Elements of Experimental Chemistry saksankielisestä käännöksestä, mutta myös muihin länsimaisiin kemiaa käsitteleviin kirjoihin sekä japanilaisiin ja kiinalaisiin lähteisiin. Lisäksi siinä on kuvauksia Udagawan omista tieteellisistä kokeista.^[2] Erityisesti kirjassa kuvataan hyvin tarkasti Alessandro Voltan 40 vuotta aikaisemmin keksimä sähköparisto. Udagawa rakensi pariston itse vuonna 1831 ja käytti sitä erilaisissa kokeissa, mukaan lukien lääketieteellisissä kokeissa, mikä perustui uskoon sähkön sairauksia parantavasta vaikutuksesta.^lähde?

Udagawan Seimikaisōssa kuvattiin myös Japanissa ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisesti Antoine Lavoisierin löydöt ja teoriat. Udagawa tekikin lukuisia tieteellisiä kokeita ja kehitti uusia tieteellisiä termejä, joita käytetään japanin kielessä yhä; esimerkiksi ”hapettuminen” (jap. 酸化, sanka), ”pelkistyminen” (jap. 還元, kangen), ”kyllästyminen” (jap. 飽和, hōwa) ja ”alkuaine” (jap. 元素, genso).