USS Macon
USS Macon (ZRS-5), oli viimeinen Yhdysvaltain laivaston neljästä jäykkärunkoisesta ilmalaivasta. Se rakennettiin Akronissa, Ohiossa ja teki ensilentonsa 21. huhtikuuta 1933, vain muutama viikko sisaraluksensa USS Akronin (ZRS-4) tuhoutumisen jälkeen. Lentotestien jälkeen se otettiin palveluskäyttöön 23. kesäkuuta 1933. Sitä käytettiin jäykkärunkoisten ilmalaivojen teknisen ja operationaalisen laivastokäytön tutkimiseen.
Ollessaan 12. helmikuuta 1935 palaamassa meriharjoituksista tukikohtaansa Moffett Fieldiin, Kaliforniaan, USS Macon joutui Point Surin edustalla myrskyyn, jonka aiheuttamien vaurioiden seurauksena se vaipui mereen. Onnettomuudessa menehtyi kaksi miehistön jäsentä ja ilmalaiva upposi mereen, päättäen samalla Yhdysvaltain laivaston kokeilut jäykkärunkoisilla ilmalaivoilla.
Tuho 12. helmikuuta 1935 muokkaa
klo 16.00
Kova tuulenpuuska osui Maconiin. Ulkokuoreen tuli repeämiä ja suojaus rikkoutui kahdessa aluksen kahdestatoista heliumsäiliöstä.
klo 17.03
Tuuli käänsi aluksen vinoon, perä alaspäin. Miehiä kaatui ja kaksi heliumsäiliötä puhkesi. Sivuvakain irtosi.
klo 17.25
Miehistö näki kuinka kaksi rungon muotoa ylläpitävistä renkaista painui kasaan. Sitten alus alkoi pudota.
Klo 17.40
Macon osui merenpintaan ja alkoi vajota. Miehistö kahta lukuun ottamatta pelastui veneillä.
Klo 18.20
Macon upposi pohjaan. Miehistö pelastettiin pian.
Tekniset tiedot muokkaa
- moottorit: 8 kpl 560 hv:n Maybacheja
- huippunopeus: 140 km/h
- varustus: 5 Curtiss F9C Sparrowhawk hävittäjää
- miehistö: 83 miestä
- omapaino 108 tonnia
- pituus: 239 metriä
- läpimitta: 40,5 metriä
- tilavuus: 184 000 kuutiometriä
Lähteet muokkaa
Naval Historical Center: USS Macon (ZRS-5), Airship 1933-1935 (Arkistoitu – Internet Archive)
