USS Amphitrite (BM-2)

Tämä artikkeli kuvaa Yhdysvaltain laivaston Amphitrite-luokan monitoria. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.

USS Amphitrite (runkonumero BM-2) oli Yhdysvaltain laivaston vuonna 1883 vesille laskettu Amphitrite-luokan monitori.

USS Amphitrite
Aluksen vaiheet
Rakentaja Harlan and Hollingsworth, Wilmington, Delaware
Kölinlasku 1874
Laskettu vesille 7. kesäkuuta 1883
Palveluskäyttöön 23. huhtikuuta 1895
Poistui palveluskäytöstä 31. toukokuuta 1919
Loppuvaihe romutettu 1952
Tekniset tiedot
Uppouma 3 900 t
Pituus 80,09 m
Leveys 16,79 m
Syväys 4,42 m
Nopeus 10,5 solmua
Miehistöä 171
Aseistus
Aseistus 4 × 10" tykkiä
2 × 4" tykkiä
2 × 6 naulan tykkiä
2 × 3 naulan tykkiä
2 × Hotchkiss 37 mm tykkiä
7 × 1 naulan tykkiä
1 × .30" Colt konekivääri

Valmistus muokkaa

Alus tilattiin Harlan and Hollingsworthilta Wilmingtonista Delawaresta, missä köli laskettiin vuonna 1874. Alus laskettiin vesille 7. kesäkuuta 1883 kumminaan neiti Nellie Benson ja otettiin palvelukseen 23. huhtikuuta 1895 Norfolkin laivastontelakalla päällikkönään William C. Wise.[1]

Palvelus muokkaa

Loppukevään ja kesän 1895 alus oli Pohjois-Atlantin laivueessa vieraillen itärannikon satamissa kuten Savannah 17.-23. toukokuuta 1895, Port Royal 23. toukokuuta - 8. kesäkuuta, Brunswick 23.-28. heinäkuuta, Southport 2.-10. elokuuta ja uudelleen Port Royalissa 12.-20. elokuuta 1895. Vierailujen välillä alus partioi Hampton Roadsissa ja Chesapeake Bayssä. Partiomatkoilla aluksen suunnittelusta löytyi puutteita, joista merkittävin oli konehuoneiden ilmanvaihto.[1]

Norfolkin telakalla tehtyjen korjaus- ja muutostöiden jälkeen alus lähti 20. marraskuuta 1895 Annapolisiin, jonne se saapui seuraavana päivänä. Alus osallistui harjoitukseen Hampton Roadsissa, minkä jälkeen se palasi Norfolkiin. Alus lähti 13. joulukuuta etelään. Se vieraili matkalla Charlestonissa ja saapui Key Westiin 9. tammikuuta 1896. Seuraavat kuusi kuukautta alus oli Key Westissä puolisotilaallisten joukkojen koululaivana, kunnes se lähti 10. kesäkuuta 1896 Brunswickin, Savannahin ja Southportin kautta Norfolkiin, jonne se saapui 29. kesäkuuta. Alus oli vapaaehtoisten koululaivana Norfolkissa, kunnes se lähti 9. heinäkuuta Atlantin laivueen harjoituksiin Tolchester Beachin edustalle. Seuraavat kuukaudet alus oli Norfolkin, Charlestonin ja Tompkinsvillen välillä.[1]

Alus irrotettiin 7. toukokuuta 1897 Atlantin laivueesta ja siirrettiin tykinjohtajien koululaivaksi. Tehtävänsä vuoksi se siirrettiin Norfolkissa reserviin, mistä alus palautettiin palvelukseen 2. lokakuuta päällikkönään Charles J. Barclay. Aluksen miehistö osoittautui tehokkaaksi sotatoimissa Espanjaa vastaan. Alus lähti 5. lokakuuta Hampton Roadsista. Se vieraili New Bedfordissa 7.-23. lokakuuta ja Tompkinsvillessä 24. lokakuuta -12. marraskuuta ennen saapumistaan 14. marraskuuta 1896 Lambert's Pointiin.[1]

Alus lähti 16. marraskuuta Hampton Roadsista Port Royaliin, jonne se saapui 19. marraskuuta. Alus oli satamassa yli kuukauden, kunnes se vieraili 23. joulukuuta 1897 - 1. tammikuuta 1898 Charlestonissa. Vierailun päätteeksi alus palasi Port Royaliin reiluksi kolmeksi kuukaudeksi.[1]

Sodan uhan Espanjaa vastaan lisääntyessä alus lähti 5. huhtikuuta Port Royalista Key Westiin, jonne se saapui 8. huhtikuuta. Alus oli Key Westissä, kunnes se aloitti partioinnint 22. huhtikuuta. Alus lähti 1. toukokuuta Key Westistä USS Terrorin kanssa ja liittyivät amiraali William T. Sampsonin laivastoon Kuuban rannikolla.[1]

Aluksen pienen hiilivaraston vuoksi USS Iowa määrättiin hinaamaan sitä. Osasto saapui 11. toukokuuta Puerto Ricon rannikolle San Juanin edustalle. Seuraavana aamuna alus määrättiin 1. divisioonaan, joten se purjehti kuudentena jonossa hyökättäessä sataman puolustuslaitteita vastaan. Se käytti 17 kappaletta 10 tuuman kranaatteja, 30 kappaletta sekä neljän tuuman että kolmen naulan kranaatteja ja 22 kappaletta kuuden naulan kranaatteja. Aluksen 10 tuuman tykin suuliekki tuhosi kansirakenteita. Aluksen heikko ilmanvaihtojärjestelmä esti tilojen jäähdyttämisen ammunnan aikana, jolloin taaemman tornin ampujan apulainen kuoli lämpöhalvaukseen.[1]

Taistelun jälkeen alus palasi 19. toukokuuta Key Westiin, missä se oli 24. toukokuuta saakkaa. Seuraavat kaksi ja puoli kuukautta alus saarron valvonnassa heinäkuun lopulta aina Cape Haitieniin saakka. Alus siirrettiin 2. elokuuta Puerto Ricoon Cape San Juaniin, missä se oli reilut kaksi viikkoa.[1]

Alukselta lähetettiin 6. elokuuta maihin partio, jonka tehtävänä oli miehittää Cape San Juanin majakka. Hieman ennen puolta yötä suuri joukko espanjalaisia hyökkäsi majakan miehittäjiä vastaan, mutta hyökkäys torjuttiin. Uusi joukko amerikkalaisia laskettiin seuraavana aamuna maihin Amphitriteltä. Myöhemmin partio palasi alukselle ja majakka jätettiin tyhjilleen.[1]

Alus lähti 18. elokuuta Cape San Juanista Guarnicaan, jonne se saapui seuraavana päivänä. Alus jatkoi 31. elokuuta matkaa Guarnicasta Haitille Mole St. Nicholakseen ja edelleen Hampton Roadsiin, jonne se saapui 20. syyskuuta. Alus jatkoi matkaansa kuusi päivää myöhemmin Bostoniin, jossa se oli 29. syyskuuta 1898 - 25. helmikuuta 1899.[1]

Seuraavat kuukaudet alus oli itärannikolla Sandy Hookin, Hampton Roadsin ja Port Royalin edustalla, kunnes se palasi 21. toukokuuta 1899 Hampton Roadsiin. Aluksen miehistö sai Hampton Roadsissa toukokuun loppuun saakka tykistökoulutusta, jona aikana se vieraili Philadelphiassa, Newportissa, Rhode Islandilla ja New Bedfordissa.[1]

Aluksen vakaus teki siitä hyvän koulutusalustan ja sillä järjestettiinkin kaksi 60 hengen kurssia vuosittain. Sillä järjestettiin 1. heinäkuuta - 4. lokakuuta 1899 kurssi New Bedfordissa. Alus lähti 12. lokakuuta kunnostettavaksi New Yorkin telakalle, mistä vapauduttuaan se lähti 3. joulukuuta Norfolkin kautta Port Royaliin. Alus saapui 9. joulukuuta määränpäähänsä, missä sillä aloitettiin yhdeksän päivää myöhemmin tykistökurssi.[1]


Lähteet muokkaa

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)

Viitteet muokkaa