Tyrskyleväsiira
Tyrskyleväsiira (Idotea granulosa) on Itämeressä elävä siiralaji, joka viihtyy nimensä mukaisesti tyrskyisemmillä rannoilla kuin kaksi muuta Suomessa esiintyvää sukulaislajiaan.[2]
| Tyrskyleväsiira | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
| Lahko: | Siirat Isopoda |
| Heimo: | Idoteidae |
| Suku: | Idotea |
| Laji: | granulosa |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Tuntomerkit muokkaa
Maasiiroja muistuttava[2] tyrskyleväsiira on ulkomuodoltaan pitkänsoikea ja litteä; koiraiden pituus on 5–20 ja naaraiden 6–13 millimetriä. Pyrstölevy kapenee takapäätä kohti ja päättyy vain yhteen tylppään nipukkaan. Ruumiin toisen, kolmannen ja neljännen jaokkeen reunoilla olevat sivulevyt eivät ulotu saman jaokkeen takareunaan saakka. Tuntosarvet ovat lyhyemmät kuin muilla Suomessa esiintyvillä leväsiiroilla ja ulottuvat noin ensimmäisen ja toisen jaokkeen liitoskohtaan saakka. Kaikki kävelyraajaparit ovat lähes samanlaiset. Väritys vaihtelee ruskeasta vihreään tai harvemmin punaiseen; selässä on joskus vaaleita pitkittäisjuovia. Lisäksi siirat pystyvät vaihtamaan väritystään ympäristönsä mukaan.[1][3]
Tyrskyleväsiiran tyypillinen elinikä on noin vuosi.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa
Tyrskyleväsiira elää merenrannikkojen vuorovesivyöhykkeillä rakkolevien ja vesikasvien lomassa. Lajia tavataan Euroopan Atlantin rannikolla, etenkin mantereen pohjoisosissa; Suomessa sitä esiintyy lähinnä rannikon lounaisimmissa osissa ja Ahvenanmaalla.[1][2] Pohjanlahdelta ja itäiseltä Suomenlahdelta laji puuttuu tyystin.[3]
Päiväsaikaan tyrskyleväsiirat oleskelevat rakkolevien tai putkilokasvien päällä syöden niiden tuoretta solukkoa. Öisin ne liikkuvat rakkoleväkasvustosta toiseen, sekä syöden että etsien mahdollista pariutumiskumppania. Itse ne ovat tärkeää ravintoa muun muassa ahvenelle.[3]
Lisääntyminen muokkaa
Tyrskyleväsiira tulee sukukypsäksi toukokuun loppuun mennessä, ja parittelu tapahtuu touko-kesäkuussa. Koiraat ruiskuttavat siittiönsä naaraan kahteen sukuaukkoon, minkä jälkeen naaras laskee hedelmöittyneet munat jalkojensa tyvessä olevaan alkiotaskuun. Parittelun jälkeen koiraat kuolevat. Tyrskyleväsiira on ovovivipaarinen, ja heinäkuussa naaras vapauttaa noin sata poikasta. Nuoruusvaiheet ovat muuten aikuisen kaltaisia, mutta viimeinen jalkapari puuttuu. Poikaset hakevat ravintonsa rannan rihmaleväkasvustoista syöden pääasiassa sieltä löytämiään pieniä piileviä ja siirtyvät elokuussa rihmalevävyöhykkeestä rakkolevävyöhykkeeseen. Hyvissä olosuhteissa leväsiirat voivat lisääntyä kahdestikin.[2][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Laji.fi: Tyrskyleväsiira – Idotea granulosa laji.fi. Viitattu 27.3.2022.
- ↑ a b c d e Suomen ja Pohjolan luonto-opas, s. 150. Valitut Palat, 2000. ISBN 978-951-584-442-2.
- ↑ a b c d LuontoPortti: Tyrskyleväsiira (Idotea granulosa) luontoportti.com. Viitattu 27.3.2022.