Typpinarkoosi eli "syvyyshumala" on laitesukelluksen yhteydessä esiintyvä tila, joka johtuu siitä, että hengitetyn ilman sisältämän typen (N2) osapaine on normaali-ilmanpaineeseen nähden korkea. Typpinarkoosi esiintyy sukellettaessa yleensä yli 30 metrissä. Tarkkaa syvyyttä tai osapainetta ei voida määritellä, sillä se riippuu yksilöllisistä tekijöistä. Sama henkilö voi saada eri sukelluskerroilla erivahvuisia narkoottisia olotiloja. Usein sukeltajalla voi olla typpinarkoosi jo ennen kuin hän itse sitä huomaa.

Taiteilijan kuvaus narkoosin aiheuttamasta putkinäöstä sukellustietokonetta katsoessa.

Typpinarkoosi aiheuttaa alkoholista saatavan humalan kaltaisen tilan, jossa motoriset kyvyt sekä reaktionopeus heikkenevät. Tämän vuoksi typpinarkoosi lisääkin onnettomuusriskiä. Typpinarkoosissa oleva henkilö tuntee usein aluksi huvittuneisuutta ja suurta itseluottamusta, mikä muuttuu syvemmälle mentäessä nopeasti keskittymiskyvyn puutteeseen ja muistikatkoksiin. Typpinarkoosin taustalla on normaali-ilmanpainetta korkeampipaineinen (hyperbarinen) typpi, joka toimii ilokaasun tavoin aivoissa.[1]

Typpinarkoosin voi välttää tekemällä matalampia sukelluksia ja narkoottinen tila loppuu nopeasti nousemalla matalampaan syvyyteen.

Myös muut kaasut ovat tietyissä osapaineissa narkoottisia, mutta normaalissa laitesukelluksessa tällaisia osapaineita ei muilla ilman osakaasuilla esiinny.

Lähteet muokkaa

  1. Scottish Diving Medicine sdm.scot.nhs.uk. Arkistoitu 6.12.2008. Viitattu 30.6.2008. (englanniksi)