Tuuli nousee
Tuuli nousee (jap. 風立ちぬ, Kaze tachinu) on vuonna 2013 ensi-iltansa saanut japanilainen animaatioelokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Hayao Miyazaki ja tuottanut Studio Ghibli. Elokuva perustuu samannimiseen mangaan, joka puolestaan perustuu Tatsuo Horin kirjoittamaan pienoisromaaniin. Tuuli nousee on Mitsubishi A6M Reisen -hävittäjän suunnittelijan Jirō Horikoshin fiktiivinen elämäkerta.[1]
| Tuuli nousee | |
|---|---|
| 風立ちぬ Kaze tachinu | |
 |
|
| Ohjaaja | Hayao Miyazaki |
| Käsikirjoittaja | Hayao Miyazaki |
| Perustuu | Sarjakuvaan Kaze tachinu ja samannimiseen pienoisromaanin |
| Tuottaja | Toshio Suzuki |
| Säveltäjä | Joe Hisaishi |
| Kuvaaja | Atsushi Okui |
| Leikkaaja | Takeshi Seyama |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Japani |
| Tuotantoyhtiö | Tōhō |
| Levittäjä |
Tōhō Cirko Film Netflix HBO Max |
| Ensi-ilta |
 20. heinäkuuta 2013  4. huhtikuuta 2014 |
| Kesto | 126 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | japani |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Miyazaki ilmoitti, että hän jäisi eläkkeelle ja Tuuli nousee olisi hänen viimeinen pitkä elokuvansa, mutta kymmenen vuotta myöhemmin häneltä ilmestyi jälleen uusi elokuva.
Tuuli nousee on ollut Japanissa suuri yleisömenestys.[2] Elokuva on esitetty Venetsian, Telluriden ja New Yorkin elokuvajuhlilla.[3]
Elokuva oli ehdokkaana parhaan animaatioelokuvan Oscar-palkinnon saajaksi vuonna 2014, mutta palkinto myönnettiin elokuvalle Frozen – huurteinen seikkailu.
Juoni muokkaa
Vuonna 1916 nuori Jiro Horikoshi tahtoo tulla lentäjäksi, mutta hänen likinäköisyytensä estää sen. Eräänä yönä hän näkee unta esikuvastaan, italialaisesta lentokonesuunnittelijasta Giovanni Battista Capronista. Caproni kertoo Jirolle, ettei ole koskaan lentänyt lentokonetta ja että lentokoneiden rakentaminen on kiinnostavampaa kuin niiden lentäminen. Seitsemän vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen Jiro matkustaa junalla Tokion yliopistoon opiskelemaan lentokoneinsinööriksi. Matkalla hän tapaa nuoren tytön, Naoko Satomin ja tämän palvelijan. Yhtäkkiä Suuri Kantōn maanjäristys iskee ja palvelijan jalka murtuu. Jiro kantaa hänet Naokon perheen luo ja poistuu kertomatta nimeään.
Vuonna 1925 Jiro ja hänen ystävänsä Kiro Honjo valmistuvat ja saavat töitä Mitsubishin lentokonetehtaalta. Heidän tehtävänsä on suunnitella hävittäjä Keisarillisen Japanin armeijalle. Testilennon aikana hävittäjä kuitenkin hajoaa ilmassa eikä armeija kiinnostu siitä. Vuonna 1929 Jiro ja Honjo lähetetään Weimarin tasavaltaan jatkamaan teknistä tutkimusta ja hankkimaan lupa Junkers G.38-hävittäjän valmistamiseen, sillä japanilaista teknologiaa pidetään jälkeenjääneenä. Unessaan Jiro kohtaa jälleen Capronin, joka kertoo, että lentokoneet ovat kauniita laitteita, mutta ihmiskunta käyttää niitä pahoihin tarkoituksiin.
Vuoden 1932 alussa Jiro ylennetään pääsuunnittelijaksi Keisarillisen Japanin laivaston tukemaa hävittäjäkilpailua varten. Hänen suunnittelema lentokoneensa kuitenkin hajoaa testilennolla. Pettyneenä hän suuntaa Karuizawan lomakylään lepäämään ja kohtaa siellä Naokon uudelleen. Eräs saksalainen hotellivieras, natsihallitusta kritisoiva Hans Castorp kertoo Jirolle, että Hugo Junkers on pulassa, koska vastustaa natsismia. Hän kertoo myös, että sekä Japani että Saksa saattavat tuhoutua. Jiro kysyy Castorpilta, jatkaako Saksa sotaa, ja Castorp vastaa kysymykseen myöntävästi.
Myöhemmin Jiro kysyy Naokon isältä lupaa mennä Naokon kanssa naimisiin, ja pariskunta kihlautuu. Naoko sairastaa kuitenkin tuberkuloosia ja tahtoo parantua taudista ennen naimisiin menoa. Castorp auttaa pariskuntaa, ennen kuin joutuu pakenemaan Japanin salaista poliisia. Jiro tahtoo pitää yhteyttä Castorpiin ja piiloutuu esimiehensä Kurokawan taloon työskennellen samalla uuden projektin parissa. Naoko saa keuhkokuumeen ja lähtee vuorilla sijaitsevaan keuhkoparantolaan parantuakseen. Hän ei kuitenkaan kestä olla erossa Jirosta ja palaa mennäkseen tämän kanssa naimisiin. Jiron lääkärinä työskentelevä pikkusisko Kayo varoittaa Jiroa siitä, että avioliitto Naokon kanssa tulisi päättymään traagisesti, sillä tuberkuloosista ei voi parantua. Vaikka Naokon terveys heikkenee, hän sekä Jiro nauttivat ajastaan yhdessä.
Aamulla Jiro lähtee uusimman lentokoneensa Mitsubishi A5M:n testilennolle. Naoko tietää kuolevansa pian ja palaa parantolaan jättäen kirjeet Jirolle, hänen perheelleen sekä ystävilleen. Testilennolla Jiro tuntee tuulenpuuskan ja aavistaa Naokon kuolleen. Kesällä 1945, Japanin hävittyä toisen maailmansodan, Jiro näkee taas unta Capronista. Hän kertoo katuvansa sitä, että hänen lentokoneitaan käytettiin sodankäyntiin. Caproni lohduttaa häntä sanoen, että Jiron unelma kauniiden lentokoneiden rakentamisesta kuitenkin toteutui. Myös Naoko ilmestyy Jirolle rohkaisten tätä elämään elämäänsä.
Ääninäyttelijöitä muokkaa
| Japaniksi | Englanniksi | Suomeksi | Rooli |
|---|---|---|---|
| Kaichi Kaburagi (nuori)
Hideaki Anno (aikuinen) |
Zach Callison (nuori)
Joseph Gordon-Levitt (aikuinen) |
Toivo Aaron Kallio | Jirō Horikoshi |
| Mayu Iino (nuori)
Miori Takimoto (aikuinen) |
Madeleine Rose Yen (nuori)
Emily Blunt (aikuinen) |
Myy Lohi | Naoko Satomi |
| Hidetoshi Nishijima | John Krasinski | Tuukka Leppänen | Honjō |
| Masahiko Nishimura | Martin Short | Santeri Kinnunen | Kurokawa |
| Stephen Alpert | Werner Herzog | Jukka Voutilainen | Castorp |
| Morio Kazama | William H. Macy | Tom Wentzel | Naokon isä |
| Keiko Takeshita | Edie Mirman | Katja Sirkiä | Jiron äiti |
| Shinobu Otake | Jennifer Grey | rouva Kurokawa | |
| Maki Shinta (nuori)
Mirai Shida (aikuinen) |
Eva Bella (nuori)
Mae Whitman (aikuinen) |
Saara Lehtonen | Kayo Horikoshi |
| Jun Kunimura | Mandy Patinkin | Eero Saarinen | Hattori |
| Mansai Nomura | Stanley Tucci | Petri Liski | Giovanni Caproni |
| Haruka Shibuya | Mae Whitman | Kinu | |
| ei ole | ei ole | Pekka Lehtosaari | kertoja |
Lähteet muokkaa
- ↑ Tuuli Nousee Kino Engel. Viitattu 18.1.2014.
- ↑ Hayao Miyazaki's Retirement Pushes 'The Wind Rises' Toward $100 Million in Japan Hollywood Reporter. Viitattu 18.1.2014.
- ↑ 'The Wind Rises' Trailer Bids Farewell to Animation Master Hayao Miyazaki Hollywood Reporter. Viitattu 18.1.2014.
Arvosteluja muokkaa
- Avola, Pertti: Miyazakin jäähyväistyö on animaatiota aikuisille 3.4.2014. HS.fi. Arkistoitu 5.9.2014. Viitattu 18.9.2014.
- Laajalahti, Päivi: Tuuli nousee. (Arkistoitu – Internet Archive) 3.4.2014. Filmitähti
- Salonen, Aleksi: Tuuli nousee 2.4.2014. Filmgoer.fi.
| Laputa – linna taivaalla (1986) · Naapurini Totoro (1988) · Tulikärpästen hauta (1988) · Kikin lähettipalvelu (1989) · Eilisen kuiskaus (1991) · Porco Rosso (1992) · Aaltojen kuohu (1993) · Pom Poko (1994) · Sydämen kuiskaus (1995) · Prinsessa Mononoke (1997) · Naapurini Yamadat (1999) · Henkien kätkemä (2001) · Kissojen valtakunta (2002) · Liikkuva linna (2004) · Maameren tarinat (2006) · Ponyo rantakalliolla (2008) · Kätkijät (2010) · Kukkulan tyttö, sataman poika (2011) · Tuuli nousee (2013) · Prinsessa Kaguyan taru (2013) · Marnie – tyttö ikkunassa (2014) · Poika ja haikara (2023) |