Tuula-Liina Varis
Tuula-Liina Irmeli Varis (ent. Setälä ja Saarikoski, o.s. Puuppo, s. 30. kesäkuuta 1942 Loimaa) on suomalainen toimittaja, kolumnisti ja kirjailija.[1] Hän oli Suomen Kirjailijaliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja vuosina 2009–2014.[2]
Ura toimittajana muokkaa
Varis valmistui ylioppilaaksi vuonna 1960.[1] Hän opiskeli suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä sosiologiaa Turun yliopistossa vuosina 1960–1964. Varis työskenteli toimittajana Kansan Uutisissa vuodet 1965–1979, minkä jälkeen hän jättäytyi vapaaksi kirjoittajaksi ja toimittajaksi. Varis on kirjoittanut kolumneja muun muassa Suomen Kuvalehteen (1990–1996), Kotilieteen (1997–2007) ja Eläkeläinen-lehteen (1990–). Vuosina 2000–2005 hän toimitti ja juonsi Yle TV1:ssä esitettyä kirjallisuusohjelmaa Kirja A & Ö.[1]
Pakinoitsijana muokkaa
Variksen tekstit keskittyvät elämäntapamme ja kulttuurimme pohdintaan. Monet hänen pakinoistaan alkavat jostakin arkielämän ilmiöstä, kuten siitä, miksi hautajaisissa arkun kantamista pidetään miesten työnä. Hänen pakinoihinsa on tallentunut etenkin eri paikkojen tunnelmia ja merkityksiä, jotka hän laventaa yksityisestä yleisempiin ajatelmiin. Pakinoihinsa hän on kirjannut erityisesti naisen asemaa ja sen muuttumista kuvaavia piirteitä. Huumori on hänen teksteissään sivuroolissa, mutta 2000-luvun kuluessa se nousi aikaisempaa enemmän esille, erityisesti ironian ja satiirin sävyissä.[3]
Tunnustukset muokkaa
Vuonna 1994 Varikselle myönnettiin valtion tiedonjulkistamispalkinto, vuonna 1996 Marja-Liisa Vartio -palkinto ja vuonna 2000 Runeberg-palkinto. Vuonna 2005 hän sai Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon romaanistaan Vaimoni.[1] Vuonna 2014 Varikselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke.[4]
Varis oli valtion kirjallisuustoimikunnan varapuheenjohtaja vuosina 2007–2009 ja puheenjohtaja 2010–2012.[1]
Yksityiselämä muokkaa
Varis on ollut naimisissa Rauno Setälän kanssa (1963–1965), Pentti Saarikosken kanssa (1967–1975) ja vuodesta 1978 Mikko Variksen kanssa. Hänellä on kaksi tytärtä.[1]
Teoksia muokkaa
- Esiäiti kellarissani ja muita juttuja. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18632-5.
- Sauli, Anneli & Varis, Tuula-Liina: Elämäni on minun. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18904-9.
- Luukkonen, Kari & Varis, Tuula-Liina: Tessu, maailman viisain koira. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19541-3.
- Kilpikonna ja olkimarsalkka. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19592-8.
- Timonen, Esa & Varis, Tuula-Liina: Metsän poika, Karjalan kuvernööri. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21231-8.
- Peili ja ikkuna. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21195-8.
- Maan päällä paikka yksi on. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23874-0.
- Tippaleipä kaalipadassa ja muita ilmiöitä. Kirjoituksia vuosilta 1995–1999. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-884-269-8.
- Pikku naisia. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24927-0.
- Rakas. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27267-1.
- Kaksi kesää, kaksi kirjaa. Ihmisen ääni 34. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27892-0.
- Vaimoni. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29396-2.
- Toshiro Mifunen tiikeri. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30790-4.
- Ihmisen paikka. Kirjoituksia 2000-luvulta. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-32152-4.
- (toim.): Maailman kansalainen Tarja Cronberg. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32748-7.
- Irma. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34559-7.
- Muotokuvamaalarin tytär. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36754-4.
- Että tuntisin eläväni: novellikokoelma. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-40117-0.
- Naisen paras ystävä. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40764-6.
- Huvila. Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-42003-4.
- Sattunut syntymään. Helsinki: WSOY, 2020. ISBN 978-951-0-43621-9.
Palkintoja muokkaa
- Pohjois-Karjalan liiton journalistipalkinto 1988
- Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1995
- Haavikko-säätiön Marja-Liisa Vartio -palkinto 1996
- Runeberg-palkinto 2000
- Joensuu-palkinto 2005
- Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan taidepalkinto 2005
- WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 2011
- Pro Finlandia -mitali 2019[5].
Lähde[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Kuka kukin on 2015, s. 987. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Tuula-Liina Varis jätti kirjailijaliiton puheenjohtajuuden Karjalainen.fi. 25.11.2014. Arkistoitu 20.3.2015. Viitattu 31.8.2015.
- ↑ Sisättö, Vesa & Halme, Jukka: Kotimaisia pakinoitsijoita, s. 149–150. Helsinki: BTJ Finland, 2013. ISBN 978-952-692-979-1.
- ↑ He saivat taiteilijaeläkkeet - katso lista! 30.6.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 30.6.2014.
- ↑ 6.12.2019 annetut kunniamerkit Ritarikuntien kanslia. Viitattu 15.12.2019.
Aiheesta muualla muokkaa
Sitaatteja aiheesta Tuula-Liina Varis Wikisitaateissa- Tuula-Liina Varis Kirja.fi:ssä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ylen Elävä arkisto: Pentti Saarikosken ja Tuula-Liina Variksen kahdeksan myrskyisää vuotta
- Tuula-Liina Varis Prosak-proosaklubilla 25.9.2012 Kirjastokaista-video.
