Kirjallisuuskatsaus
Kirjallisuuskatsaus (myös tutkimuskatsaus) tarkoittaa tiettyyn aiheeseen liittyviin lähteisiin (tutkimus- ja metodikirjallisuuteen) perehtymistä tai tällaisen perehtymisen dokumentoitua tulosta. Kirjallisuuskatsauksia tehdään eri tarkoituksiin: katsaus voi palvella tutkimuksen suunnittelua, liittyä tutkimusrahoituksen hankkimiseen, palvella kehittämistoimintaa tai sen suunnittelua tai perustua tekijän henkilökohtaiseen tiedon tarpeeseen.[1]
Tutkimuksellinen kirjallisuuskatsaus tarkastelee tutkimusaiheeseen liittyviä näkökulmia, teorioita, menetelmällisiä valintoja sekä tuloksia. Kirjallisuuskatsaus tuo esiin myös tutkimuksen tekijöiden nimiä, jotka ovat hyödyllisiä tutkimuskentän tuntemuksen ja tiedonhankinnan kannalta.[2]
Kirjallisuuskatsauksia on käyttötarkoituksen mukaan useita tyyppejä:
- Perinteiseksi tai kertovaksi (narrative) luonnehditun katsauksen tarkoitus on katsauksen aihepiiriin liittyvän tiedon tunnistaminen ja esittely, arviointi ja tulkinta.[3]
- Kokoavan tai integroivan (integrative) katsauksen tarkoitus on esitellä aihepiirin aikaisempaa tutkimusta ja esittää siitä kokoavia johtopäätöksiä.[4]
- Kartoittava (scoping) katsaus selvittää aihepiirin tutkimuksen laajuutta ja luonnetta. Siihen voi sisältyä käsitteiden välisten suhteiden tunnistamista ja esittämistä sekä asiantuntijoiden käsitysten hyödyntämistä kirjallisuuden tarkastelun ohella.[5]
- Käsiteanalyysi (concept analysis) on rajattu kirjallisuuskatsaus, jonka kohteena on tutkimusalalla tai tutkittavassa käytännössä keskeinen käsite, jonka merkityksestä tai käytöstä on erilaisia käsityksiä.[6]
- Realistinen katsaus (realist review, realist synthesis) liittyy kehittämistoimenpiteiden, -ohjelmien tai interventioiden vaikuttavuuden tarkasteluun.[7]
- Systemaattinen kirjallisuuskatsaus perustuu muita katsaustyyppejä tiukemmin ennalta määriteltyihin aineiston valintakriteereihin. Systemaattista kirjallisuuskatsausta pidetään vaativana prosessina, jollaista ei esimerkiksi alemmilta opinnäytetöiltä edellytetä.[8]
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta usein tehtävä meta-analyysi yhdistää tilastollisin menetelmin aiempien määrällisten tutkimusten tulokset uudeksi tilastolliseksi tulokseksi. Näin saatu tulos perustuu yhtä suureen aineistoon kuin aiemmat tutkimukset yhteensä ja on siten luotettavampi.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä, 2013. ISBN 978-951-31-4836-2.
- Coughlan, Michael, Cronin, Patricia & Ryan, Frances: Doing a Literature Review in Nursing, Health and Social Care. London, Thousand Oaks (Cal.), New Delhi, Singapore: Sage, 2013. ISBN 978-1-4462-4962-1. (englanniksi)