Turvaamistoimi eli turvaamistoimenpide on yhteiskunnan yksilöön kohdistama toimenpide, jolla rajoitetaan hänen vapauttaan tai oikeuksiaan yhteiskunnan etujen suojelemiseksi. Käytännössä turvaamistoimi pyydetään tuomioistuimelta. Se eroaa rangaistuksesta siten, että sen tarkoituksena ei ole aiheuttaa kärsimystä, vaikka se käytännössä saattaakin aiheuttaa kärsimystä. Turvaamistoimet jaetaan rikosoikeudellisiin ja hallinnollisiin turvaamistoimiin. Edelliset edellyttävät rikoksen tekemistä (postdeliktuaaliset turvaamistoimet), jälkimmäiset taas eivät (predeliktuaaliset turvaamistoimet).[1][2]

Rikosoikeudellisia turvaamistoimia ovat tai ovat olleet

Hallinnollisella turvaamistoimella voidaan varmistaa hakijan saamisoikeus, parempi oikeus esineeseen tai muun yksityisoikeudellisen oikeuden säilyminen tai toteutuminen. Velkoja voi riita-asiassa pyytää turvaamistointa, jos pelkää velallisen yrittävän vaarantaa myöhemmän täytäntöönpanon esimerkiksi hävittämällä kiinteää tai irtainta omaisuuttaan. Hakija voi myös saada oikeuden päätöksen, joka sakon uhalla velvoittaa henkilön tekemään jotakin, kieltää häntä tekemästä jotakin, oikeuttaa hakijan teettämään tai tekemään jotakin tai määrää henkilön omaisuutta toimitsijan haltuun.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  2. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
  3. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 748–751.