Wikipedia

Tuomi Elmgren-Heinonen

suomalainen journalisti, kirjailija, laulaja ja tapakulttuurinopettaja

Tuomi Elmgren-Heinonen (5. helmikuuta 1903 Ruovesi – 17. kesäkuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen laulaja, journalisti, kirjailija ja antroposofi.[1] Vuonna 1932 hän avioitui taidemaalari Aarre Heinosen kanssa;[2] perheeseen syntyi kolme lasta, Marja, Reijo ja Pilvi.[3]

Tuomi Elmgren-Heinonen.

Laulaja ja näyttelijä muokkaa

Tuomi Elmgren-Heinonen opiskeli laulamista Viipurissa ja Helsingissä, myöhemmin myös Berliinissä ja Pariisissa ja toimi ooppera- ja konserttilaulajana. Hän teki kymmenkunta roolia myös Suomen Kansallisteatterin tuotannoissa vuosina 1923–1932.[4]

Journalisti ja kirjailija muokkaa

Tuomi Elmgren-Heinonen toimi journalistina ja kirjailijana 1930-luvulta lähtien. Hän kirjoitti muun muassa säveltäjä Toivo Kuulan elämäkerran (1938) ja Fredrik Paciuksen elämäkerran Laulu Suomen soi (1958). Lisäksi hän kirjoitti säännöllisesti kolumnistina sanomalehti Uuteen Suomeen, sodan aikana myös rintamalta, ja kirjoitti romaanin Lottatyttö komennuksella (1940), joka käännettiin kolmelle kielelle. Lasten satu-Kalevala (1946), kuvitus Kirsti Gallen-Kallela. Hänen tunnetuin teoksensa on Käytöksen kultainen kirja (1954). Teatterikorkeakoulun tapahistorian opettajana hän toimi pitkään ja kirjoitti teoksen tapahistoriasta. Viimeinen kirja oli antroposofisesta näkökulmasta: Suhteemme vainajiin (1978).

Antroposofi muokkaa

Tuomi Elmgren-Heinonen kohtasi jo varhain kirjailija Kersti Bergrothin keskustelupiirissä antroposofian, ja se muodostui tärkeäksi toiminnan kanavaksi. Antroposofisen seuran jäseneksi hän liittyi 1931, ja vuosina 1956–1977 hän toimi Suomen antroposofisen liiton johtokunnan jäsenenä, viimeiset viisi vuotta myös varapuheenjohtajana. Puoli vuosisataa hän oli aktiivinen jäsen, toimitti Suomen antroposofisen liiton jäsenlehteä sekä hoiti työryhmää ja osaltaan Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun toimintaa. Hän toimi myös pitkään Lahden kaupungissa sijaitsevan hoitopedagogisen Sylvia-kodin tukiyhdistyksen hallituksessa ja henkilökunnan kouluttajana.

Teokset, käännökset, suomennokset muokkaa

  • Ann-Mari Italiassa. 1933.
  • Chopin, kirj. Camille Bourniquel, suomennos: Tuomi Elmgren-Heinonen. 1960.
  • Eurooppa ja Aasia: Ajattelun koulutustie nykyaikana, kirj. Jörgen Smit, suom. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1980.
  • Flicklotta rycker ut : berättelse från Finlands vinterkrig / Tuomi Elmgren-Heinonen ; bemyndigat översättning från finska av Tora Tiderman. 1941.
  • Hyvien tapojen taito: vihjeitä nuorille, kuv. Helena Malisto. 1964, 1967
  • Inkeri bewährt sich, berechtigte Übersetzung aus dem Finnischen von Irmgard Pennanen. 1963.
  • Jälleensyntyminen ja kohtalo ja niiden merkitys nykykulttuurille: neljä esitelmää, 23. ja 30.1.1912 Berliinissä ja 20. ja 21.2.1912 Stuttgartissa, lyhentäen suom. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1979.
  • "Kantakaa toistenne kuormat": ohjeita kirkkomusiikki-iltojen järjestämiseksi. 1943.
  • Käytöksen kultainen kirja, somistanut Helena Malisto. 1. p. 1954 , 2. p. 1955, 5. lisätty ja tarkistettu p. 1961, 6. p. 1965, 7. p. 1969
  • Lapsemme Tanskassa, toim. Mila Schildt & Arne Runeberg ; [suom. Tuomi Elmgren-Heinonen]. 1961.
  • Lasten satu-Kalevala, kertonut Tuomi Elmgren-Heinonen, kuv. Kirsti Gallén-Kallela. 1. p. 1946, 2. p. 1950.
  • "Laulu Suomen soi...": Fredrik Pacius ja hänen aikansa. 1959.
  • Lottatyttö komennuksella: pikku-lotan tarina. 1940, 5. p. 2006
  • Matti Muurahaisen kilpajuoksu y.m. satuja. 1935.
  • Naar det gælder : en Unglotte ved den finske Front / Tuomi Elmgren-Heinonen ; oversat af G. Tolderlund-Hansen. 1942.
  • Nasaretin Maria: romaani, kirj. Synnöve Christensen, suom. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1951, 2. p. 1952
  • Ne hyvät tavat, kirj. Tuomi Elmgren-Heinonen ja Anu Virkkunen, piirrokset: Jorma Tähtinen. 1970, 3. p. 1975
  • Niilo Nokkela käyttäytyy ihmisiksi: säädyllisiä ja hupaisia juttuja poikaviikareille, kirj. Berthold Lutz, suomeksi toim. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1960, 2. p. 1963.
  • Olavi Turtiainen. [1964]
  • Olavi Turtiainen, kirj. Tuomi Elmgren-Heinonen, toim.: T. Björkman, foto: Pentti Mutanen. 1974
  • Petite Lotta: roman pour les jeunes / Tuomi Elmgren-Heinonen ; traduit du finnois par Irja Spira. 1944.
  • Suhteemme vainajiin. 1972., p. 1978., 3. p. 1992
  • Suuri musiikkikirja / ... teoksen mukaan suomeksi toim. Tuomi Elmgren-Heinonen avustajinaan Riitta Björklund, Irmeli Niemi. 1959.
  • Tapfere kleine Lotta / Tuomi Elmgren-Heinonen ; Ins Deutsche übertragen von Lempi Frey-Tuominen. .
  • Tapfere kleine Lotta / Tuomi Elmgren-Heinonen ; mit 37 illustrationen von Vreni Zingg ; ins Deutsche übertragen von Lempi Frey-Toiminen.1943, 4. und 5. Tausend. 1944.
  • Toivo Kuula: a Finnish composer of genius, kirj. Tuomi Elmgren-Heinonen ja Eino Roiha. 1952.
  • Toivo Kuula: elämäkerta. 1938, 2. p. 1953, 3. uud. p. 1983
  • Uusi polku. 1942.
  • Valssikuningas Johann Strauss, kirj. Ernst Decsey, suom. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1952.
  • Wilho Sjöström: muistikuvia taipaleen varrelta. 1943.
  • Yllätysten kevät. 1949.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Korppi-Tommola, Aura: ”Elmgren-Heinonen, Tuomi (1903–2000)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 552–553. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ R. Wileniuksen negrologi. Takoja 8.3.2007.
  3. ↑ Sakari, Marja: ”Heinonen, Aarre (1906–2003)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 679–680. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.10.2012).
  4. ↑ Tuomi Elmgren. Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 19.12.2014.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuomi_Elmgren-Heinonen&oldid=17924180”