Tunturikeltaperhonen
Tunturikeltaperhonen (Colias tyche) on kaaliperhosten heimoon ja keltaperhosten alaheimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen. Laji esiintyy holarktisella alueella. Tunturikeltaperhosesta on käytetty synonyymiä Colias nastes ja näitä kahta kuvataan toisinaan erillisinä lajeina.
| Tunturikeltaperhonen | |
|---|---|
.png) Colias nastes werdandi, vasemmalla naaraan yläpuoli, oikealla koiraan. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Kaaliperhoset Pieridae |
| Alaheimo: | Keltaperhoset Coliadinae |
| Suku: | Colias |
| Laji: | tyche |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Colias tyche |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Fennoskandian pohjoisosissa esiintyvän alalajin etusiiven pituus on yleensä 21–24 mm. Suomessa on mitattu siipien kärkiväliksi 36–45 mm. Siipien yläpuolen pohjaväri on kellan- tai vihertävänvalkoinen. Siipisuonet ovat mustat ja erottuvat selvästi. Etusiiven yläpuolella on harmaanruskea submarginaalijuova, jossa olevat pohjaväriset täplät ovat sulautuneet yhteen. Takasiiven yläpuolella on pieni diskoidaalitäplä. Naaraalla on takasiiven yläpuolella usein jonkun verran enemmän tummaa kehnää kuin koiraalla, siipien submarginaalijuova on leveämpi ja sen täplät erillisempiä.
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Tunturikeltaperhonen esiintyy sirkumpolaarisesti Fennoskandian pohjoisosissa, Novaja Zemljalla, Siperian pohjoisosissa, Pohjois-Amerikan pohjoisosissa ja Grönlannissa.
Fennoskandian pohjoisosien alalaji Colias tyche werdandi esiintyy Skandien vuoristossa 66° pohjoispuolella. Suomessa laji esiintyy ainoastaan Enontekiön Kilpisjärven alueen korkeimmilla tuntureilla, etenkin Saanalla ja Mallalla, joilla se on jopa runsas.[2] Lentoaika on Fennoskandian alalajilla kesä–heinäkuussa. Suomessa paras keskimääräinen lentoaika on kesäkuun lopulta heinäkuun puoliväliin.[3][4]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Fennoskandian alalajin elinympäristöä ovat tunturien koivuvyöhykkeen yläpuoliset tunturiniityt ja tunturipaljakoiden niittymäiset kohdat yleensä 500 metrin yläpuolella. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[4]
Ravintokasvi muokkaa
Toukan ravintokasveja ovat peuranvirna (Astragalus frigidus) ja tunturikurjenherne (Astragalus alpinus). Lisäksi kasvatuksessa toukka on syönyt valkoapilaa (Trifolium repens).
Lähteet muokkaa
- Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
- Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.
- Luonnontieteellinen keskusmuseo – Colias tyche
- Luonnontieteellinen keskusmuseo – Colias nastes
- Butterflies and Moths of North America – Colias tyche[vanhentunut linkki]
- Butterflies and Moths of North America – Colias nastes[vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Tunturikeltaperhonen – Colias tyche Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Panu Välimäki, Kalle Männistö & Jari-Pekka Kaitila: Katsaus Enontekiön uhanalaisiin tunturiperhoslajeihin ja tunturiperhosseurannan esiintymisaluehavaintoihin vuosina 2008–2011. Baptria, 2011, 36. vsk, nro 3, s. 86. Suomen Perhostutkijain Seura.
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Pieridae/Colias/tyche/Colias%20tyche.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Pertti Pakkanen: Tunturikeltaperhonen. Suomen Perhostutkijain Seura.