Tummaverkkoperhonen
Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina) on täpläperhosten heimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen.
Tummaverkkoperhonen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
Alaheimo: | Aitotäpläperhoset Nymphalinae |
Tribus: | Melitaeini |
Suku: | Verkkoperhoset Melitaea |
Laji: | diamina |
Kaksiosainen nimi | |
Melitaea diamina |
|
Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Tummaverkkoperhosen siipien kärkiväli on noin 31–42 mm. Naaraat ovat keskimäärin koiraita kookkaampia. Siipien yläpinta on suurelta osin mustanruskea, sillä tummat kirjaukset peittävät suurimman osan ruskeankeltaisesta pohjaväristä, erityisesti takasiivissä.
-
Koiraan yläpuoli
-
Koiraan alapuoli
-
Naaraan yläpuoli
-
Naaraan alapuoli
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Tummaverkkoperhonen on palearktinen laji, joka esiintyy Etelä-Euroopan länsiosista ja Keski-Euroopasta Fennoskandian eteläosiin sekä Venäjän ja Keski-Aasian kautta Siperiaan ja Amurille. Suomessa on paikallisia esiintymiä Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa.
Tummaverkkoperhonen on rauhoitettu Suomessa luonnonsuojeluasetuksella. Esiintymisalue on taantunut karjan laidunnuksen vähenemisen sekä niittyjen metsityksen seurauksena[2]. Perhosen elinpaikkoja on talvella 2014 kunnostettu useissa kohteissa Pirkanmaalla. Esimerkiksi Viitapohjassa työtä tehtiin metsurityön lisäksi kaivinkoneen ja energiapuukauhan voimin. Niittyjen kunnostushankkeen toteutti Pro Agria Etelä-Suomi. Työn tilasi ja rahoitti Pirkanmaan ELY-keskus.[3]
Lentoaika on touko–heinäkuussa yhtenä sukupolvena. Suomessa kesäkuun alkupuolelta heinäkuun puoliväliin.
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Tummaverkkoperhosen elinympäristöä ovat kosteat ja heinikkoiset niityt ja rantaniityt, soiden pensaikkoiset reunat ja rantojen laidun- ja hakamaat. Laji viihtyy myös avoimien ojien pientareilla. Perhonen esiintyy usein myös vuoristoalueilla alppiniityillä 2 000 metrin korkeudelle asti. Levinneisyysalueellaankin perhosta tavataan vain paikoittain.
Ravintokasvi muokkaa
Toukan ravintokasveja ovat maitikat (Melampyrum), ratamot (Plantago), tädykkeet (Veronica) sekä rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis).
Lähteet muokkaa
- Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
- Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.
- Melitaea nic.funet.fi. Viitattu 10.9.2009.
Viitteet muokkaa
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Tummaverkkoperhonen – Melitaea diamina Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=173388&lan=FI
- ↑ Tummaverkkoperhoselle raivattiin ja kaivettiin lisää elintilaa Ely-keskus. Viitattu 14.2.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
- Luontoportti: Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina)
- Suomen Perhoset: Tummaverkkoperhonen
- Perhosopas: Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina)[vanhentunut linkki]
- HS.fi Uhanalaista tummaverkkoperhosta etsitään Pohjois-Satakunnasta[vanhentunut linkki] (23. kesäkuuta 2010)
- UniProt, Taxonomy: Melitaea diamina (englanniksi)