Tukholman historia

Tukholman historia käsittää Tukholman kaupungin historian sen perustamisesta 1250-luvulla nykypäivään asti.

Keskiaika

Riddarholmskyrkan on Tukholman vanhin rakennus. Se perustettiin vuonna 1270 fransiskaaniluostariksi. Kirkko on toiminut Ruotsin kuninkaallisten hautauskirkkona, ja sinne on haudattu muun muassa Kustaa II Aadolf ja Kustaa V.

Stockholmsområdet vid 3 000 f.kr.

Illustration av olika historiska vattenstånd i Stockholmstrakten med hjälp av Västerbron

Perimätiedon mukaan Tukholman perusti Birger-jaarli, joka halusi estää vihollisten pääsyn Itämereltä Mälarenin järvelle. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna 1252 ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas Valdemar Birgerinpoika solmi Hansaliiton kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa. Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.

1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki, ja sen suojaksi rakennettiin tuolloin muurit. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanha kaupunki", ruots. Gamla Stan. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna.

1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita. Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436.

1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. 10. lokakuuta vuonna 1471 Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.

Uusi aika

Tukholman kartta n. vuodelta 1888

Kun Sten Sture kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin kuningas Kristian II yritti saada Ruotsin takaisin valtaansa. Kristian valtasi Tukholman ja yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä. Syntyi laaja kapinaliike, ja juhannuksena 1522 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman. Kustaa Vaasan aikana Tukholman asema maan pääkaupunkina vahvistui ja sen rooli kaupankäynnin keskuspaikkana kasvoi.

1600-luvulla kaupunki kasvoi Stadsholmenin ulkopuolella oleville alueille, joita kutsuttiin malmeiksi: Östermalm, Södermalm, Norrmalm. Ruotsin suurvalta-ajalla rikkaat aateliset, jotka eivät halunneet asua epähygieenisessä ja ahtaassa kaupungissa, rakennuttivat palatsinsa juuri kaupungin ulkopuolelle. Kaupungin asukasluku kasvoi räjähdysmäisesti 1610-luvun 10 000 asukkaasta 60 000 asukkaaseen 1660-luvulla. Tukholmasta tuli lyhyen ajan sisällä kansainvälinen metropoli.

Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema Tukholman kuninkaallinen linna valmistui vuonna 1754. Tukholman vanhassakaupungissa sijaitseva linna toimii Ruotsin kuninkaan virka-asuntona.

Vuonna 1697 Tukholman vanha linna, Tre Kronor, paloi maan tasalle. Linnan jälleenrakennus aloitettiin heti palon jälkeen. Vanhan linnan tilalle valmistui Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema kuninkaanlinna vuonna 1754.

Ruotsin suurvalta-ajan lopulla kaupungin väkiluvun kasvu pysähtyi. 1600-luvun lopun huonot sadot ja 1710 kaupunkiin iskenyt rutto rasittivat kaupungissa asuvia entisestään. Vasta 1720-luvulla kaupungin taloudellinen kasvu lähti taas vauhtiin. Väkiluku oli vielä vuonna 1800 vain noin 75 000.

1800-luku

1800-luvun alun aikana Tukholman menetti asemansa maan tärkeimpänä vientikeskuksena Göteborgille. Samoin Norrköpingistä tuli lyhyeksi aikaa maan suurin teollisuuskeskus. Teollistumisen myötä Tukholma sai kuitenkin takaisin asemansa maan tärkeimpänä teollisuuskaupunkina 1870-luvun aikana. 1800-luvun lopun aikana kaupungin väkiluku kasvoi ennennäkemättömän paljon. 35 vuoden aikana väkiluku nousi 300 000 henkilöön. Kaupungin laajetessa otettiin käyttöön uusi asemakaava, jonka inspiraationa oli ollut suorista ja leveistä kaduistaan tunnettu Pariisin asemakaava.

1900-luku

Tukholman kartta 1910-luvulta.

1900-luvun alussa Tukholman asutus alkoi levitä kaupungin tullimuurien ulkopuolelle. Kaupungin laajetessa siihen liitettiin useita lähistön pitäjistä. Vuonna 1903 aloitettiin kaupungin raitiotieverkon sähköistäminen ja ensimmäiset sähkökäyttöiset raitiovaunut otettiin käyttöön vuoden 1904 helmikuussa. Vuonna 1936 otettiin käyttöön Bromman lentoasema, joka oli kaupungin ensimmäinen lentoasema. 1950- ja 60-lukujen noususuhdanteen aikana toteutettiin Norrmalmin uudelleenjärjestely, jossa monet Tukholman keskustan vanhat asuin- ja liikerakennukset purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusi uudenaikainen keskusta, niin sanottu Stockholms City.

1. lokakuuta 1950 otettiin käyttöön Slussenin ja Bandhagenin välillä Tukholman maanalainen Tunnelbanan, joka nykyäänkin on pääosin tuolloisen vasemmanpuoleisen liikenteen mukaisesti rakennettu. Oikeanpuoleinen liikenne otettiin Ruotsissa käyttöön syyskuussa 1967. Uudistuksen yhteydessä raitiovaunuliikenne hävisi Tukholman kaduilta.

Asutus levisi 50-luvulla maanalaisen varrelle rakennettuihin ABC-lähiöihin, joista Vällingby oli ensimmäinen. 1960- ja 70-luvuilla aloitettiin niin sanottu miljoonaohjelma, jonka aikana Tukholman lähelle rakennettiin useita uusia lähiöitä. Tukholman keskustan uudelleenrakennuksen alta väestöä muutti pois kaupungin keskustasta uusiin lähiöihin. Tukholman kaupungin asukasluku oli korkeimmillaan 810 000, vuonna 1961. Tämän jälkeen asukasluku on laskenut hieman, samalla kun Tukholman naapurikuntien asukkaiden määrä on noussut.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tukholman historia Wikimedia Commonsissa