Tubuainlurikki
Tubuainlurikki (Vini kuhlii) on Ranskan Polynesiassa elävä erittäin uhanalainen kaijalaji.
| Tubuainlurikki | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Polynesianlurikit Vini |
| Laji: | kuhlii |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Tubuainlurikin pituus on noin 19 cm ja paino noin 55 g. Sen höyhenpuku on alapuolelta kirkkaan punainen ja selkäpuolelta vihreä. Korvallisella on sininen laikku. Takaselkä ja yläperä ovat kellahtavat ja pyrstö on päältä punainen ja harmaa alapuolelta. Nokka on oranssi, iiris punainen ja koivet oranssinruskeat. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuoren linnun nokka on ruskehtava, iiris ruskea ja vatsapuoli harmahtavanpunainen.
Esiintyminen muokkaa
Tubuainlurikin alkuperäinen elinympäristö on Ranskan Polynesiassa Rimataran saarella Tubuain saaristossa. Lajia on siirretty pohjoisemmaksi Washington-, Fanning- ja Joulusaarille vuonna 1957 ja vuonna 2007 Atiun saarelle Cookinsaarille. Lajin populaation koko on Rimataralla noin 750 yksilöä ja Cookinsaarilla noin tuhat yksilöä. Joulusaarilla on tavattu vain muutamia yksilöitä. Sen kanta on taantunut pääasiassa sen punaisten höyhenten keräilyn ja mustarottien takia. Tubuainlurikkia pidetään harvoin vankeudessa lemmikkilintuna.
Fossiililöytöjen perusteella tubuainlurikin esiintymisalue on aikaisemmin ollut paljon nykyistä laajempi keskisessä Polynesiassa.
Elinympäristö muokkaa
Tubuainlurikit asuvat metsissä ja kookospalmumetsiköissä sekä puutarhoissa. Ne esiintyvät yleensä pienissä parvissa tai pareittain.
Lisääntyminen muokkaa
Pesintä tunnetaan enimmäkseen vain vankeudessa elävien lintujen osalta. Naaras munii yhden tai kaksi munaa. Poikaset lähtevät pesästä noin seitsemän viikon ikäisinä.
Ravinto muokkaa
Tubuainlurikit syövät siitepölyä, mettä ja kukkia. Erityisen persoja ne ovat kookospalmun kukinnoille.
Lähteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Vini kuhlii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.5.2014. (englanniksi)
- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust