Transsytoosi on solussa tapahtuva ainemolekyylien kuljetus, jossa aine kulkee solun läpi solun toiselta ulkolaidalta sen toiselle ulkolaidalle. Aine tulee endosytoosin myötä sisään ja se poistuu solusta eksosytoosin keinoin. Molekyylien kuljetus tapahtuu tiettyjen molekyylireseptoreiden avulla. Aine kulkee solun läpi rakkulassa. Solukalvon sisäpuolelle muodostuu sytoskeletti ja epiteeli, ennen kuin tapahtuu eksosytoosi ja aine purkautuu rakkulasta solun ulkopuolelle. Endoteelisoluissa jotkut proteiinit ja ravintoaineet voivat kulkea vain transsytoosin välityksellä. Kun aineet kulkevat endoteelisolujen läpi vereen, se tapahtuu transsytoosin kautta. Transsytoosin energia tulee ATP:stä. Tämä molekyylin kulkeutuminen tapahtuu siten, että tietynlaiset molekyylit sitoutuvat tiettyihin reseptoreihin. Tällainen tapahtuma tapahtuu joskus jonkun signaalin laukaisemana. Transsytoosissa on kaksi muotoa, joista toinen perustuu klatriiniin ja toinen caveolinmolekyyliin. Klariiniin perustuva muoto koskee tiettyjä aineita, sillä klariini on reaktioherkkä joillekin ligandeja sitoville reseptoreille. Caveolinmolekyyliin perustuva muoto toimii rasvahappojen ja hormonien kulkeutumisessa.[1]

Lähteet muokkaa

  1. Transsytoosin ominaisuudet, tyypit, toiminnot 2023. Thpanorama. Viitattu 23.4.2023. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa