Trajanuksen forum
Trajanuksen forum (lat. Forum Traiani) on viimeinen Rooman keisariforumeista.[1] Yhdessä kauppahallien kanssa se on laajin yhtenäinen rakennuskokonaisuus antiikin Roomassa. Torialue oli keisariforumeista viimeinen, suurin ja komein.[2]
Historia muokkaa
Keisari Trajanus rakennutti forumin Daakiasta vuonna 106 saadun voiton jälkeen. Erään Ostiasta löydetyn kalenterin mukaan forum otettiin käyttöön vuonna 112, kun taas Trajanuksen pylväs kohotettiin torille vuotta myöhemmin vuonna 113. Monumentaalisen forumin rakentamiseksi oli tehtävä laajoja maansiirtotöitä, minkä takia kahdesta Rooman seitsemästä kukkulasta (Collis Quirinalis ja Collis Capitolinus) poistettiin maata. Kaivutyöt aloitettiin mahdollisesti jo keisari Domitianuksen aikana, kun taas forumin rakentaminen liitettiin arkkitehti Apollodoros Damaskolaiseen.
Forum muokkaa
Torialue muokkaa
Valmistuttuaan Trajanuksen forum oli kaikista forumeista suurin ja loisteliain. Sen portiikin reunustama aukio oli arviolta 300 metriä pitkä ja 185 metriä pitkä. Aukiolla oli myös kaksi eksedraa ja sen pääsisäänkäynti oli Augustuksen forumin luona. Pääsisäänkäynnin muodosti Trajanuksen riemukaari. Keskellä aukiota oli Trajanuksen ratsastajapatsas ja aukion reunalla oli Basilika Ulpia.[3]
Basilika Ulpia muokkaa
Basilika Ulpia oli antiikin Rooman basilikoista suurin. Sen pituus oli 117 metriä, leveys 55 metriä ja sen kullatuilla pronssitiilillä päällystetty katto oli 50 metrin korkeudessa. Nimensä rakennus oli saanut keisarin sukunimestä, joka oli Ulpius. Basilikassa käytiin kauppaa, pidettiin oikeudenkäyntejä ja siellä keisari piti vastaanottoja. Sen valmistuttua Rooman poliittisen elämän painopiste siirtyi vanhalta forumilta Trajanuksen forumille. Basilika Ulpiaa käytettiin mallina myöhäisantiikin kirkkorakennuksille.
Rakennuksen seinät ja pylväät oli valmistettu kallisarvoisesta marmorista. Rakennuksessa oli näytteillä roomalaisten Daakiasta saamaa sotasaalista. Monet basilikan pylväistä ovat yhä tallella alkuperäisillä paikoillaan.
Keskiajalla Basilica Ulpian hienolaatuisia rakennusaineita alettiin järjestelmällisesti käyttää uudisrakennusten tarpeisiin ja aikanaan mahtavasta rakennuksesta jäi jäljelle vain pieni osa. Osa basilikan perustuksista jäi diktaattori Benito Mussolinin rakennuttaman Via dei Fori Imperiali -kadun alle.
Kirjastot muokkaa
Basilika Ulpian taakse rakennettiin kaksi kirjastoa. Toinen latinan-, toinen kreikankieliselle kirjallisuudelle.[4]
Kauppahallit muokkaa
Forumin vierelle rakennettiin porrasmaisesti nousseet kauppahallit, jotka nousivat kuusi kerrosta toriaukion yläpuolelle.[3]
Sisäänkäyntikerroksessa jaettiin viljaa köyhille perheille. Viiniä, öljyä, vihanneksia ja hedelmiä myytiin ylemmissä kerroksissa. Kolmannen kerroksen tasolla kulki katu, Via Bibertica, jossa oli nykyisiä baareja muistuttavia tabernae-myymälöitä. Ne oli sijoitettu niin, että toritasolla liikkuvat senaattorit ja muut tärkeät henkilöt eivät kuulisi niistä kantautuvaa tavallisen kansan puheensorinaa ja metelöintiä. Kerroksen alkuperäinen lattia on säilynyt.[5]
Neljännessä kerroksessa myytiin mausteita ja pippureita, jotka olivat forumin valmistumisen aikaan kalliita ja eksoottisia. Viidennessä kerroksessa oli köyhiä perheitä avustavien viranomaisten toimistoja ja kuudennessa kerroksessa myytiin kalaa. Kalat myytiin elävinä altaista joista toiseen juoksutettiin vettä akveduktilla ja toiseen oli tuotu merivettä Ostiasta. Nykyään jotkut tutkijat pitävät lähes koko rakennusta virastorakennuksena.[5]
Trajanuksen pylväs muokkaa
- Pääartikkeli: Trajanuksen pylväs
Kauppahallien ohella on jälkimaailmalle parhaiten säilynyt Trajanuksen pylväs. Trajanuksen pylväs esittää Rooman legioonien tekemää Daakian valtausta, joka tehtiin keisari Trajanuksen johdolla vuosina 101-102 ja 105-107. Pylväästä voidaan laskea kaikkiaan 155 sodan eri vaiheita kuvaavaa kohtausta, ja siinä on noin 2500 hahmoa. Hahmot on kuvattu realistisesti, keisari on tunnistettavissa, ja pylvääseen kuvattuja kohtauksia voi pitää roomalaisen reliefi- ja kuvanveistotaiteen suurina mestariteoksina. Pylväs seisoi nykyään kokonaan hävinneiden kirjastorakennusten välissä.[6]
Jalustan kanssa mitattuna pylvään korkeus on 35 metriä. Se on rakennettu 20 valtavasta Carraran marmorilohkareesta joiden läpimitta on 3,2 metriä ja painoa arviolta 32 metriä. Pylvään huipulla oleva kivi painaa arviolta 53,3 tonnia. Huipulla oli aikoinaan nykyään kadonnut kullattu keisari Trajanuksen patsas. Pylvään alustaan oli sijoitettu keisarin ja hänen vaimonsa nyt hävinneet kullatut tuhkauurnat. Pylvään huipulla on vuodesta 1587 ollut apostoli Pietarin patsas.
Temppeli muokkaa
Kun Trajanus ja hänen vaimonsa Plotina olivat kuolleet, heidät korotettiin jumaliksi. Kulttimenoja varten rakennettiin Trajanuksen seuraajan keisari Hadrianuksen aikana suurikokoinen temppeli. Temppelistä ei ole säilynyt nykyaikaan näkyviä raunioita.[4]
Tutkijat ovat pitkään olettaneet, että nykyinen Palazzo Valentini ja paikalla olevat pienemmät rakennukset on rakennettu temppelin paikalle käyttäen niiden rakentamiseen sen kivimateriaalia.[4] Lisäksi on arveltu, että suurikokoinen graniittipylvään kappale lähellä Trajanuksen pylvästä olisi peräisin temppelistä. Pylvään läpimitta on 2 metriä ja sen pituus marmorikapiteelin kanssa on 2,12 metriä. Nykyisten arkeologisten tutkimusten valossa temppelin sijaintia ei pidetä enää varmana. Palazzo Valentinia tutkittaessa sen perustusten alta on löydetty vuokrakerrostalon, insulan, jäänteitä.
Temppeli hävitettiin keskiajalla, mutta sen omistuskirjoitus on tallella Vatikaanin museossa.
Lähteet muokkaa
- Polkunen, Marja-Liisa: Suomalainen matkaopas: Rooma. Otava, 2007. ISBN 978-952-9715-32-9.
Lähteet muokkaa
- ↑ James E. Packer: Trajan's Glorious Forum Archaeological Institute of America. Arkistoitu 25.6.2007. (englanniksi)
- ↑ Polkunen 2007, s. 250-251
- ↑ a b Dal Maso, L. B.: Rome Of The Caesars. Bonechi-Edizioni, 1985 s. 63,66
- ↑ a b c Dal Maso, L. B.: Rome Of The Caesars. Bonechi-Edizioni, 1985 s. 66
- ↑ a b Vreeland, Frederick & Vanessa: Key to Rome (Google books) 2006. Paul Getty Museum. Viitattu 5.5.2023.
- ↑ Dal Maso, L. B.: Rome Of The Caesars. Bonechi-Edizioni, 1985 s. 53
Aiheesta muualla muokkaa
- Uutta tutkimustietoa (italiaksi): http://www.sovraintendenzaroma.it/content/il-tempio-che-non-c’è
- http://www.cervantesvirtual.com/bib/portal/simulacraromae/roma/fimperial/ftraiano.htm
- http://www.die-roemer-online.de/index.html?/staedte_bauwerke/rom/bauwerke/forum_trajan.html
- http://www.flickr.com/photos/imperial_fora_of_rome/6140219014/in/set-72157600215755762