Tämä artikkeli käsittelee torsoa taiteessa. Torso on myös osa ihmisen anatomiaa.

Torso (ital. puunrunko) tarkoittaa taiteessa veistosta, jolta puuttuu pää tai raajoja. Torso on alun perin tarkoittanut keskeneräistä tai vain osaksi säilynyttä antiikin veistosta. Sillä on 1500-luvulta alkaen tarkoitettu myös veistosta, joka on tarkoituksellisesti päätön tai raajaton.[1]

Belvederen torso, hellenistinen uusattikalainen torso 100-luvulta eaa. Museo Pio-Clementino, Vatikaani. Torsolla oli vaikutusta muun muassa Michelangelon Viimeiseen tuomioon sekä barokin ja manierismin taiteeseen.

Torso voi kuvata ihmistä tai eläintä. Antiikin torsoveistoksista raajat ovat useimmiten lohjenneet irti.[2][3] Kuuluisia antiikin taiteen torsoja ovat muun muassa Samothrakeen Nike ja Milon Venus.

Nimitystä käytetään myös kuvaannollisesti, esimerkiksi rakennuksesta.[1] Torsolla voidaan tarkoittaa vajavaista työtä tai heikkoa saavutusta: "Elokuva oli torso".


Lähteet muokkaa

  1. a b Wirtz, Rolf C.: Taide & arkkitehtuuri Firenze, s. 524. Köln: Könemann, 2001. ISBN 3-8290-7360-7.
  2. Taiteen pikkujättiläinen, s. 751. 3. painos. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.
  3. Valkeapää, Leena: Taidehistorian sanasto, s. 62 (pdf) (Torso) 2003. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Taidehistori. Viitattu 14.3.2012.

Aiheesta muualla muokkaa