Tonteri (Kivennapa)

Tonteri oli Kivennavalla, luovutetussa Karjalassa sijainnut kylä. Siellä oli suomalaista tullirajan vartiotoimintaa jo autonomian ajalla. Nykyään Tonteri on autiona.

Autonomian ajan tullivartiot

Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välillä oli alkujaan seitsemän tullivartiota: Kuokkala, Rajajoki, Tonteri, Lipola, Raasuli, Sirkiänsaari ja Tappari. Vuonna 1917 muodostettiin lisäksi Tulokkaan vartio. Vartiot olivat maantievartioita kohdissa, joissa tie ylitti rajan.

Koska Tonteri ei ollut varsinainen rajanylityspaikka, sinne ei rakennettu tullilaitoksen vartiotaloa tullaamista varten vaan ainoastaan rajavartioston vartiotupa.

Rajavartiot sisällissodan jälkeen

Sisällissodan jälkeisessä tilanteessa levottomalla rajalla kohtasivat sotilaallisen läsnäolon ja rajavartioinnin intressit. Syyskuussa 1918 ylipäällikkö määräsi muodostettavaksi Terijoen rajavartiopataljoonan, joka siirtyi Karjalankannaksen vartioksi 18. lokakuuta majuri Oskar Stenbergin komennossa.

Kannaksen rajavartiointi järjestettiin uudelleen vuoden 1920 alussa. Käskyllä 17. tammikuuta 1920 vartiotehtävän sai uusi erikoisyksikkö, Käkisalmen läänin rykmentti. Kivennavalla oli tuolloin maantievartiopaikka. Tonteriin oli sijoitettuna osia em. rykmentin II pataljoonasta.

Liikenneyhteydet ja posti

Tonterissa oli postipysäkki (numero 1617) 1. maaliskuuta 1910 lähtien vuoteen 1940 asti. Vuodesta 1937 lähtien viipurilainen Kannaksen Matka-auto Oy liikennöi reittiä Viipuri–Kivennapa–Tonteri REO Safety Bus -seka-autolla.

Uskonnollista elämää

Tonteriin saapui 1880-luvulla lestadiolainen herätys Pietarista käsin. Tonterin ohella sitä esiintyi Kivennavalla kirkonkylässä sekä Raivolassa.

Tonteri toisessa maailmansodassa

Jatkosodan etenemisvaiheessa JR 7 ylitti rajan Tonterissa 31. elokuuta 1941. Asemasotavaiheessa Tonteri muodosti 2. divisioonan lohkojaossa oikeanpuolimmaisen lohkon helmikuusta 1943 lähtien. Muut lohkot olivat Riihiö ja Ohta.

Suurhyökkäyksen alettua 2. divisioonan puolustama linja kulki Tonterin läpi 10. kesäkuuta 1944 keskiyöllä. Taisteluosasto Ahola vetäytyi Tonterista 11. kesäkuuta 1944. Kylä vallattiin takaisin JR 7:n 2. komppanian vastaiskulla, mutta menetettiin samana iltana neuvostojoukkojen painostaessa Tonterista ja Vihtaniemestä Hartosiin johtavien teiden suunnissa.

Tonteri tänään

Monet Kivennavan kylistä tuhoutuivat sodissa ja jäivät tyhjilleen. Tonteri kuuluu näihin.

Katso myös

• Tonteri (sukunimi)

Lähteet

• Kinnunen, Mauri: Herätysliike kahden kulttuurin rajalla: lestadiolaisuus Karjalassa 1870-1939. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2004. Teoksen verkkoversio (pdf).
• Koskimaa, Matti: Tyrjän rykmentti: JR 7:n ja Er.P 12:n taistelut jatkosodassa. Porvoo: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21273-3.
• Kouhia, Kaarina: Käki kukkuu siellä. Karjala : puolueista riippumaton karjalaisten lehti, 31.10.1996, nro 44, s. 12. Viipuri, Lappeenranta:
• Lehtipuu, Markus: Suomalainen matkaopas: Kannas. Helsinki: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2006. ISBN 952-91-2323-X.

• Tuokko, Kaino: Rajalla rauhatonta. Saarijärven Offset (painopaikka): Kaino Tuokko (omakustanne), 2000. 952-91-2323-X.

Viitteet

Kivennavan kylät

Ahjärvi • Hartonen • Hiirelä • Holttila • Ikola • Jalkala • Joutselkä • Jäppinen • Kanala • Karvala • Kaukolempiälä • Kauksamo • Kekrola • Kivennavan kirkonkylä • Kontu • Korpikylä • Kotselkä • Lavola • Liikola • Lintula • Lipola • Miettilä • Multala • Mustapohja • Pamppala • Patrikki • Pihlainen • Polviselkä • Raivola • Rantakylä • Rasala • Riihisyrjä • Riihiö • Rontu • Räikylä • Saarenmaa • Seppälä • Siiranmäki • Soppikylä • Suurselkälä (Suurselkä) • Tammiselkä • Tirttula • Tonteri • Uupune • Vaittila • Vanhakylä • Vehmainen • Voipiala • Vuottaa • Ylentelä