Tonnikala
Tonnikala (Thunnus thynnus) on tonnikalojen tribuksen suurin laji ja samalla makrillien heimon suurin laji. Tonnikala voi elää jopa 25-vuotiaaksi. Sen uintinopeus voi olla 80 kilometriä tunnissa.
| Tonnikala | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Makrillikalat Scombroidei |
| Heimo: | Makrillit Scombridae |
| Alaheimo: | Scombrinae |
| Tribus: | Tonnikalat Thunnini |
| Suku: | Aitotonnikalat Thunnus |
| Laji: | thynnus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Thunnus thynnus |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Tonnikala kasvaa useimmiten 2–4,5 metriä pitkäksi ja noin 500 kg:n painoiseksi. Painoennätys on 680 kiloa.
Sen selkä on tummanmerensininen ja kyljet hopeanharmahtavat. Kiduskannet ovat vaaleansinisiä. Etummainen selkäevä on keltainen, muut evät ja eväkkeet ovat mustia tai tummanharmaita.
Levinneisyys muokkaa
Tonnikalaa tavataan läntisellä ja itäisellä Atlantilla, Välimerellä ja Mustassameressä. Tonnikalaa viljellään suuria määriä kaupallisesti Japanin rannikolla Tyynessämeressä.
Tonnikala elää pieninä parvina välivedessä, merenpinnasta 500–1 000 metrin syvyyteen.
Ravinto muokkaa
Tonnikala syö makrilleja, liitokaloja, sillejä, kalmareita, ankeriaita ja äyriäisiä.
Lisääntyminen muokkaa
Tonnikalan kutuaika koittaa kesäkuussa, jolloin ne muodostavat valtavia parvia. Itäisen tonnikalakannan kutualue on Välimeressä ja läntisen kannan kutualue Meksikonlahdessa. Itä-Atlantin tonnikalat ovat sukukypsiä 4-vuotiaina, ja Länsi-Atlantin tonnikalat puolestaan 8-vuotiaina.
Tonnikala ruokana muokkaa
Raa'an tonnikalan lihan väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. Lihasta suuri osa (n. 25 %) on proteiinia ja siinä on paljon hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja. Paistettaessa lihan väri muuttuu harmaaksi. Tonnikalaa syödään paljon eritoten Japanissa, missä sitä käytetään useimmiten sushiin tai sashimiin. Säilyketonnikala ei oikeastaan ole tonnikalaa, vaan niille läheistä sukua olevaa boniittia[2].
Kalastus muokkaa
Saaliit muokkaa
Tonnikalan todelliset vuosittaiset saaliit ovat arviolta 50 000 tonnia, kun ilmoitetut saaliit ovat 32 000 tonnia. Vuotuisesta tonnikalasaaliista 40 prosenttia saadaan luoteiselta Tyyneltämereltä, lähinnä Japanin rannikolta (kasvatettuna), 19 prosenttia Koillis-Atlantilta, 6 prosenttia Luoteis-Atlantilta ja 35 prosenttia Välimereltä. Suurimmillaan tonnikalasaaliit olivat 1950- ja 1960-luvuilla.
Kalastusmenetelmät muokkaa
Tonnikalaa kalastetaan monella eri menetelmällä, kuten pitkälläsiimalla, kurenuotalla, sulkupyydyksillä (rannikoilla), siimalla ja vavalla. Laji on suosittu urheilukalastuksen kohde.
Taloudellinen merkittävyys muokkaa
Tonnikalan liha on erittäin arvostettua, ja sen ostajina ovat profiloituneet erityisesti Kaukoidän maat. Suurimmat markkinat ovat Japanissa, jonka osuus markkinoista on 80 prosenttia. Tonnikalan hinta Tsukijin kalatorilla Tokiossa Japanissa tuoreesta, kokonaisesta kalasta on ollut jopa ennätykselliset 300 000 euroa. lähde? Ennätyshinta maksettiin 342 kilon painoisesta sinieväisestä tonnikalasta, jota pidetään parhaan sushin raaka-aineena ja kyseisen kalan ostivatkin yhdessä tokiolainen ravintola ja hongkongilainen sushibaariketju. lähde?
Liikakalastus muokkaa
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ristiriidassa sen kanssa, että laji on nykyään elinvoimainen. Joko tämä kaipaa päivitystä taikka vaihtoehtoisesti lajia ei ole vielä saatu palautettua elinvoimaiseksi. |
Tonnikalaa liikakalastetaan runsaasti sekä normaalin kalastuksen että ryöstökalastuksen takia, siksi laji on melkein sukupuuton partaalla. IUCN:n mukaan itäisen Atlantin tonnikalakannat ovat erittäin ja läntisen Atlantin kannat äärimmäisen uhanalaisia.
CITES muokkaa
CITES-jäsenmaa Monaco esitti vuonna 2009, että tonnikala liitettäisiin CITES-sopimuksen Appendix I -listaan, johon listattujen lajien kauppa kielletään kaikissa sopimuksen solmineissa maissa. Tätä nykyä CITES ei suojaa tonnikalaa lainkaan. Aiemmat pyynnin rajoitusyritykset ovat kaatuneet erityisesti Ranskan ja Italian vastustukseen. Qatarissa järjestettyjen CITES-neuvottelujen päätös tonnikalan suojelusta kaatui suurien tonnikalaa pyydystävien maiden, erityisesti Japanin vastustukseen.
Lähteet muokkaa
- Tonnikalan pyyntikielto uhka japanilaisille[vanhentunut linkki] Ekomies.fi
- Monaco taistelee tonnikalan pelastamiseksi Yle.fi
- Thunnus Thynnus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- Antal Vida, Tamás Kótai, 365 kalaa. H. F. Ullmann, 2006. ISBN 978-3-8331-2547-8.
Viitteet muokkaa
- ↑ Collette, B.B., Boustany, A., Fox, W., Graves, J., Juan Jorda, M. & Restrepo, V.: Thunnus thynnus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Suomalaisten suosikkisäilykkeessä piilee yllätys – tiesitkö tätä tonnikalasta? MTV Uutiset. Viitattu 10.10.2020.
Aiheesta muualla muokkaa