Tongariron kansallispuisto
Tongariron kansallispuisto on Uuden-Seelannin vanhin kansallispuisto. Se sijaitsee Pohjoissaarella ja on ollut Unescon Maailmanperintöluettelossa vuodesta 1990 lähtien.[2]
| Sijainti | |
|---|---|
| Lähin kaupunki | |
| Pinta-ala |
795,96 km²[1] |
| Nimi alkuperäiskielellä |
Tongariro National Park |
|---|---|
| Tyyppi | |
| Perustettu |
1894 |
| Kävijämäärä |
1 000 000 |
| Hallinto |
Tongariron kansallispuistosta tuli maailman neljäs kansallispuisto, kun se avattiin lokakuussa 1894. Puiston keskellä sijaitsevat Ruapehun, Ngauruhoen ja Tongariron toimivat tulivuoret. Puiston pinta-ala on 795,98 km². Se sijaitsee 330 kilometriä Aucklandista etelään ja 320 kilometriä Wellingtonista pohjoiseen. Puisto on myös lähellä Taupojärveä. Lännessä sijaitsevat Whanganuijoki ja Whanganuin kansallispuisto.[3]
Tongariron kansallispuisto kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Alue on maoreille historiallisesti tärkeä ja siellä sijaitsee yhä joitain heidän uskonnollisia kohteitaan. Puiston nykyinen kävijämäärä on noin miljoona vuodessa, joista ulkomaisia vierailijoita arvioidaan olevan yli satatuhatta vuosittain.[4]
Kansallispuisto on yksi maailmanperintöluettelon sekakohteista, eli se täyttää sekä kulttuuri- että luonnonkohteille asetettuja vaatimuksia. Kansallispuiston vuoret ovat merkittäviä maorien kulttuurissa, ja lisäksi puistossa on aktiivisia ja sammuneita tulivuoria, monipuolisia ekosysteemejä ja mahtavia maisemia. Se täyttää maailmanperintöluettelon kriteerit VI, VII ja VIII.[2]
Kansallispuiston alueella on tulivuorimassiivi. Alue sijaitsee Pohjoissaaren tuliperäisten alueiden kesiosassa. Massiivin pääosa on Tongariron tulivuori, jonka yläosat ovat romahtaneet usean suuren perättäisen purkauksen johdosta. Tilalle on muodostunut useita kraattereita ja kaksi huippua. Massiivissa on jäännöksiä 12 kartiosta. Massiivin keskiosasta purkautuu kaasuja. Tongariron huipuista toinen on 1968 metriä ja toinen 1959 metriä korkea. Korkeammalle huipulle on tiedetysti kiivetty 1867. Eteläisen kraatterin läheisen solan kautta kulkee vaellusreitti, joka memee Mangatepopon majalta Ketetahin majalle ja se jatkuu Red Craterin harjanteelle ja edelleen Emerald Lakesin järvelle.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Fascinating facts about Tongariro National Park Department of Conservation. Viitattu 30.4.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Tongariro National Park UNESCO. Viitattu 4.2.2017. (englanniksi)
- ↑ Tongariro National Park adventurenationalpark.co.nz. Arkistoitu 5.2.2017. Viitattu 4.2.2017. (englanniksi)
- ↑ Estimates of international visitors to Abel Tasman, Fiordland, Westland, Aoraki/Mt Cook, Tongariro and Paparoa National Parks. Department of Conservation. Viitattu 30.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Juuso Aarnio: ”Tongariro”, 501 luonnonihmettä, s. 442. Readme.fi, 2010. ISBN 978-952-220-248-2.