Tollonjoki (ven. Толлоёки tai Толлорека, Tolloreka) on Vuokkiniemen kylähallinnon alueeseen kuuluva kylä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Vanha kyly (saunarakennus) Hukkalantermällä Tollonjoella 2007
Talo Tollonjoen rannalla 2007

Tollonjoki on linnuntietä noin seitsemän kilometriä Vuokkiniemen kirkonkylästä etelään sijaitseva kylä. Varsinaiseen Tollonjoen kylään on luettu kuuluvaksi Ortjontermä, Tollontermä, Kusmasentermä ja Hukkalantermä, jota vastapäätä oli asuttu Suari kohdassa, jossa Tollonjoki levittäytyy Ypänkijärveksi. Kylän keskus oli Tollontermä, missä sijaitsivat mm. koulu, yhteiset aitat ja hautausmaa.

Muita alueita, jotka usein on luettu kuuluvan Tollonjokeen ovat Lokinantermä, Virrantermä, Nekkalantermä ja Ontrosentermä Vuokkiniemen ja Tollontermän välillä sekä kyläkeskuksesta etelään sijaitsevat Kaurosentermä ja viimeinen Tollonjokeen lukeutuva kylänosa Livojärvi.

Kylän historiaa muokkaa

Vuokkiniemen Tollonjoen kylän asutus muodostui läntisessä Vienan Karjalassa harvinaiseen tapaan joenvarsikyläksi.

Tollonjoen nimen synnystä on olemassa legenda, joka karjalan kielellä on seuraava: Kaksi miestä kävelöy, vassakkah tullah. Siitä toini kysyy: "A mihipä olet mänössä?" - "Tänne mie mänen tollotan".[1]

Tollonjoki oli asuttu kylä lähes koko jatkosodan ajan. Sodan loppupuolella kylän väestö muutti asumaan Vuokkiniemen kylään lisääntyneen partisaanivaaran vuoksi. Sodan jälkeen kylä asutettiin jälleen. Tollonjoen kylä autioitui lopullisesti 1960-luvulla, kun neuvostohallinto julisti sen monien muiden kylien tapaan perspektiivittömäksi. Sen jälkeen kylän peltoja on hyödynnetty lähinnä heinänteossa.

Nykyisin Tollonjoella on joitakin kesäasuntoja, kalanviljelylaitos ja nähtävyytenä Kostamus–Vuokkiniemi-tien varrella kylän hautausmaa eli vienankarjalaksi kalmismua. Hautausmaa on perinteiseen vienankarjalaiseen tapaan luonnontilassa, sillä vanhan uskomuksen mukaan hautausmaalla ei saanut katkaista risuakaan, eikä niitä sen vuoksi hoidettu.

Runonlaulajia muokkaa

Tollonjoen tunnettuja runonlaulajia ja kansanperinteen osaajia karelianismin alkuajoilta lähtien on useita. Yksi ensimmäisistä oli Tollon Kauro eli Tenesseini Kauro (Kauro Denisoff). Muita ovat olleet mm. Anni Bogdanov (o.s. Remsujev), Onuhrie Rettijev ja Tenesseini Anni (Denisov) sekä Iro Remsu (1879–1971) ja Mari Remsu (1893–1978). Remsun serkukset Iro ja Mari on haudattu Boråsiin, Ruotsiin, jonne jatkosodan jälkeen siirtyi useita vienankarjalaisia pakolaisia punaisen Valpon ja palautusten pelossa.

Lähteet muokkaa

  1. Virtaranta, Pertti. Vienan kyliä kiertämässä. Kirjayhtymä, Helsinki 1978, s. 109