Tokrajärvi

Tokrajärvi on samannimisen kylän pohjoispuolella sijaitseva järvi Ilomantsin länsiosassa Pohjois-Karjalassa. Sen pinta-ala on 2,1 neliökilometriä. Etäisyys Joensuusta on 46 kilometriä itäkoilliseen.

Tokrajärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pohjois-Karjala
Kunnat	Ilomantsi
Koordinaatit	62°46′54″N, 30°35′47″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Vuoksen vesistö (04)
Laskujoki	Lehmijoki
Järvinumero	04.912.1.004
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	144,4 m
Rantaviiva	14,82 km
Pinta-ala	2,1 km²
Tilavuus	0,00609 km³
Keskisyvyys	2,9 m
Suurin syvyys	7,5 m
Saaria	10
	Kärnäsaari, Sikosaari, Vasikkasaari
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantiede

Tokrajärven pituus kaakosta luoteeseen on noin 3,4 kilometriä. Järven keskivaiheilla sijaitsevien Tulliniemen ja Paksuniemen kohdalla sen leveys on noin 200 metriä. Kapea kohtaa jakaa järven eteläiseen ja pohjoiseen osaan, joista eteläinen on syvempi. Noin 75 hehtaaria Tokrajärvestä on vähintään kolme metriä ja enintään kuusi metriä syvä. Syvin piste, 7,5 metriä, sijaitsee järven eteläpuoliskolla.

Tokrajärven saariluku on kymmenen. Saarista viisi on alle aarin laajuisia luotoja. Sikosaari ja Vasikkasaari ovat yli hehtaarin laajuisia. Vasikkasaaren pinta-ala on viitisen hehtaaria ja se sijaitsee järven matalassa pohjoisosassa.

Tokrajärven ranta-alue on suo- ja metsämaata. Itärannalla sijaitsee Männikkölä, jonka pellot ulottuvat järven rantaan. Tokrajärven luusua sijaitsee pohjoisessa Vasikkasaaren itäpuolella, josta alkaa Lehmijoki, joka virtaa ensin koilliseen ja sitten länteen ja päätyy Palojärveen. Joki on usean kilometrin pituinen, mutta Tokrajärven ja Palojärven välinen etäisyys on lyhimmillään alle kilometrin. Järviä erottavan kannaksen halki kulkee maantie 15763.

Tokrajärven vesitilavuus 6 092 000 kuutiometriä.

Tokrajärvi (04.912.1.004) kuuluu Pamilon-Palojärven alueeseen (04.912), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Vuoksen vesistössä (04). Toinen jakovaihe on Ala-Koitajoen-Jäsysjärven alue (04.91) ja ensimmäinen jakovaihe on Koitajoen valuma-alue (04.9). Tokrajärvi on kolmanneksi laajin Pamilon-Palojärven alueen 22:sta vähintään hehtaarin laajuisesta vakavedestä. Laajimmat ovat Palojärvi ja Heinäselkä-Tekojärvi.

Historia

Tokrajärvi oli 1500-luvulla Ilomantsin suurimpia kyliä, mutta väkimäärä alkoi tasaisesti vähentyä aina vuoteen 1637 asti, jolloin kylässä oli jäljellä enää yksi talo. Luterilaisten muutto kylään 1730-luvulla nosti taloluvun yhdeksään. Alueella oli myös tsasouna ja kalmistoja jo 1700-luvun alussa, mikä antaa viitteitä alueen uskonnollisesta ja kulttuurisesta merkityksestä. Itse asiassa paikan nimi Karsikkovaara voi hyvinkin juontua näistä historiallisista jäänteistä.

Mateli Kuivalatar on myös tärkeä osa Tokrajärven historiaa. Hänet voidaan liittää kylän tarinaan erityisesti sen kautta, että hän meni naimisiin tokrajärveläisen talollisenpojan kanssa vuonna 1793. He asuivat aluksi Ilomantsin Tokrajärvellä ja Kakonaholla, kunnes he siirtyivät vuonna 1797 Matelin kotitaloon Siitariin.

Tokrajärvellä kerrotaan tarinoita Venäjän kirkon ja kalmiston lisäksi myös pappilasta, mikä kertoo alueen historiallisesta merkityksestä. Kotiseuturomanttisessa kirjallisuudessa mainitaan Tokrajärven pieni kirkko. Pohjois-Karjalan historian ensimmäisessä osassa mainitaan Tokrajärven kalmisto ja tsasouna, mutta nämä tiedot perustuvat pääasiassa suulliseen perimätietoon. Samat tarinat toistuvat myös Suur-Ilomantsin historiassa, mikä viittaa niiden juurtumiseen paikalliseen muistitietoon.

Ilomantsin kihlakunnan vanhassa kartassa, joka on ajoitettu 1700-luvulle, on merkintöjä kalmistosta ja venäläisestä kirkosta Tokrajärvellä, mutta nämä sijaitsevat järven länsirannalla. Kyseistä lahtea kutsutaan Männikkölässä Kalmistolahdeksi, mikä antaa viitteitä alueen historiallisista pyhyyssuhteista ja mahdollisesti kalmiston läheisyydestä.