Toivo Jaatinen
Toivo Jaatinen (1. elokuuta 1926 Sortavalan maalaiskunta – 14. marraskuuta 2017 Nurmijärvi[1]) oli suomalainen kuvanveistäjä, joka tunnettiin parhaiten mitaleistaan.
| Toivo Jaatinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. elokuuta 1926 Sortavalan maalaiskunta |
| Kuollut | 14. marraskuuta 2017 Nurmijärvi |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | Kuvanveistäjä |
| Taiteilija | |
| Ala | Mitalitaiteilija |
| Palkinnot | |
|
Pro Finlandia (2002) |
|
Jaatinen opiskeli kuvataidetta Helsingissä Taideteollisessa keskuskoulussa ja Taideakatemian koulussa. Jaatisen ensimmäinen mitali oli vuonna 1962 Rautatiehallitukselle toteutettu Kontiomäki – Taivalkoski. Tämän jälkeen hän suunnitteli useita mitaleita ja voitti neljä kertaa Suomen Mitalitaiteen Killan vuosimitalikilpailun (1965, 1967, 1973 ja 1994). Kilta myös valitsi Jaatisen teoksen Pisanello kaikkien aikojen suomalaiseksi mitaliksi.
Jaatinen voitti Säveltäjämestari-luonnoksellaan Sibelius-Seuran valtakunnallisen Sibelius-monumenttikilpailun vuonna 1961. Tuota teosta ei kuitenkaan toteutettu, vaan myöhemmin toteutusvaiheessa päädyttiin Eila Hiltusen kilpailutyöhön.[2] Vuonna 1986 julkistettiin kuitenkin Jaatisen voittaneen kilpailuluonnoksen osaan pohjautuva Sibelius-patsas Pihkovassa ja vuonna 1987 samanlainen Sibeliuksen pää Kuopion musiikkikeskuksen aulatilassa.[3][4]
Jaatinen asui Nurmijärvellä, jossa on esillä useita hänen töitään vuodesta 1964 lähtien. Muun muassa Nurmijärven kirjaston edustalla oleva teos Seitsemän veljeksen tie ja seurakuntakeskuksessa oleva reliefi Vuorisaarna ovat Jaatisen tekemiä.
Jaatinen toimi lisäksi taideopettajana Valtion hammasteknikkokoulussa, opettajana Teknillisessä korkeakoulussa ja Suomen Taideakatemian koulussa. Hänet palkittiin vuonna 2002 Pro Finlandia -mitalilla ja Amerikan numismaatikkojen seuran J. Sanford Saltus -palkinnolla.
Jaatinen voitti yhdessä Ossi Somman kanssa Maalaiskuntien kunnallishallinnon 100-vuotisveistoskilpailun ensimmäisen palkinnon vuonna 1964. Voittanut teos Jäiden lähtö paljastettiin seuraavana vuonna Tuusulassa silloisessa Maalaiskuntien liiton koulutuskeskuksessa, nykyisessä Gustavelundin kokoushotellissa.[5]
Valokuvia julkisista veistoksista muokkaa
-
Jäiden lähtö, yhdessä Ossi Somman kanssa, Tuusula, 1965. -
Seitsemän veljeksen tie, Nurmijärvi, 1984. -
Aleksis Kiven vanhempien muistokivi, Nurmijärvi, 1994. -
Apteekkari Viktor Schaumanin rintakuva, Pietarsaari.
_-_Nurmij%C3%A4rven_hautausmaa,_vanha_p%C3%A4%C3%A4_-_Aleksis_Kiven_tie_2_-_Nurmij%C3%A4rven_kk.jpg)
Lähteet muokkaa
- Tampereen taidemuseo
- Nurmijärven kunta (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 17.12.2017 s. C 18
- ↑ Arkistoitu kopioMystinen Sibelius löytyy vieläkin Perttulasta 8.12.2015. nurmijarvenuutiset.fi. Arkistoitu 30.3.2019. Viitattu 2.8.2018.
- ↑ Hämäläinen, Pirjo: Näin vaihtui Sibelius Puškiniin Kansan Uutiset 19.1.2015. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ Taidetta talossa kuopionmusiikkikeskus.fi. Viitattu 2.8.2018.
- ↑ Ossi Somma CV (PDF) Aino Klinikka. Viitattu 26.6.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Muistokirjoitus: Toivo Jaatinen 1926–2017 – "Hänelle mikään taiteellinen luovuus ei ollut vierasta" (27.11.2017) (nurmijarvenuutiset.fi)
- Torvirumpu soi Klaukkalan kirjastossa (6.9.2014) (Arkistoitu – Internet Archive) (nurmijarvenuutiset.fi)
- Tampereen taidemuseon elämäkertatiedot
- Riikka Jokinen: Kuvanveistäjä Toivo Jaatinen on kuollut. Nurmijärven uutiset 20.11.2017.
- Toivo Jaatisen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa