Toimivalta (sopimusoikeus)
Toimivalta sopimusoikeudessa määrittää sitä, kuinka laaja oikeus sitoumusten tekemiseen henkilöllä on toisen puolesta. Toimivalta liittyy toisen edustamiseen tai toimeksiantojen suorittamiseen. Toimivallasta on kyse myös silloin, kun toimeksisaaja hoitaa toimeksiantajan asioita toimeksiannon perusteella.lähde?
Toimivalta edustuksessa muokkaa
Edustajan toimivalta määräytyy sen mukaan, mitä päämiehen ja edustajan välillä on asiasta sovittu. Toimivalta määrittää sitä, kuinka laaja oikeus sitoumusten tekemiseen edustajalla on suhteessa valtuuttajaan (päämieheen). Toimivaltarajoitukset vaikuttavat valtuuttajan ja valtuutetun välillä, ja ne eivät usein ole sopimuskumppanien tiedossa.lähde?
Toimivalta on suppeampi käsite kuin kelpoisuus. Jos edustaja ylittää toimivaltansa, mutta ei ylitä kelpoisuuttaan, hän rikkoo päämiehen antamia ohjeita.[1] Jos valtuutettu tehdessään oikeustoimen on toiminut vastoin valtuuttajan hänelle antamia ohjeita, ei oikeustoimi sido valtuuttajaa, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että valtuutettu ylitti toimivaltansa.[2]
Kelpoisuuden ja toimivallan ero muokkaa
Kelpoisuuden ja toimivallan ero liittyy niihin oikeusvaikutuksiin, joita seuraa jommankumman ylittämisestä. Oikeustoimi ei sido päämiestä, jos edustaja on sen tehdessään ylittänyt kelpoisuutensa; oikeustoimi on toisin sanoen pätemätön kaikkia kohtaan. Toimivallan ylittäminen siten, että edustaja pysyy kelpoisuutensa sisällä, on sen sijaan menettelyvirhe, jonka vaikutuksia arvoidaan erikseen sekä päämiehen ja sopimuskumppanin että päämiehen ja edustajan suhteessa. Päämiehen ja sopimuskumppanin välisen oikeustoimen pätevyyden arvioinnissa on ratkaisevaa sopimuskumppanin vilpitön mieli. Ellei sopimuskumppani tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää edustajan toimivallan ylittämisestä, sopimus sitoo päämiestä.[3] Toisaalta päämiehen ja edustajan suhteessa edustaja voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi toimivallan ylittämisen aiheuttamasta haitastalähde? .
Esimerkkinä asiasta on valtuutus, jossa valtuuttaja (päämies) valtuuttaa edustajansa myymään jonkun tietyn esineen, ja tämä kelpuutus kirjataan valtakirjaan, minkä lisäksi päämies antaa edustajalle suullisen toimiohjeen, jossa kielletään esineen myyminen alle tietyn vähimmäishinnan. Edustajalla on näin kelpoisuus myydä esine, mutta hänen toimivaltaansa on rajoitettu kauppahinnan osalta. Jos edustaja myy toisen esineen kuin on yksilöity valtakirjassa, hän ylittää kelpoisuutensa ja kauppa on kokonaan pätemätön. Jos edustaja taasen myy sovitun esineen alle määrätyn vähimmäishinnan, hän ylittää toimivaltansa. Tällöin kauppa sitoo päämiestä, mikäli ostaja on ollut vilpittömässä mielessä eli toisin sanoen ei ole tiennyt edustajalle annetusta ohjeesta.lähde?
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Hemmo, Mika: Sopimusoikeuden oppikirja. Helsinki: Talentum, 2006. ISBN 952-14-0648-8.
Viitteet muokkaa
- ↑ Hemmo 2006, s. 252–253
- ↑ Oikeustoimilain 11 § 1. mom Finlex
- ↑ Hemmo 2006, s. 253–254