Kuusjoki
Kuusjoki on Suomen entinen kunta ja nykyään osa Saloa. Kunta sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuului ennen kuntaliitosta Länsi-Suomen lääniin ja aiemmin Turun ja Porin lääniin. Kuusjoki liitettiin Saloon vuonna 2009.
| Kuusjoki | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Salo |
|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Salon seutukunta |
| Kuntanumero | 308 |
| Perustettu | 1886 |
| – emäpitäjä | Pertteli |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Salo Halikko Kiikala Kisko Muurla Perniö Pertteli Suomusjärvi Särkisalo Kuusjoki |
| – syntynyt kunta | Salo |
| Pinta-ala |
122,73 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 122,54 km² |
| – sisävesi | 0,19 km² |
| Väkiluku |
1 724 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 14,07 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 17,3 % |
| – 15–64-v. | 62,2 % |
| – yli 64-v. | 20,6 % |
Kuusjoen naapurikuntia ennen kuntaliitosta olivat Pertteli, Koski, Halikko, Salo, Kiikala, Somero ja Marttila.
Luontoa
Luonnonympäristöltään Kuusjoki on savitasankoa, jota paikoin puhkovat kalliosydämiset moreenimäet. Vaihtelua maisemaan tuovat Halikonjoen sivujoen Kuusjoen ja sen suurimman sivuhaaran Viepjoen saveen uurtuneet matalahkot jokilaaksot ja muutamat suot sekä pohjoisessa Someron rajalla kulkeva katkonainen harjujakso, joka lähellä Kuusjoen, Kosken ja Someron rajaa laajenee Kerkolannummen sora- ja hiekkamuodostumaksi.[4] Täällä sijaitsevat myös Kuusjoen ainoat järvet, joista 14 hehtaarin laajuinen, laskujoeton, syvä ja kirkasvetinen Nummijärvi Someron rajalla on suurin.[5]
Historiaa
Historiallisesti Kuusjoen alue on muodostunut keskiajalla perustetun Uskelan kirkkopitäjän niistä kylistä, jotka ovat sijainneet Halikonjoen latvahaaran Kuusjoen varrella, erotuksena Uskelan muista kylistä, joista pääosa sijaitsi Uskelanjoen ja sen latva- ja sivuhaarojen varsilla. Aluksi nämä kylät kuuluivat Uskelan seurakunnan alaisuuteen joskus 1400-luvun alussa perustettuun Perttelin kappeliseurakuntaan.[6]
Kuusjoesta tuli Uskelan kirkkopitäjään kuuluneen Perttelin kappeliseurakunnan saarnapiiri, jossa pidettiin omia jumalanpalveluksia, viimeistään vuonna 1699 ja saarnahuonekunta, jolla oli oma saarnahuone, mutta ei omaa pappia, vuonna 1822.[7][8] Kun Perttelin kunta perustettiin vuonna 1867 ja Perttelistä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1869, Kuusjoki oli aluksi osa Perttelin kuntaa ja seurakunnallisesti jatkoi Perttelin seurakunnan saarnahuonekuntana.[9][10]
Itsenäinen kunta ja Perttelin seurakunnan kappeliseurakunta Kuusjoesta tuli vappuna 1886.[11] Vuonna 1913 Kuusjoesta tuli myös itsenäinen kirkkoherrakunta.[12] Kuusjoen taival itsenäisenä kuntana tuli näin kestäneeksi runsaat 122 vuotta ja itsenäisenä seurakuntana runsaat 95 vuotta.
Kuusjoen koulut
Uusi Kuusjoen koulu ja päiväkoti valmistui 30. lokakuuta 2009 ja se on otettu käyttöön vuoden 2010 alussa. Samalla aiemmat Kurkelan, Raatalan ja Ylikulman koulut lopettivat toimintansa.[13]
Tunnettuja kuusjokelaisia
Kuusjoella ovat joko syntyneet tai vaikuttaneet muiden muassa seuraavat tunnetut henkilöt:
- Erik Blomberg, elokuvaohjaaja
- Aku Korvenoja, maanviljelysneuvos ja kansanedustaja
- Aulis Oja, historiantutkija
- Harri Pystynen, sarjakuvapiirtäjä
Kylät
Kurkela, Kanunki, Hämäläinen, Tiskarla, Kuttila, Impola, Raatala, Kuusjoenperä ja Pappilankylä
Lähteet
- Oja, Aulis: Kuusjoen historia. Kuusjoki: Kuusjoen kunta, 1961.
- Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
Viitteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Geokartta Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 15.5.2009.
- ↑ Koli, Lauri: Someron vedet, s. 33. Somero: Amanita, 1993. ISBN 951-95973-4-4.
- ↑ Pylkkänen 2006: 74-78.
- ↑ Oja 1961: 148.
- ↑ Pylkkänen 2006: 78.
- ↑ Oja 1961: 252.
- ↑ Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 340. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
- ↑ Oja 1961: 259.
- ↑ Oja 1961: 292.
- ↑ Tervetuloa Kuusjoen koulun kotisivuille Salon alakoulujen kotisivuportaali. Salon kaupunki. Viitattu 22.4.2010.
Aiheesta muualla
- Kuusjoki-seura ry kuusjoki-seura.net. Viitattu 15.5.2009.
- Kuusjoen kirkko Rakennusperintörekisteri. Museovirasto. Viitattu 21.6.2009.
