Aspergerin oireyhtymä

Aspergerin syndrooma on autismin lievä muoto. Kyseessä on synnynnäinen neurologinen ja keskushermostollinen poikkeavuus, joka aiheuttaa lähinnä ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä sekä psykiatrisia häiriöitä.

Tämän artikkelin sopivuus suositelluksi artikkeliksi on kyseenalaistettu.
Tämän artikkelin ehdokassivulla voit ottaa asiaan kantaa.

Ihmistä, jolla on aspergerin syndrooma, voidaan kutsua arkikielessä myös "aspergerilaiseksi" tai "assiksi". Näitä nimityksiä on tosin pidetty halventavina.

Yleiskatsaus

Aspergerin syndrooma kuuluu autismin spektriin ja on käytännössä lievä versio autismista. Toiminnallisesti korkeatasoinen autismi (High-Functioning Autism, HFA) on lähellä Aspergerin syndroomaa. Aspergerin syndrooma huomataan usein noin viiden vuoden iässä.

Vallitsevan käsityksen mukaan Aspergerin syndrooma johtuu lähinnä perinnöllisistä syistä, mutta sikiönä tai vielä vauvana koettu virustauti saattaa myös edesauttaa syndrooman syntyä. Syiksi on myös epäilty kasvatusta, ruokavaliota ja rokotuksia.

Tavallisesti ihmisillä on huomattava luontainen kyky havaita muiden ihmisten mielialoja ja ajatuksia. Suurin osa ihmisistä kykenee päättelemään keskustelukumppaninsa ruumiinkielestä ja muista pienistä vihjeistä huomattavan paljon. Autistisilla ihmisillä ei ole tällaista kykyä, ja Aspergerin syndroomasta kärsivä saattaa olla yhtä "sosiaalisesti sokea" kuin täysin autistinen henkilökin. "Sosiaalisesta sokeudesta" kärsivä ei esimerkiksi välttämättä ymmärrä hymyn tarkoitusta (onko se iloinen, vahingoniloinen vai ilkeä hymy) tai ei huomaa koko hymyä.

Toisaalta taas AS-henkilöllä saattaa olla yliherkistynyt taipumus tulkita ihmisten ilmeitä ja eleitä. Hän voi oppia eri ilmeiden merkitykset pieniä vivahteita myöten. Myös elekielen tulkinnan vaikeus voi johtaa sosiaaliseen ylivarovaisuuteen ja ylitarkkaan tulkintaan, johon ilmekirjon ylihallinta ja tuntemus perustuvat.

Aspergerin syndroomaiset eivät useimmiten osaa lukea rivien välistä, vaan käsittävät sanatarkasti mitä sanotaan. Kun opettaja kysyy: "Söikö koira sinunkin kotiläksysi?", AS-lapsi voi vastata, ettei hänellä ole koiraa, tai etteivät koirat yleensä tykkää syödä paperia. AS ei kykene lukemaan ruumiin asennosta, äänensävystä ja kasvojen ilmeistä sitä, mitä opettaja todella tarkoittaa ja pysyy hiljaa. Opettaja poistuu paikalta vihaisena kuvitellen, että lapsi on ylimielinen, näsäviisasteleva ja tottelematon.

Aspergerin syndroomaan kuuluu sekä kielteisiä että myönteisiä puolia. Prosentuaalisesti kaikista AS-henkilöistä sekä matalan että korkean älykkyysosamäärän omaavia on hiukan enemmän. Jopa niillä AS-henkilöillä, joilla on mitattu matala ÄO, voi olla hyvä sanavarasto, ja heillä voi kuitenkin olla jokin vahva alue.

AS-henkilöillä on yleensä joitakin kapea-alaisia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, joista he ovat erittäin kiinnostuneita ja tietävät melkein kaiken. Näistä harrastuksista voi olla hyötyä työelämässä, mikä kannattaa ottaa huomioon työalaa valittaessa.

AS-henkilöillä on tavallista laajempi sanavarasto ja mekaaninen lukutaito on hyvä. Ulkolukumuisti on hyvä, mutta työmuisti voi olla heikompi.

Historia

Aspergerin syndrooma on saanut nimensä itävaltalaisen psykiatrin Hans Aspergerin mukaan, joka diagnosoi hoitamillaan poikalapsilla yleisiä oireita ja julkaisi kirjoituksensa vuonna 1944. Termiä Aspergerin syndrooma käytti ensimmäisen kerran Lorna Wing 1981 julkaisemassaan artikkelissa, minkä jälkeen yleinen tietoisuus syndroomasta ja mielenkiinto sitä kohtaan ovat suuresti kasvaneet.

Viralliset määritelmät

Laajalti, mm. Yhdysvalloissa, käytössä oleva referenssiopas mielenterveydellisiin ongelmiin (DSM-tautiluokitus) määrittää osassa 299.80 Aspergerin syndrooman seuraavasti:

Laadullisia ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, johon liittyy vähintään kaksi seuraavista:
1. Selviä ongelmia ei-sanallisessa kommunikaatiossa, kuten silmiin katsomisessa, ilmeissä, asennoissa ja eleissä, joilla sosiaalista kanssakäyntiä ohjataan
2. Kyvyttömyys kehittää vertaiskontakteja ikäistensä tavoin
3. Spontaanin ilon, mielenkiinnon tai saavutusten esittelyn puute (esim. ei näytä tai tuo esille mielenkiinnon kohteitaan muille ihmisille)
4. Sosiaalisen tai tunteellisen vastavuoroisuuden puute
Rajoitettuja toistuvia tai stereotyyppisiä käyttäytymisen malleja, mielenkiinnon kohteita tai aktiviteetteja, joihin liittyy vähintään kaksi seuraavista:
1. Kiinnostus ja uppoutuminen yhteen tai useampaan stereotyyppiseen ja rajoittuneeseen kiinnostuksen kohteeseen, kiinnostus on epänormaali joko intensiteetiltään tai kohteeltaan
2. Ilmeisen joustamaton pitäytyminen erityisissä, ei-funktionaalisissa rutiineissa tai rituaaleissa
3. Stereotyyppisiä ja toistuvia motorisia liikkeitä (esim. käsien tai sormien taputtelu tai heiluttelu, tai monimutkaiset koko vartalon liikkeet)
4. Hellittämätön kiinnostus esineiden osia kohtaan
Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittäviä haittoja sosiaalisella, ammatillisella tai muilla merkittävillä toiminnan osa-alueilla
Ei ole kliinisesti havaittu, että kielen oppimisessa olisi yleistä viivettä (esim. käyttää yksittäisiä sanoja 2 vuoden iässä, kokonaisia lauseita 3-vuotiaana)
Ei kliinisesti merkittävää viivästymistä kognitiivisessa kehityksessä tai ikään sopivien omatoimisuustaitojen kehittymisessä tai adaptiivisessa käyttäytymisessä (lukuun ottamatta sosiaalista kanssakäymistä) tai ympäristöön kohdistuvassa kiinnostuksessa lapsuuden aikana
Kriteerit eivät täyty muuhun laaja-alaiseen kehityshäiriöön (Pervasive Developmental Disorder) eikä skitsofreniaan.

DSM-määritelmää kritisoidaan nykyisin laajalti, koska se on hyvin subjektiivinen eikä monien mielestä edes vastaa kunnolla oireyhtymää. Suomessa on käytössä lähinnä ICD-10 -tautiluokittelu kriteereineen. ICD-10:n määritelmässä Aspergerin syndrooman koodinumero on F84.5 ja se rajataan seuraavaan tapaan:

Laadullisia poikkeavuuksia vastavuoroisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä ja ei-verbaalisessa kommunikaatiossa.
Rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käyttäytymismalleja, harrastuksia ja toimintoja.
Kielellisessä tai kognitiivisessä kehityksessä ei merkittävää yleistä viivästyneisyyttä.
Motorinen kömpelyys on tavallista (ei ehdoton tunnusmerkki).
Autismi-diagnoosi sulkee pois AS:n.

Oireet

Vaikeus ymmärtää kanssaihmisten käytöstä ja ajatuksia on Aspergerin syndrooman perimmäinen oire. Aspergerin syndroomainen näkee tavallaan vain sen, mikä todella on esitetty sananmukaisesti eikä välttämättä näe kokonaisuutta.

AS-henkilöllä on siis tavallaan ulkopuolisen näkökulma sosiaalisiin tilanteisiin. Hän tuntee usein kokevansa asiat hyvin objektiivisesti, eikä ymmärrä miksi joku saattoi loukkaantua hänen jostain kommentistaan. Muiden ihmisten matkiminen on myös joillekin AS-henkilöille helppoa, koska he eivät ole intuitioidensa vankeja seuratessaan muiden käytöstä, vaan huomaavat maneerit helpommin.

Joillakin AS-henkilöillä voi olla prosopagnosia eli heillä on suuria vaikeuksia ihmisten kasvojen tunnistuksessa. He eivät välttämättä tunnista monta kertaa näkemäänsä ihmistä ellei hänellä ole jotain tuttua vaatekappaletta.

Kaoottiset tilanteet, kuten isot juhlat, ovat usein vaikeita. Puhelimessa puhuminen saattaa tuntua AS-henkilöstä vaikealta, koska on vaikea tietää, milloin on oma vuoro puhua tai milloin puhelu tulisi päättää.

Aspergerin syndrooma näkyy usein huumorissa. AS-henkilöllä on usein omalaatuinen huumorintaju ja hän nauraa asioille, joita muut eivät pidä hauskana. Hän uppoutuu usein ajatuksiinsa ja saattaa ilman ulkomaailmalle näkyvää syytä alkaa nauraa, usein vieläpä täysin väärässä paikassa. Naurun (kuten joskus myös itkun) kontrollointi on vaikeaa eikä naurusta välillä ole tulla loppua. AS-henkilö saattaa myös usein olla se, joka tajuaa vitsin viimeisenä.

Toisaalta huumori, jos AS-henkilö hallitsee sitä, saattaa olla myös turvallinen ja kontrolloitu kanssakäymisen muoto. Kun kaoottinen asiasta toiseen versova keskustelu tuntuu vaikealta, vitsi on helppo tapa viedä tilannetta eteenpäin. Pakonomainen vitsien kertomisen tarve uusia ihmisiä tavatessaan tai yleisesti ottaen pakonomainen huumorin käyttö ovat yleisiä piirteitä aktiivisilla AS-henkilöillä.

Koska AS-henkilöllä on vaikeuksia ymmärtää muiden ihmisten tunteita, hän usein loukkaa muita ihmisiä tajuamattaan. Ihmiset saavat AS-henkilöistä usein itsekeskeisen tai/ja kylmän kuvan. Tosiasiassa Aspergerin syndroomaisten tunnereaktiot ovat yhtä vahvat tai jopa vahvemmat kuin neurologisesti tyypillisten ihmisten, heillä on vain enemmän vaikeuksia tuoda tunteitaan esille. Se, ettei AS-henkilö vaikuta tunteelliselta ja sympaattiselta, ei tarkoita sitä, etteikö hän sitä olisi.

Keho

Yli- ja aliherkkyydet aisteissa ovat erittäin yleisiä Aspergerin syndroomasta kärsiville. AS-henkilöillä saattaa olla pelko kovia ääniä, kirkasta auringonvaloa tai jopa koskettamista kohtaan. Heikot äänet ja kosketukset voivat tuntua epätavallisen voimakkailta ja vaatteiden saumat ja vesi peseytyessä saattaavat tuntua epämiellyttäviltä. Toisaalta tiettyjen yliherkkyyksien lisäksi henkilöllä voi tietyissä aisteissa olla aliherkkyys.

Autisminkaltainen omiin maailmoihin uppoaminen on yleistä. Tylsällä oppitunnilla tarvitsee vain parkkeerata silmät sopivaan paikkaan ja lähteä matkalle oman pään sisään. Tätä "pään sisäistä matkustelua" tapahtuu normaalioloissakin lähes jatkuvasti.

Yleinen oire on myös kömpelyys ja hienomotoriikan puute. Ääritapauksissa aspergerista tulee molempikätinen ja käsialasta on lähes mahdoton saada selvää.

Puhetapa voi myös olla usein outo. Se saattaa olla monotoninen tai nasaali tai siinä saattaa olla outo sävel, intonaatio tai lausunta. Puhe- ja lauluäänen kontrollointi on yleisesti ottaen vaikeaa. Myös sanavalikoima saattaa olla nuorillakin lapsilla "pikkuvanha"; joskus puhutaan "kävelevästä sanakirjasta." AS-henkilö puhuu usein kirjakieltä.

AS-henkilö saattaa vältellä katsekontaktia ja kääntyä välittömästi katsomaan jonnekin muualle, kun hänen silmiinsä katsotaan. Toisaalta AS-henkilö ei välttämättä ymmärrä katsekontaktin merkitystä ja saattaa tuijottaa maanisesti keskustelukumppaniaan, mikä saa kumppanin vaivaantumaan.

Elämä

Monia AS-lapsia kiusataan muun muassa koulussa erikoisuutensa takia. On mahdollista, että AS-henkilö ei edes tajua olevansa kiusaamisen kohteena. Useimmiten tilanteet ovat kaoottisia eikä AS-lapsi tiedä miten toimia, ja hän esimerkiksi saattaa nauraa kiusaajiensa mukana eikä puolustaudu. Henkilö saattaa itse tajuta joutuneensa kiusatuksi vasta paljon myöhemmin.

AS-henkilöiden mielenkiinto on usein keskittynyt tiettyihin intensiivisiin harrastuksiin. Ne saattavat vaihdella pidemmällä aikavälillä jonkin verran, mutta intensiivisyys on aina huomattavan voimakasta. Harrastukset saattavat kehittyä jopa pakkomielteisiksi, ja AS-henkilö saattaakin katua jälkeenpäin kaikkia niitä tunteja, jotka tuhlasi esimerkiksi levykokoelmansa uudelleenjärjestelyyn tai vastaavaan - erityisesti syyllistämisen kautta. Harrastuksena ovat usein junat, muut kulkuvälineet, tietokoneet, šakki, fysiikka, kemia, mittaaminen, kartat, historia, astronomia tai melkein mikä tahansa missä on järjestystä.

Mikäli AS-henkilö pystyy yhdistämään jonkin mielenkiintonsa kohteen ja työnsä, hän saattaa edetä työelämässä pitkällekin. On olemassa AS-henkilöitä, jotka suunnittelevat taloja tai ovat tekemisissä laivojen tai veneiden kanssa. IT-ala työllistää monia AS-henkilöitä, joiden mielenkiinto on suuntautunut tietokoneisiin tai tietoliikenteeseen. Armeija on joillekin AS-henkilöille kotoisa paikka tiukkoine rutiineineen ja sääntöineen, ja saattaa tarjota mukavan työpaikan, johon yhdistyy turvallinen ja vakaa ympäristö. Luonnontieteet voivat vetää AS-henkilöitä puoleensa ja varmasti moni on löytänyt työpaikan itselleen tutkijana. Myös erilaiset taiteet tarjoavat monelle AS-henkilölle selkeän ja helpon tavan ilmaista omaa maailmaa.

Useilla "asseilla" on vahva arvomaailma. Heidän mielestään "ulkopuolisen näkökulmasta" katsoen tavalliset ihmiset usein puhuvat arvoistaan, mutta käyttäytyvät pikemminkin juuri niin kuin on sosiaalisesti soveliasta. Monet individualistiset, erikoiset ryhmät saattavat kiehtoa heitä Jim Steinman -faniryhmistä anarkisteihin.

Tunnettuja Aspergerin syndroomaisia

Seuraavilla tunnetuilla henkilöillä on tai oli tiettävästi Aspergerin syndrooma.^lähde?

Hans Asperger julkaisi tutkimuksiaan vasta vuonna 1944, joten perinpohjaista tietoa Asperger-syndroomaisista ei sitä ennen juuri ole. Elämäkerrat ja retrospektiivinen tutkiskelu johtaisivat kuitenkin uskomaan, että seuraavilla henkilöillä on ainakin ollut runsaasti AS:ään viittaavia piirteitä.

Fiktiivisistä hahmoista Lassi ja Leevi -sarjakuvan Lassi on mainittu toisinaan tässä yhteydessä. Malline:Autismin spektri

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

Gillberg, Christopher: Nörtti, nero vai normaali? Aspergerin oireyhtymä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Atena kustannus. ISBN 951-796-178-2

Maria Rhode, Trudy Klauber: The many faces of Asperger's syndrome (2004). Karnac Books. ISBN 1-85575-9306 Malline:Link FA