Wikipedia

Aspergerin oireyhtymä

autismikirjon häiriö ilman älyllisen tai kielen kehityksen häiriötä
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 8. tammikuuta 2006 kello 22.01 käyttäjän Miihkali (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
 Tätä artikkelia on pyydetty vertaisarvioitavaksi. Voit auttaa Wikipediaa lukemalla ensin vertaisarviointipyynnön ja sen jälkeen osallistumalla keskusteluun tai muokkaamalla tätä artikkelia.

Aspergerin syndrooma on autismin lievä muoto. Kyseessä on synnynnäinen neurologinen ja keskushermostollinen poikkeavuus, joka aiheuttaa lähinnä ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Tiedosto:Hans Asperger.jpg
Hans Asperger ja yksi hänen "pikku-professoreistaan"

Ihmistä jolla on aspergerin syndrooma voidaan kutsua arkikielessä myös "aspergerilaiseksi" tai "assiksi". Näitä nimityksiä on tosin pidetty halventavina.

Yleiskatsaus

Tavallisesti ihmisillä on huomattava luontainen kyky havaita muiden ihmisten mielialoja ja ajatuksia. Suurin osa ihmisistä kykenee päättelemään keskustelukumppaninsa ruumiinkielestä ja muista pienistä vihjeistä huomattavan paljon. Autistisilla ihmisillä ei ole tällaista kykyä, ja Aspergerin syndroomasta kärsivä saattaa olla yhtä "sosiaalisesti sokea" kuin täysin autistinen henkilökin. "Sosiaalisesta sokeudesta" kärsivä ei esimerkiksi välttämättä ymmärrä hymyn tarkoitusta (onko se iloinen, vahingoniloinen vai ilkeä hymy) tai pahimmassa tapauksessa huomaa koko hymyä. Aspergerin syndroomaiset eivät useimmiten osaa "lukea rivien välistä", vaan käsittävät sanatarkasti mitä sanotaan.

Kun opettaja kysyy "söikö koira sinunkin kotiläksysi?", AS-lapsi vastaa, ettei hänellä ole koiraa, tai etteivät koirat yleensä tykkää syödä paperia. Lapsi ei kykene lukemaan ruumiin asennosta, äänensävystä ja kasvojen ilmeistä sitä, mitä opettaja todella tarkoittaa ja pysyy hiljaa. Opettaja poistuu paikalta vihaisena kuvitellen, että lapsi on ylimielinen, näsäviisasteleva ja tottelematon.

AS huomataan henkilöllä usein noin viiden vuoden iässä. Varsinkin ikätovereissa AS-lapsen käytös saattaa herättää hilpeyttä, esimerkiksi kun lapsi ei tunne kelloa vielä kolmannella luokallakaan.

Aikuisempana AS-henkilöllä saattaa olla vaikeuksia erottaa tarjoilijan kohtelias hymy naapuripöydässä istuvan häneen viehtyneen tytön kainosta hymystä. Hän saattaakin kävellä tarjoilijan luokse ja pyytää häntä ulos, jättäen naapuripöydän tytön huomiotta.

Toisaalta taas AS-henkilöllä saattaa olla yliherkistynyt taipumus tulkita ihmisten ilmeitä ja eleitä. Hän voi oppia eri ilmeiden merkitykset pieniä vivahteita myöten. Myös elekielen tulkinnan vaikeus voi johtaa sosiaaliseen ylivarovaisuuteen ja ylitarkkaan tulkintaan, johon ilmekirjon ylihallinta ja tuntemus perustuvat.

Historia

Aspergerin syndrooma kuuluu autismin spektriin ja on käytännössä lievä versio autismista. Toiminnallisesti korkeatasoinen autismi (High-Functioning Autism, HFA) on lähellä Aspergerin syndroomaa.

Aspergerin syndrooma on saanut nimensä itävaltalaiselta psykiatrilta Hans Aspergerilta, joka diagnosoi hoitamillaan poikalapsilla yleisiä oireita ja julkaisi kirjoituksensa vuonna 1944. Termiä Aspergerin syndrooma käytti ensimmäisen kerran Lorna Wing 1981 julkaisemassaan artikkelissa, minkä jälkeen yleinen tietoisuus syndroomasta ja mielenkiinto sitä kohtaan ovat suuresti kasvaneet.

Vallitsevan käsityksen mukaan Aspergerin syndrooma johtuu lähinnä perinnöllisistä syistä, mutta sikiönä tai vielä vauvana koettu virustauti saattaa myös edesauttaa syndrooman syntyä.

Oireet

Vaikeus ymmärtää kanssaihmisten käytöstä ja ajatuksia on Aspergerin syndrooman perimmäinen oire. Aspergerin syndroomainen näkee vain sen, mikä todella näkyy ulkopuolelle selkeästi, eikä ymmärrä pieniä vihjeitä.

AS-henkilöllä on siis tavallaan ulkopuolisen näkökulma sosiaalisiin tilanteisiin. Hän tuntee usein kokevansa asiat hyvin objektiivisesti, eikä ymmärrä miksi joku saattoi loukkaantua hänen jostain kommentistaan. Muiden ihmisten matkiminen on myös joillekin AS-henkilöille helppoa, koska he eivät ole intuitioidensa vankeja seuratessaan muiden käytöstä, vaan huomaavat maneerit helpommin.

Joillakin AS-henkilöillä voi olla prosopagnosia eli heillä on suuria vaikeuksia ihmisten kasvojen tunnistuksessa. He eivät välttämättä tunnista monta kertaa näkemäänsä ihmistä ellei hänellä ole jotain tuttua vaatekappaletta.

Kaoottiset tilanteet, kuten isot juhlat, ovat usein vaikeita. Puhelimessa puhuminen saattaa tuntua AS-henkilöstä vaikealta, koska on vaikea tietää, milloin on oma vuoro puhua tai milloin puhelu tulisi päättää.

Aspergerin syndrooma näkyy usein huumorissa. AS-henkilöllä on usein omalaatuinen huumorintaju ja hän nauraa asioille, joita muut eivät pidä hauskana. Hän uppoutuu usein ajatuksiinsa ja saattaa ilman ulkomaailmalle näkyvää syytä alkaa nauraa, usein vieläpä täysin väärässä paikassa. Naurun (kuten joskus myös itkun) kontrollointi on vaikeaa eikä naurusta välillä ole tulla loppua. AS-henkilö saattaa myös usein olla se, joka tajuaa vitsin viimeisenä.

Toisaalta huumori, jos AS-henkilö hallitsee sitä, saattaa olla myös turvallinen ja kontrolloitu kanssakäymisen muoto. Kun kaoottinen asiasta toiseen versova keskustelu tuntuu vaikealta, vitsi on helppo tapa viedä tilannetta eteenpäin. Pakonomainen vitsien kertomisen tarve uusia ihmisiä tavatessaan, tai yleisesti ottaen pakonomainen huumorin käyttö, ovat yleisiä piirteitä aktiivisilla AS-henkilöillä.

Koska AS-henkilöllä on vaikeuksia ymmärtää muiden ihmisten tunteita, hän usein loukkaa muita ihmisiä tajuamattaan. Ihmiset saavat AS-henkilöistä usein itsekeskeisen tai/ja kylmän kuvan. Tosiasiassa Aspergerin syndroomaisten tunnereaktiot ovat yhtä vahvat, tai jopa vahvemmat kuin neurologisesti tyypillisten ihmisten, heillä on vain enemmän vaikeuksia tuoda tunteitaan esille. Se, ettei AS-henkilö vaikuta tunteelliselta ja sympaattiselta, ei tarkoita sitä, etteikö hän sitä olisi.

Keho

Yli- ja aliherkkyydet aisteissa ovat erittäin yleisiä Aspergerin syndroomasta kärsiville. AS-henkilöillä saattaa olla pelko kovia ääniä, kirkasta auringonvaloa tai jopa koskettamista kohtaan. Heikot äänet ja kosketukset voivat tuntua epätavallisen voimakkailta ja vaatteiden saumat ja vesi peseytyessä saattaavat tuntua epämiellyttäviltä. Toisaalta tiettyjen yliherkkyyksien lisäksi henkilöllä voi tietyissä aisteissa olla aliherkkyys.

Autisminkaltainen omiin maailmoihin uppoaminen on yleistä. Tylsällä oppitunnilla tarvitsee vain parkkeerata silmät sopivaan paikkaan ja lähteä matkalle oman pään sisään. Tätä "pään sisäistä matkustelua" tapahtuu normaalioloissakin lähes jatkuvasti.

Yleinen oire on myös kömpelyys ja/tai hienomotoriikan puute. Ääritapauksissa aspergerista tulee molempikätinen ja käsialasta on lähes mahdoton saada selvää.

Puhetapa voi myös olla usein outo. Se saattaa olla monotoninen tai nasaali tai siinä saattaa olla outo sävel, intonaatio tai lausunta. Puhe- ja lauluäänen kontrollointi on yleisesti ottaen vaikeaa. Myös sanavalikoima saattaa olla nuorillakin lapsilla "pikkuvanha"; joskus puhutaan "kävelevästä sanakirjasta." AS-henkilö puhuu usein yleiskieltä.

AS-henkilö saattaa vältellä katsekontaktia ja kääntyä välittömästi katsomaan jonnekin muualle, kun hänen silmiinsä katsotaan. Toisaalta AS-henkilö ei välttämättä ymmärrä katsekontaktin merkitystä ja saattaa tuijottaa maanisesti keskustelukumppaniaan, mikä saa kumppanin vaivaantumaan.

Elämä

Monia AS-lapsia kiusataan koulussa heidän erikoisuutensa takia. Pahimmillaan AS-henkilö ei edes tajua olevansa kiusaamisen kohteena. Useimmiten tilanteet ovat kaoottisia eikä AS-lapsi tiedä miten toimia ja esimerkiksi saattaa nauraa kiusaajiensa mukana eikä puolustaudu. Lapsi saattaa itse tajuta joutuneensa kiusatuksi vasta paljon myöhemmin, tilanne itsessään tuntuu vain vaivaannuttavalta.

AS-henkilöiden mielenkiinto on usein keskittynyt tiettyihin, intensiivisiin harrastuksiin. Ne saattavat vaihdella pidemmällä aikavälillä jonkin verran, mutta intensiivisyys on aina yhtä voimakasta. Harrastukset saattavat kehittyä jopa pakkomielteisiksi ja AS-henkilö saattaakin katua jälkeenpäin kaikkia niitä tunteja, jotka tuhlasi esimerkiksi levykokoelmansa uudelleenjärjestelyyn tai Wikipediaan kirjoitteluun. Harrastuksena ovat usein junat, muut kulkuvälineet, tietokoneet, šakki, fysiikka, kemia, mittaaminen, kartat, historia, astronomia tai melkein mikä tahansa missä on järjestystä.

Mikäli AS-henkilö pystyy yhdistämään jonkin mielenkiintonsa kohteen ja työnsä, hän saattaa edetä työelämässä pitkällekin. On olemassa AS-henkilöitä, jotka suunnittelevat taloja tai ovat tekemisissä laivojen tai veneiden kanssa. IT-ala työllistää monia AS-henkilöitä, joiden mielenkiinto on suuntautunut tietokoneisiin tai tietoliikenteeseen. Armeija on joillekin AS-henkilöille kotoisa paikka tiukkoine rutiineineen ja sääntöineen, ja saattaa tarjota mukavan työpaikan, johon yhdistyy turvallinen ja vakaa ympäristö. Luonnontieteet vetävät AS-henkilöitä puoleensa ja varmasti moni on löytänyt työpaikan itselleen tutkijana. Myös erilaiset taiteet tarjoavat monelle AS-henkilölle selkeän ja helpon tavan ilmaista omaa maailmaa.

Useilla "asseilla" on vahva arvomaailma. Heidän mielestään "ulkopuolisen näkökulmasta" katsoen tavalliset ihmiset usein puhuvat arvoistaan, mutta käyttäytyvät pikemminkin juuri niin kuin on sosiaalisesti soveliasta. Monet individualistiset, erikoiset ryhmät saattavat kiehtoa Aspergereita, Jim Steinman -faniryhmistä anarkisteihin.

Viralliset määritelmät

Laajalti, mm. Yhdysvalloissa, käytössä oleva referenssiopas mielenterveydellisiin ongelmiin (DSM-tautiluokitus) määrittää osassa 299.80 Aspergerin syndrooman seuraavasti:

  1. Laadullisia ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, johon liittyy vähintään kaksi seuraavista:
    1. Selviä ongelmia ei-sanallisessa kommunikaatiossa, kuten silmiin katsomisessa, ilmeissä, asennoissa ja eleissä, joilla sosiaalista kanssakäyntiä ohjataan
    2. Kyvyttömyys kehittää vertaiskontakteja ikäistensä tavoin
    3. Spontaanin ilon, mielenkiinnon tai saavutusten esittelyn puute (esim. ei näytä tai tuo esille mielenkiinnon kohteitaan muille ihmisille)
    4. Sosiaalisen tai tunteellisen vastavuoroisuuden puute
  2. Rajoitettuja toistuvia tai stereotyyppisiä käyttäytymisen malleja, mielenkiinnon kohteita tai aktiviteetteja, joihin liittyy vähintään kaksi seuraavista:
    1. Kiinnostus ja uppoutuminen yhteen tai useampaan stereotyyppiseen ja rajoittuneeseen kiinnostuksen kohteeseen, kiinnostus on epänormaali joko intensiteetiltään tai kohteeltaan
    2. Ilmeisen joustamaton pitäytyminen erityisissä, ei-funktionaalisissa rutiineissa tai rituaaleissa
    3. Stereotyyppisiä ja toistuvia motorisia liikkeitä (esim. käsien tai sormien taputtelu tai heiluttelu, tai monimutkaiset koko vartalon liikkeet)
    4. Hellittämätön kiinnostus esineiden osia kohtaan
  3. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittäviä haittoja sosiaalisella, ammatillisella tai muilla merkittävillä toiminnan osa-alueilla
  4. Ei ole kliinisesti havaittu, että kielen oppimisessa olisi yleistä viivettä (esim. käyttää yksittäisiä sanoja 2 vuoden iässä, kokonaisia lauseita 3-vuotiaana)
  5. Ei kliinisesti merkittävää viivästymistä kognitiivisessa kehityksessä tai ikään sopivien omatoimisuustaitojen kehittymisessä tai adaptiivisessa käyttäytymisessä (lukuun ottamatta sosiaalista kanssakäymistä) tai ympäristöön kohdistuvassa kiinnostuksessa lapsuuden aikana
  6. Kriteerit eivät täyty muuhun laaja-alaiseen kehityshäiriöön (Pervasive Developmental Disorder) eikä skitsofreniaan.

DSM-määritelmää kritisoidaan nykyisin laajalti, koska se on hyvin subjektiivinen eikä monien mielestä edes vastaa kunnolla oireyhtymää. Suomessa on käytössä lähinnä ICD-10 -tautiluokittelu kriteereineen. ICD-10:n määritelmässä Aspergerin syndrooman koodinumero on F84.5 ja se rajataan seuraavaan tapaan:

  1. Laadullisia poikkeavuuksia vastavuoroisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä ja ei-verbaalisessa kommunikaatiossa.
  2. Rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käyttäytymismalleja, harrastuksia ja toimintoja.
  3. Kielellisessä tai kognitiivisessä kehityksessä ei merkittävää yleistä viivästyneisyyttä.
  4. Motorinen kömpelyys on tavallista (ei ehdoton tunnusmerkki).
  5. Autismi-diagnoosi sulkee pois AS:n.

Hyviä puolia

Sen sijaan että kiinnitettäisiin huomiota vain negatiivisiin puoliin, aspergerin syndroomaan kuuluu myös positiivisia puolia. Prosentuaalisesti kaikista AS-henkilöistä sekä matalan että korkean älykkyysosamäärän omaavia on hiukan enemmän. Korkea älykkyysosamäärä on suurimpia etuja ja sitä on käytettävä hyväksi. Ilman syndrooman mukanaan tuomia ongelmia se olisi vielä korkeampi. Jopa niillä AS-henkilöillä, joilla on matala ÄO, on hyvä sanavarasto ja heillä voi kuitenkin olla jokin vahva alue.

AS-henkilöillä on yleensä joitakin kapea-alaisia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, joista he ovat erittäin kiinnostuneita ja tietävät melkein kaiken. Näistä harrastuksista voi olla hyötyä työelämässä ja se kannattaa ottaa huomioon työalaa valittaessa.

AS-henkilöillä on tavallista laajempi sanavarasto ja mekaaninen lukutaito on hyvä. Ulkolukumuisti on hyvä, mutta työmuisti voi olla heikompi.

Ohjeita

Aina olisi hyvä muistaa, että kaikilla ihmisillä ei ole samanlaisia sosiaalisia kykyjä kuin ihmisillä itsellään. AS-henkilöt ovat usein empaattisia ja tunteellisia, mutta antavat päinvastaisen kuvan. Jos AS-henkilö loukkaa sinua tai sanoo jotain "hölmöä", kerro se hänelle.

"Kohtelias kieltäytyminen" vaikkapa tapaamisesta jättämättä soittamatta ei auta AS-henkilöä. Hän ei luultavasti ymmärrä vihjettä, vaan soittaa perääsi. Rehellisempää on sanoa suoraan, eikä yrittää jättää tilannetta toisen tulkittavaksi; tällainen käytös myös kunnioittaa AS-henkilöä.

AS-henkilön taas on hyvä pyytää rohkeasti selvennystä, mikäli keskustelussa toinen käyttää kovin vaikeasti ymmärrettäviä kielikuvia tai piilomerkityksiä. Arkielämässä on hyvä idea kehittää suunnitelmia tai jopa rutiineja, jotka auttavat kompensoimaan mahdollista järjestelykyvyn puutetta.

Tosielämässä

"Sinulle näytti pienenä olevan ihan turha ostaa värityskirjoja. Ne rajat ei oikein merkanneet mitään, vaan värikynällä vedettiin pitkin ja poikin. Ulos kun lähdit, aina piti varoittaa, että 'älä juokse' - tosin turhaahan se oli, kun juoksit silti ja hyvä jos 5 metriä pääsit ennen kuin lensit mahallesi. Polvet oli ihan auki kesät ja talvet."
-- AS-lapsen äiti
"Omiin maailmoihin vajoamisessa olen mestari. Olin äskettäin siskon kanssa lounaalla, kasvotusten. Keskustelussa oli noin 10 sekuntin tauko, jona aikana vajosin ajatuksiini ja aloin puhua itsekseni. Kerroin itselleni, mitä hassua oli sattunut matkalla lounaalle, kunnes siskoni keskeytti minut kysymällä 'puhutsä yksin?'"
-- AS-nuori
"Lapseni kaavaili kesälomalla, kuinka hän hankkii luokaltaan tyttöystävän 6. luokan alussa. Mutta kyseinen tyttö oli usein muiden tyttöjen ryhmässä ja lapsen oli vaikea saada häneen kontaktia. Lopulta, kun kaikilla muilla pojilla oli tyttöystävä/-viä, lapseni hermostui ja kysyi tältä kyseiseltä tytöltä: "Ruvetaanko olemaan yhdessä?". Tyttö huusi päin naamaa: "Älä unta nää! ja lapseni menetti monia ystäviään pahan maineensa takia."
--AS-lapsen äiti (2)

Tunnettuja Aspergerin syndroomaisia

Seuraavilla tunnetuilla henkilöillä on tiettävästi Aspergerin syndrooma.

Hans Asperger julkaisi tutkimuksiaan vasta vuonna 1944, joten perinpohjaista tietoa Asperger-syndroomaisista ei sitä ennen juuri ole. Elämäkerrat ja retrospektiivinen tutkiskelu johtaisivat kuitenkin uskomaan, että seuraavilla henkilöillä on ainakin ollut runsaasti AS:ään viittaavia piirteitä.

Malline:Autismin spektri

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Gillberg, Christopher: Nörtti, nero vai normaali? Aspergerin oireyhtymä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Atena kustannus. ISBN 951-796-178-2
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aspergerin_oireyhtymä&oldid=683777”