Aspergerin oireyhtymä

autismikirjon häiriö ilman älyllisen tai kielen kehityksen häiriötä
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 22. kesäkuuta 2004 kello 13.19 käyttäjän Kahkonen (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Aspergerin syndrooma on autismin lievä muoto. Kyseessä on neurologinen ja keskushermostollinen poikkeavuus, joka aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja usein myös kömpelyyttä tai ongelmia hienomotoriikassa ja yli- tai aliherkkyyttä valolle, äänille tai kosketukselle. Toisaalta Asperger-syndroomaisella voi olla valokuvamuisti tai erinomainen oppimiskyky sekä huima kyky keskittyä lähes pakkomielteisesti valitsemiinsa asioihin, koska normaalisti sosiaalisiin toimintoihin käytetty aivokapasiteetti vapautuu suurelta osin muuhun käyttöön.


Tiedosto:Hans Asperger.jpg
Hans Asperger ja yksi hänen "pikku-professori-potilaistaan"

Aspergerin syndrooma on syndroomasta kärsivälle sekä vitsaus että siunaus. Ympäristön voi joskus olla vaikea ymmärtää Aspergerin syndroomaa kantavien ominaispiirteitä ja käyttäytymistä.

Aspergerin syndrooma kuuluu Autismin spektriin.


Historia

Aspergerin syndrooma on saanut nimensä itävaltalaiselta psykiatrilta Hans Aspergerilta, joka diagnosoi hoitamillaan poikalapsilla yleisiä oireita ja julkaisi kirjoituksensa vuonna 1944. Termiä Aspergerin syndrooma käytti ensimmäisen kerran Lorna Wing 1981 julkaisemassaan artikkelissa.

Aspergerin syndrooma on käytännössä lievä versio autismista. High-Functioning Autism (lyhenne HFA, tarkoittaa toiminnallisesti korkeatasoista autismia) on lähellä Aspergerin syndroomaa.

Syyt

Vallitsevan käsityksen mukaan Aspergerin syndrooma johtuu lähinnä perinnöllisistä syistä, mutta sikiönä tai vielä vauvana koettu virustauti saattaa myös edesauttaa syndrooman syntyä.

On tosin olemassa myös vaihtoehtoisia tulkintoja, kuten brittiläinen Allergy induced autism. AS-henkilöiden keskuudessa elää myös vahva oletus, että synnytyksenaikainen hapenpuute olisi yleistä AS-henkilöillä.

Klassisia Asperger-syndroomaisia

Seuraavilla tunnetuilla henkilöillä on tiettävästi Aspergerin syndrooma.

Hans Asperger julkaisi tutkimuksiaan vasta vuonna 1944, joten perinpohjaista tietoa Asperger-syndroomaisista ei sitä ennen juuri ole. Elämänkerrat ja retrospektiivinen tutkiskelu johtaisi kuitenkin uskomaan, että seuraavilla henkilöillä on ainakin ollut runsaasti AS:ään viittaavia piirteitä.

Aspergerin syndrooma käytännössä

Aspergerin syndrooman syytä ei siis tunneta täysin, käytännön aivotilojen ongelmista puhumattakaan. On hedelmällistä tietää, miten AS käytännössä vaikuttaa.

Yleisiä käytännön oireita

  • Ongelmia ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia
  • Omiin maailmoihin uppoaminen
  • Muodollinen tai monotoninen puhetapa, outo sävel, intonaatio tai lausunta
  • Kömpelyys tai hienomotoriikan puute
  • Omalaatuiset ja obsessiiviset harrastukset


Sosiaalisia vaikeuksia, esimerkiksi:

  • Vaikeuksia puhua puhelimessa, koska ei tiedä mitä pitäisi sanoa tai milloin on oma vuoro puhua.
  • Vaikeuksia ymmärtää, miksi joku sanoi soittavansa, eikä soittanutkaan. Ei osaa aina "lukea rivien välistä" merkityksiä, vaan voi ymmärtää asiat sanatarkasti.
  • Uusia ihmisiä tavatessa tarve hauskuuttaa ja "heittää läppää".
  • Erinomainen kyky havainnoida muiden ihmisten sosiaalista käytöstä, tarkkailla ja matkia muita

Eri aaltopituus:

  • Nauraa asioille, joita muut eivät pidä hauskana tai tajuaa vitsin viimeisenä
  • Nauraa tai itkee "väärissä" tilanteissa

Mielenkiinnon kohteet:

  • Jatkuvasti kaduttaa, koska käyttää suunnattomasti aikaa kiinnostuksensa kohteisiin (lajittelee valtavaa levykokoelmaansa eri kriteerein, kirjoittaa Wikipediaan)
  • Internet ja tietokoneet voivat olla nykyään suosittu harrastus AS-henkilöille, jopa riippuvuuteen asti
  • Junat ja muut kulkuvälineet sekä kaikki erityinen tieto, jolla on järjestystä, kiinnostaa AS-henkilöitä

Muiden ihmisten kuva

Koska AS-henkilöllä on vaikeuksia ymmärtää muiden ihmisten tunteita, hän usein loukkaa muita ihmisiä tajuamattaan. Ihmiset saavat AS-henkilöistä usein itsekeskeisen tai kylmän kuvan.

Tosielämän tarinoita

  • "Sinulle näytti pienenä olevan ihan turha ostaa värityskirjoja. Ne rajat ei oikein merkanneet mitään, vaan värikynällä vedettiin pitkin ja poikin. Ulos kun lähdit, aina piti varoittaa, että 'älä juokse' - tosin turhaahan se oli, kun juoksit silti ja hyvä jos 5 metriä pääsit ennen kuin lensit mahallesi. Polvet oli ihan auki kesät ja talvet." - Erään AS-lapsen äiti
  • "Omiin maailmoihin vajoamisessa olen mestari. Olin äskettäin siskon kanssa lounaalla, kasvotusten. Keskustelussa oli noin 10 sekuntin tauko, jona aikana vajosin ajatuksiini ja aloin puhumaan itsekseni. Kerroin itselleni, mitä hassua oli sattunut matkalla lounaalle, kunnes siskoni keskeytti minut kysymällä 'puhutsä yksin?'" - Eräs AS-nuori

Ohjeita muille ihmisille

Aina olisi hyvä muistaa, että kaikilla ihmisillä ei ole samanlaisia sosiaalisia kykyjä, kuin heillä itsellään. AS-henkilöt ovat usein empaattisia ja tunteellisia, mutta antavat päinvastaisen kuvan. Jos AS-henkilö loukkaa sinua tai sanoo jotain "hölmöä", kerro se hänelle.

Ohjeita Asperger-henkilöille

  • Pyydä selvennystä, mikäli et heti tajua, mitä joku tarkoittaa
  • Kehitä järjestelyjä, jotka auttavat kompensoimaan järjestelykyvyn puutetta

Hyviä puolia

AS-henkilöillä on usein mielenkiinto keskittynyt tiettyihin kohteisiin. Mikäli he pystyvät yhdistämään tämän mielenkiinnon ja työnsä, he voivat edetä elämässä pitkällekin. On olemassa AS-henkilöitä, jotka suunnittelevat taloja tai ovat tekemisissä laivojen tai veneiden kanssa. IT-ala työllistää monia AS-henkilöitä, joiden mielenkiinto on suuntautunut tietokoneisiin tai tietoliikenteeseen. Armeija on joillekin AS-henkilöille kotoisa paikka tiukkine rutiineineen ja sääntöineen, ja saattaa tarjota mukavan työpaikan, johon yhdistyy turvallinen ja vakaa ympäristö. Myös taiteet ja luonnontieteet vetävät AS-henkilöitä puoleensa ja varmasti moni on löytänyt työpaikan itselleen tutkijana.

DSM- ja ICD-10-määritelmät

Laajalti käytössä oleva referenssiopas mielenterveydellisiin ongelmiin määrittää osassa 299.80 Aspergerin syndrooman seuraavasti:

  1. Laadullisia ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, johon liittyy vähintään kaksi seuraavista:
    1. Selviä ongelmia ei-sanallisessa kommunikaatiossa, kuten silmiin katsomisessa, ilmeissä, asennoissa ja eleissä, joilla sosiaalista kanssakäyntiä ohjataan
    2. Kyvyttömyys kehittää vertaiskontakteja ikäistensä tavoin
    3. Spontaanin ilon, mielenkiinnon tai saavutusten esittelyn puute (esim. ei näytä tai tuo esille mielenkiinnon kohteitaan muille ihmisille)
    4. Sosiaalisen tai tunteellisen vastavuoroisuuden puute
  2. Rajoitettuja toistuvia tai stereotyyppisiä käyttäytymisen malleja, mielenkiinnon kohteita tai aktiviteetteja, joihin liittyy vähintään kaksi seuraavista:
    1. Kiinnostus ja uppoutuminen yhteen tai useampaan stereotyyppiseen ja rajoittuneeseen kiinnostuksen kohteeseen, kiinnostus on epänormaali joko intensiteetiltään tai kohteeltaan
    2. Ilmeisen joustamaton pitäytyminen erityisissä, ei-funktionaalisissa rutiineissa tai rituaaleissa
    3. Stereotyyppisiä ja toistuvia motorisia liikkeitä (esim. käsien tai sormien taputtelu tai heiluttelu, tai monimutkaiset koko vartalon liikkeet)
    4. Hellittämätön kiinnostus esineiden osia kohtaan
  3. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittäviä haittoja sosiaalisella, ammatillisella tai muilla merkittävillä toiminnan osa-alueilla
  4. Ei ole kliinisesti kavaittu, että kielen oppimisessa olisi yleistä viivettä (esim. käyttää yksittäisiä sanoja 2 vuoden iässä, kokonaisia lauseita 3-vuotiaana)
  5. Ei kliinisesti merkittävää viivästymistä kognitiivisessa kehityksessä tai ikään sopivien omatoimisuustaitojen kehittymisessä tai adaptiivisessa käyttäytymisessä (lukuunottamatta sosiaalista kanssakäymistä) tai ympäristöön kohdistuvassa kiinnostuksessa lapsuuden aikana
  6. Kriteerit eivät täyty muuhun laaja-alaiseen kehityshäiriöön (Pervasive Developmental Disorder) eikä skitsofreniaan.

DSM-määritelmää kritisoidaan nykyisin laajalti, koska se on hyvin subjektiivinen eikä monien mielestä edes vastaa oireyhtymää moneltakaan osin. Suomessa on käytössä lähinnä ICD-10 tautiluokittelu kriteereineen. ICD-10:n määritelmässä Aspergerin syndrooman koodinumero on F84.5 ja se rajataan seuraavaan tapaan:

  • Laadullisia poikkeavuuksia vastavuoroisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä ja ei-verbaalisessa kommunikaatiossa.
  • Rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käyttäytymismalleja, harrastuksia ja toimintoja.
  • Kielellisessä tai kognitiivisessä kehityksessä ei merkittävää yleistä viivästyneisyyttä.
  • Motorinen kömpelyys on tavallista (ei ehdoton tunnusmerkki).
  • Autismi-diagnoosi sulkee pois AS:n.

Malline:Autismin spektri

Linkkejä