Sierra Leonen siirtomaa ja protektoraatti
 |
Tätä artikkelia on pyydetty vertaisarvioitavaksi. Voit auttaa Wikipediaa lukemalla ensin vertaisarviointipyynnön ja sen jälkeen osallistumalla keskusteluun tai muokkaamalla tätä artikkelia. |
Sierra Leonen siirtomaa ja protektoraatti oli osa brittiläistä imperiumia uuden imperialismin aikana. Vuonna 1808 perustettiin kruununsiirtomaa, johon kuului Freetownin ympäristö. Protektoraatti perustettiin puolestaan vuonna 1896, ja siihen kuului nykyisen Sierra Leonen sisäosat. Siirtomaa ja protektoraatti olivat erilliset hallintoalueensa.[2][3] Freetown toimi vuosien 1808 ja 1874 välillä Brittiläisen Länsi-Afrikan pääkaupunkina.[6]
| Sierra Leonen siirtomaa ja protektoraatti Colony and Protectorate of Sierra Leone |
|||
|---|---|---|---|
1808–1961 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | kruununsiirtomaa | ||
| osa | Brittiläistä Länsi-Afrikkaa | ||
| Monarkki |
Yrjö III (1808–1820) Yrjö IV (1820–1830) Vilhelm IV (1830–1837) Viktoria (1837–1901) Edvard VII (1901–1910) Yrjö V (1910–1936) Edvard VIII (1936) Yrjö VI (1936–1952) Elisabet II (1952–1961) |
||
| Pääkaupunki | Freetown | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 71 740 km² | ||
| Väkiluku (1960) | 2 181 701[1] | ||
| – väestötiheys | 30 / km² | ||
| Historia | |||
| – kruununsiirtomaa perustettiin | 1808[2][3] | ||
| – protektoraatti perustettiin | 31. elokuuta 1896[4] | ||
| – itsenäisyys Sierra Leonena | 27. huhtikuuta 1961[2][5] | ||
| Viralliset kielet | englanti | ||
| Kielet | temne, mende, krio | ||
| Valuutta |
Englannin punta (vuoteen 1912) Brittiläisen Länsi-Afrikan punta (vuodesta 1912) |
||
| Tunnuslause | Auspice Britannia liber1 | ||
| Kansallislaulu | God Save the King / God Save the Queen | ||
| Edeltäjät |
Koyan kuningaskunta Mandinkan valtakunta |
||
| Seuraaja |
 Sierra Leone (Commonwealth realm) |
||
|
1. Latinaa, suomeksi ”Vapaa Britannian suojeluksen alla”. |
|||
.gif)
.svg)
Valtion latinankielinen motto oli Auspice Britannia liber, ”Vapaa Britannian suojeluksen alla”. Motto näkyi muun muassa valtion myöhemmässä lipussa sekä vaakunassa.[7]
Sierra Leone itsenäistyi imperiumista vuonna 1961 ja oli Commonwealth realmina vuosikymmenen, kunnes siitä tuli lopulta nykyinen Sierra Leonen tasavalta vuonna 1971.[3]
Historia
Siirtokunnan perustamisen taustat
Länsi-Afrikka oli kauan ollut orjakaupan uhrina. Orjakaupalla oli suuri vaikutus Länsi-Afrikan politiikkaan sekä yhteiskuntaan. Sillä oli tuhoava vaikutus erityisesti sisämaan mutta myös rannikon heimoja kohtaan. Jotkut heimot tosin hyötyivät orjakaupasta ja tekivät yhteistyötä orjakauppiaiden kanssa vastineeksi rahasta, hyödykkeistä tai aseista. Kaupankäyntiin osallistuneilla heimoilla oli usein etuasema muihin heimoihin, minkä ansiosta ne saivat alueella enemmän valtaa.[8]
Kaikki orjat eivät välttämättä olleet orjia loppuelämänsä ajan. Orjan oli lain mukaan mahdollista ansaita tai ostaa vapautensa. Karibian tai Amerikan plantaaseilla monet orjat ansaitsivat tämän oikeuden. Jotkut vapautetuista tarjosivat palveluksiaan Britannian merivoimille, joka tarvitsi aina henkilöstöä. Pienempi osa liittyi Britannian armeijaan. Monet vapautetuista mustaihoisista orjista olivat urhoollisia ja ansaitsivat siten upseeriensa ihailun. Tämän vuoksi tohtori Henry Smeathman ehdotti vuonna 1786 siirtomaan perustamista armeijasta tai laivastosta vapautetuille mustaihoisille miehille. Tämä tapahtui juuri Yhdysvaltain vapaussodan jälkeisenä aikakautena, joten oli useita veteraaneja, joilla ei ollut erityistä paikkaa kutsua kodikseen.[8]
Siirtokunnan perustaminen
Länsi-Afrikaan perustettiin oma siirtomaansa Britannian armeijasta tai laivastosta vapautetuille mustaihoisille, ja vuonna 1787 noin 400 mustaa miestä ja naista saapui sinne. Seuraavana vuonna temnepäällikkö Naimbana II myi osan maata kapteeni John Taylorille Britannian vallan olleille uudisasukkaille ja heidän perillisilleen.[8]
Ensimmäisellä siirtokunnalla oli vaikeuksia kovan ympäristön kanssa eivätkä kaikki paikalliset afrikkalaiset olleet mielissään nähdessään mustaihoisia miehiä ja naisia, jotka olivat ottaneet monia eurooppalaisia tapoja ja jopa kieliä omakseen. Vaikutusvaltaiset tukijat Britanniasta, mukaan lukien William Wilberforce, lobbasivat laajemman hankkeen puolesta. Näin Sierra Leone Company perustettiin, ja suurempi siirtokunta suunniteltiin alueelle, jota tultaisiin kutsumaan Freetowniksi. Siirtokunta saisi uuden aallon mustia uudisasukkaita Nova Scotiasta – vapaita orjia, jotka olivat karanneet Amerikasta – peläten joutuakseen uudelleen orjuutetuksi, jos he jäisivät sinne.[8]
Ongelmia taloudessa
Tämä Britannian siirtomaa joutui Ranskan vallankumoussotien sekä Napoleonin sotien uhriksi, joutuessaan Ranskan laivaston hyökkäyksien ja ryöstöretkien kohteeksi. Nämä sodat tulisivat kuitenkin tulevaisuudessa tarjoamaan tilaisuuden, erityisesti vuoden 1807 jälkeen kun Atlantin orjakauppa tulisi lakkautetuksi. Tämän jälkeen kaikki orjat tai vihollislaivoilta vapautetut vapautetut mustat miehet tulisivat vapautetuksi Freetowniin. Teoreettisesti he olivat vapaita yrittääkseen palata kotimaihinsa – mutta harva valitsi tämän vaihtoehdon. Osittain käytännöllisyyden vuoksi, mutta myös siksi, että nyt heillä oli enemmän yhteistä eurooppalaisen taloudellisen mallin kanssa kuin heimojen epävakaaseen toimeentuloon keskittyneen talouden kanssa.[8]
Siirtomaan pystyssä pitämisen ja puolustamisen kustannukset olivat tosin kohtuuttomia. Kaikki mustaihoiset, jotka löysivät siirtomaasta uuden kotinsa, eivät olleet immuuneita sen useille taudeille. Puolustuksen piti olla keskittynyttä ei pelkästään merellä tapahtuviin, mutta myös maalla tapahtuviin hyökkäyksiin. Sisämaa oli epävakaa ja kontrolloimaton, useiden heimojen kilpaillen toistensa kanssa vallasta.[8]
Vuonna 1833 orjuus lakkautettiin kaikkialla brittiläisessä imperiumissa. Tämä tarkoitti sitä, että enemmän ihmisiä tulisi saapumaan Freetowniin. Orjuuden lakkauttaminen merkitsisi myös Länsi-Afrikan taloudellista lamaantumista, sillä harvemmat laivat olisivat nyt kiinnostuneita Länsi-Afrikan rannikolle. Tämä tuli entistäkin todemmaksi, kun Britannian merivoimien orjuudenvastaiset laivueet liittyivät taisteluihin. Kaupankäynnistä tuli vähemmän ja vähemmän tuottoisaa Länsi-Afrikassa, ja monet kauppiaat etsivät tilaisuuksia muualta. Talouden ainoa pelastus oli palmuöljy. Teollisen vallankumouksen sivuilmiönä oli ihmisten saaminen hyvin likaiseksi – palmuöljystä voitaisiin tehdä tehokasta saippuaa. Palmuöljy ei kuitenkaan ollut vain Sierra Leonelle ainutlaatuista, joten monet muutkin kilpailijat esiintyivät tarjoamaan tätä kovassa kysynnässä ollutta tarvetta.[8]
Siirtomaan laajentaminen
Britannian hallintaa sisämaasta laajennettiin asteittain kautta 1800-luvun. Tämä johtui yleensä toistuvista heimojen välisistä yhteenotoista sisämaissa, jotka epävakauttivat rajaa ja vaikeuttivat alueen kaupankäyntiä. Myös maasta oli kysyntää, kun alueelle saapui enemmän ja enemmän uudisasukkaita – vaikka tämä maa olikin muiden afrikkalaisten kustannuksella. Kilpailu Ranskan kanssa koitui myös yhdeksi tekijäksi, erityisesti ranskalaisten alkaessa laajentaa Ranskan Guineaan kuuluvia siirtokuntiaan. Ranskalaiset asettivat lopulta rajan laajentumiselleen Sierra Leonen siirtomaahan, vaatien sisämaata omakseen. Itse asiassa ranskalaiset ja britit ottivat yhteen vuonna 1893 ranskalaisten joukkojen hyökätessä brittiläistä retkikuntaa kohti, luullen heitä muslimipalkkasotilaiksi. Tapauksen jälkeen Freetownista tuli Britannian armeijan päämaja Länsi-Afrikassa ja joukko jalkaväkeä, pioneerejä sekä tykistöä pidettiin siellä koko ajan. Siirtomaa puolestaan tarjosi Royal West African Frontier Forcen pataljoonan.[8]
Siirtomaa-ajan viimeiset vuodet
Sierraleonelainen yhteiskunta pysyi erittäen jakautuneena. Siirtomaalla elävillä ei ollut paljonkaan yhteistä afrikkalaisten kanssa, jotka asuivat sisämaassa. Heille oli ominaista pitää omat tapansa ja elintapansa erikseen toisistaan. Itse asiassa tämä jakaantuminen tulisi esittämään merkittävää roolia maan horjuttamisessa epävakaaseen tilaan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1961.[8]
Lähteet
- Fyle, Magbaily C.: Historical Dictionary of Sierra Leone. Lanham, Maryland: Scarecrow Press, 2006. ISBN 978-0-8108-5339-3. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Sierra Leone Population Worldometers. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Witness to Truth: Final Report of the Truth and Reconciliation Commission, s. Volume Three A: s. 5–6. Graphic Packaging Ltd, 2004. ISBN 9988-8097-6-X. Volume Three A, Chapter One (viitattu 30.5.2017). (englanniksi)
- ↑ a b c History of Sierra Leone HistoryWorld. Viitattu 26.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Fyle, s. XX.
- ↑ Fyle, s. XXII.
- ↑ Freetown – national capital, Sierra Leone Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Flag of Sierra Leone Encyclopædia Britannica. Viitattu 21.9.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Sierra Leone Colony The British Empire. Viitattu 27.10.2017.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sierra Leonen siirtomaa ja protektoraatti Wikimedia Commonsissa
