Wikipedia:Vertaisarviointi

Tie suositelluksi artikkeliksi
Uusi artikkeli Artikkelin muokkaus Suositellun artikkelin kriteerit Vertaisarviointi (2 viikkoa) Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa) Suositeltu artikkeli
Suositellusta artikkelista voidaan äänestää uudestaan (2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
Uusi luettelo Luettelon muokkaus Suositellun luettelon kriteerit Vertaisarviointi (2 viikkoa) Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa) Suositeltu luettelo
Suositellusta luettelosta voidaan äänestää uudestaan (2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita

Pyynnön tekeminen

• Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
• Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
• Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
• Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
• Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan

• Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
• Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
• Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen

• Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):

[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~

• Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:

==Arkistoitu vertaisarviointi==
{{Arkistoitu osa}}
[kopioitu vertaisarviointi]
</div>

• Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
  
  {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
  
  Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
• Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
• Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös

• Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi artikkeleiksi
• Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi

Vertaisarviointipyynnöt

Nobel-palkinto

Tästä voisi yrittää tehdä hyvää, vaikka ei taida ehtiä ennen joulukuun Nobel-juhlia. Miltä osin artikkeli kaipaisi vielä laajentamista ja parantamista? --Savir (keskustelu) 25. lokakuuta 2016 kello 18.48 (EEST)

1) Johdanto on vielä hyvin suppea. 2) Historian alku on hieman epämääräinen, kun puhutaan, että tietyt instituutiot jakaisi palkinnot. Tuossa voisi nostaa esille myös ne instituutiot ja niiden perustamisen. 3) Palkinto-osioon voisi laittaa kuvan mital(e)ista. Sitaattioikeus täytyy, kun tekstissä puhutaan asiasta. 4) Ehdokkaaksi asettamisen kohdalla voisi täsmentää vielä eroja rauhanpalkinnon ja muiden palkintojen välillä. Tiedepalkinnoissa kuitenkin ehdottajat taitavat olla vain tieteilijöitä, kun rauhanpalkinnon saajan ehdottaja voi olla ihan vain joku kansanedustaja. 5) Pitäisikö hyvälle tasolle nostaa myös kritiikkiä? Varsinkin rauhanpalkitut ovat herättäneet välillä närää. --PtG (keskustelu) 26. lokakuuta 2016 kello 19.27 (EEST)

Gandhista voisi mainita, että hänen kuoltuaan rauhanpalkinto jätettiin jakamatta eräänlaisena postyyminä tunnustuksena. --Miihkali ^(artikuloi) 27. lokakuuta 2016 kello 13.36 (EEST)

Toteutin nyt noita ylläolevia ehdotuksia. --Savir (keskustelu) 27. lokakuuta 2016 kello 22.37 (EEST)

Epätavallisissa ehdokkaissa voisi vielä mainita, että banaanivaltioiden poliitikot ehdottelevat jatkuvasti rauhanpalkintoa kaiken maailman diktaattoreille. Ehdokasasettelusta voisi muutenkin olla hiukan enemmän juttua. --Miihkali ^(artikuloi) 28. lokakuuta 2016 kello 08.55 (EEST)

Formula E

Haluaisin muiden mielipiteitä siitä miltä artikkeli vaikuttaa. Pitkälti olen itse tuota rakennellut ja mallia otettu englanninkielisestä kuin myös Formula 1 -artikkelista. Tavoitteena alkuun parantaa kieliasua (jos löytyy virheitä), mahdollisia laajennuksia tehdä tarpeen mukaan ja tulevaisuudessa yrittää jos tästä saataisiin SA-tason artikkeli. ----IJuhiz (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 15.39 (EEST)

Lähteitä oli ainakin paljon. Miksei niistä ollut eksynyt yksikään tilasto-osuuteen? Vai enkö huomannut niitä jossain ylempänä? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 16.09 (EEST)

Hyvä huomio! Kappale kopioitu suurimmaksi osaksi englanninkielisestä wikistä. Sielläkään lähteitä ei ole. Olen löytänyt samanlaisen taulukko lähteen vain yhdestä paikkaa ja sekin on jäänyt jo vanhentuneeksi eli ei ole siten luotettava. Tietysti voisin lisätä mestaruuskohtiin omat lähteet ja viimeisimpien sekä ensimmäisten voittojen kohdalle samoin omat yksittäiset lähteet. ----IJuhiz (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 16.41 (EEST)

Lisäsin lähteet yksittäisiin kohteisiin tilastot osuuteen.----IJuhiz (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 21.14 (EEST)

Sierra Leone

Olen tätä artikkelia muokannut viime viikkojen ajan paljon, lisäten ja täydentäen tietoja sekä päivittänyt ja korjannut artikkelin eri kohtia. On jo lupaava artikkeli ollut jo pitkään, mutta nyt voisi sanoa jo hyväksi vaihtoehdoksi suositelluksi artikkeliksi. Sullay (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 04.02 (EEST)

Kivaa kun on uusia valtioartikkelien kehittäjiä ! Aihepiirejä, joita käsitellään muissa suositelluissa artikkeleissa mutta ei tässä, ovat ilmasto (tässä kaksi lausetta), liikenne ja kulttuuri. Millennium goals -lähdelinkit ovat kuolleet ja vuoden 2010 arviot siitä toteutuuko ne 2015 mennessä on sisältönäkin vanhentunutta. Lukutaitoa on sekä väestö- että politiikka-osissa. --Tappinen (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 20.45 (EEST)

Voisimme miettiä, mitä kaikkea tuohon artikkeliin voitaisiin lisätä ja kuinka kehittää ja laajentaa sitä. Vuoden 2014:n ebola-epidemiasta voitaisiin tehdä oma osio tuonne, lisäksi historiasta löytyy paljon tietoja mm. siirtomaa-ajoista, ajasta ennen sekä jälkeen itsenäisyyttä sekä vuosien 1991-2002 aikaisesta sisällissodasta. Talous-osiota voisi laajentaa sekä pieni osio Sierra Leonen mediassa (Sierra Leoneen tuli koko Afrikan ensimmäinen painokone 1800-luvun alussa). Mitä muuta sinun mielestäsi voisi olla hyvä lisätä artikkeliin? Englanninkielisessä artikkelissa on nimittäin paljon hyvää ja uutta tietoa varmoine lähteineen. Sullay (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 00.16 (EEST)

Kannattaa verrata muihin suositeltuihin valtioartikkeleihin, esimerkiksi Mosambikiin ja Kambodžaan, niin näkee, mitä asioita tästä vielä puuttuu. Mielestäni ebolaepideamiasta ei tarvita omaa osiotaan (meillä on jotenkin tapana aina liioitella Wikipediassa hiljattain tapahtuneiden asioiden merkityksiä, mutta esim. 50 vuoden päästä se on enää yksi pieni tapahtuma Sierra Leonen historiassa), mutta kyllähän se on syytä mainita. --PtG (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.39 (EEST)

Jep, ja itse artikkelien lisäksi kannattaa lukea esimeksiksi Mosambikin vertaisarviointi artikkelin keskustelusivulta. --Tappinen (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 08.16 (EEST)

Yleisen tason kommentti, mutta liittyyy tähänkin, koska ollaan tekemässä SA-artikkelia. Miksi urheiluosiot näyttävät mielestäni muihin osioihin verrattuina amatöörien puuhasteluilta: ainakin lähteetöntä ja outoa tietoa, eikä ole mietitty ollenkaan esittää tietoja niin, etteivät ne ole vanhaa tietoa jo huomenna. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. lokakuuta 2016 kello 10.49 (EEST)

Monien valtioartikkelien urheiluosiot ovat minun aloittamiani, en ole kiinnostunut urheilusta. Hain järjestelmällisesti tietoa kahdesta urheiluaihepiiristä: jalkapallo- ja olympiamenestyksestä. Toivoin, että tynkäalku saisi jonkun aiheesta tietävän innostumaan laajentamisesta. Ennen vuonna 2009 alkanutta valtioprojektia monista valtioartikkeleista puuttuivat kulttuuri- ja urheiluosiot kokonaan. Nyt urheilua käsitellään kuitenkin useimmissa enemmän kuin esimerkiksi maiden arkkitehtuuria. --Tappinen (keskustelu) 8. lokakuuta 2016 kello 15.25 (EEST)

Yllättäen urheilu kulttuuria! Sori jos oli moitetta, ”sivistyneistö” on Suomessa aina ylenkatsonut rahvaan harrastamia asioita. Harrastan valikoiden mutta aika paljon penkkiurheilua. Panin artikkeliin pari faktaa (esim. RSSSF, joista löytyy luotettavasti futiksesta oleelliset, Suomen futis detaljitasolla vaatimattomasti ymmärretty). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 12.52 (EEST)

Luettelo Kotkan patsaista ja muistomerkeistä

Monilla eri paikkakunnilla on tehty patsasluetteloita, mutta Kotkan lista on niistä taitaa olla paras. Kuten johdannossa todetaan, luettelointi saattaa jäädä vajaaksi muistolaattojen osalta, mutta niitäkin on mukana runsaasti. Onko tässä jotain parannettavaa tai korjattavaa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. syyskuuta 2016 kello 12.34 (EEST)

Artikkeli on hyvä, tälläisissa wikipedia voisi näyttää erinomaisuuttaan tietosanakirjana. ”Ingressissä” en puhuisi laattojen epätäydellisyydestä yrittämällä tarkoittaa, että muuten olisi täydellinen. Tuskin on, koska tällaiset listat elää eli täyttyy koko ajan. Ja vanhin kannattaa jättää väittämättä, koska sille ei esitetä lähdettä. ”Kotkassa v. 2016 oli 72 julkista taideteosta ja muistomerkkiä ja 35 muistolaattaa” perustuen mihin, eli lähde puuttuu, vai taulukostako laskien.

Taulukkoon esittäisin selitteen mitä taulukko sisältää. On hyvä ajatus, että jokainen teos on lähteistetty ja esitetyt tiedot löytyvät ko lähteestä, vai? Hyvin monesta puuttuu wikipediassa ”tiedolle aina esitettävä luotettava lähde”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 10.14 (EEST)

Hyvä että taiteen ja historiallisten muistomerkkien näkyvyyttä wikipediassa lisätään. Artikkelin nimen ja johdannon välillä on kuitenkin ristiriita. Johdanto mainitsee, että mukana olisivat Kotkan julkiset taideteokset mukaanluettuna maalaustaiteen teokset. Otsikko ja taulukko listaa kuitenkin vain patsaita ja muistolaattoja. Missä ovat maalaukset ja muraaliteokset? Mielestäni on syytä myös kysyä, ovatko muistolaatat automaattisesti taideteoksia, jos vain muistuttavat jostain historiallisesta tapahtumasta tai sijainnista (usein sotaan, urheilutapahtumaan tai kulttuurihenkilön asumiseen liittyvästä) ja sisältävät pelkkää laatalle tai kiveen kirjoitettua tekstiä? Kaikki julkiset työt, esimerkiksi historiallisista tapahtumista muistuttavat laatat eivät itsessään ole (kummoisiakaan) taideteoksia, vaan osa näistä on rutiininomaisia kivi- tai metallilaattoja, kärjistäen pelkkiä ajalla ja lyhyellä maininnalla varustettuja nimikylttejä. Neljäneksi listan kattavuus on epäselvä, puutteellinenkin. Esimerkiksi mitkä valtion ja seurakuntien alueiden ja rakenteiden taideteokset ovat mukana? Jos mukaan otetaan kauppakeskuksen sisällä sijaitsevia töitä, miksei mukana ole (enempää) kirkkotaidetta? Usein ulkotiloissakin esimerkiksi uurnalehtojen tai lapsena menehtyneiden sekä sankarihautojen yhteydessä on julkisia taideteoksia. Näitä ei tyypillisesti listata kaupunkien julkisten taiteen listalla. Mainitsen pikahuomiona vaikka Kotka-Kymin seurakuntayhtymän Helilän hautausmaalla sijaitsevan Osmo Vikmanin suunnitteleman Enkeli-patsaan, joka uupuu listalta (Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 pdf-esite kotkanseurakunnat.fi). Näen muun muassa listan rajauksessa ja kattavuudessa sekä keskittymisessä joillekin taiteen ja historian osa-alueille ongelmaa. Mielestäni ei vielä aivan LA, vaikka paljon hyvää. --Paju (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 13.29 (EEST)

Kyllä tässä on lienee tarkoitus keskittyä julkisiin taideteoksiin (on ainut hallittavissa oleva kokonaisuus), ks. kaksoispiste (eli mainitut ml. maalaukset, kun ne julkisessa tilassa). Otsikko pitäisi siis muuttaa. Ja artikkelissa sitten määrittely, mitä tuolla tarkoitetaan, linkki johonkin muuhun artikkeliin ei ole määrittely. Hautojen patsaita yksityisillä haudoilla on rajattu pois jossakin vastaavassa luettlossa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 15.24 (EEST)

Muistan joskus täällä keskusteluissa määritellyn (ping KäyttäjÄ:Kulttuurinavigaattori), että "julkinen" taideteos olisi sellainen, joka on tavoitettavissa julkisella paikalla vuorokauden ympäri. Näin esim. aukioloajat omaavissa ja pääsyliput vaativissa museoissa tai aukioloajat omaavissa virastoissa tai rappukäytävissä olevat teokset eivät sisältyisi määrittelyyn. Mainituista rajatapauksista kuten hautamuistomerkit en osaa sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 15.43 (EEST)

Ilmeisesti pitänee keksiä jotain ihan ite ihan omasta päästä. Löydän ns. luotettavista lähteistä määrittelyt:

Järjestyslaissa tarkoitetaan:

1) yleisellä paikalla:

a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;

b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;

Taitelijaseura prosenttiperiaatteesta kertoessaan

Julkinen taide

Julkisella paikalla, joko ulkona tai sisällä, olevaa taidetta. Julkisen taideteoksen voi rahoittaa niin valtio, kunta kuin yksityinen taho.

Julkinen taideteos voi olla rakennuksista erillinen (esim. jalustalla oleva veistos) tai rakennuksiin integroitu (esim. seinämaalaus). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 10.15 (EEST)

Hyvä kun alkaa löytyä kunnon lakiin pohjautuvaa, todennettavissa ja veronmaksajan ymmärrettävissä olevia määrittelyä. Eikä jonkun taiteenalan (kuvanveistotaide) osan esilletuontia korostavia linjauksia. --Paju (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 01.27 (EEST)

Julkinen paikka on jatkuvasti saavutettavissa oleva. Anneli Sipiläisen veistos Kotkan kauppakeskus Pasaatin sisäänkäynnin lähellä täyttänee lain vaatiman määritelmän "pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen". Luettelossa voi olla sekä teoksia eli teoskynnyksen ylittäviä että muita, jotka voi osoittaa muistomerkeiksi. Seinämaalaukset voivat olla teoksia. Luettelossa on Martti Aihan seinällä oleva teos Meridiem. Muistolaatat voivat olla teoksia tai sitten eivät. Joillakin paikkakunnilla muistolaatat voivat olla mukana luetteloissa, tosilla taas eivät. Esimerkiksi Helsingissä muistolaatat on jätetty pois. Luetteloissa teokset voivat olla kenen tahansa omistuksessa tai hoidettavana. Totta on, että luettelon otsikko on yleistävä, mutta sen pitää myös olla yksinkertainen ja helppotajuinen. Voisihan se olla jotain sellaista kuin "Luettelo Kotkan julkisista veistoksista, tilateoksista, ympäristötaideteoksista, installaatioista, seinämaalauksista, muistomerkeistä ja muistolaatoista" mutta yksinkertainen otsikko on käyttökelpoisempi. Luettelosta voi puuttua joitakin teoksia, mutta katsoisin että se on noin 90 prosenttisesti valmis. Täysin valmiiksi nämä luettelot eivät kai koskaan tule, koska silloin tällöin pysyväksikin siinniteltuja teoksia voidaan siirtää tai poista ja uusiakin tulee silloin tällöin. Kotka on ehtinyt näistä julkisen taiteen luetteloista pisimmälle. Siinä on punaisia linkkejä, muun muassa Hanna Jaanisoo, Tommi Toija, Virpi Kanto ja Markku Hirvelä. Samoin merkittävimmistä yksittäisistä teoksista voisi olla omia artikkeleita, Turku on tässä edellekävijä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.06 (EEST)

Julkisen paikan tai tilan määritelmä on monessa muussakin maassa osoittautunut vaikeaksi, mutta minusta on hyvä, että sitä pohditaan myös suomenkielisen Wikipedian piirissä. Esimerkiksi Saksassa julkisen paikan läheisyydeksi voidaan huomioida vaikkapa ikkunan takaa julkisessa rakennuksessa sisällä oleva teos. Tässä vastaava ikkunan läpi kuvattu esimerkki Ilya Kabakovin teoksesta Sveitsissä. Saksassa kuva julkisella paikalla olevasta teoksesta ei saa olla kuvattu muusta kuin maapinnan tasosta. Jos se on kuvattu esimerkiksi parvekkeelta, kuvaa ei voida hyväksyä. Näitä ns. panoraamavapauksia tai maisemanvapauksia on pohdittu Wikiyhteisöissä eri puolilla, kun lait vaihtelevat.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.15 (EEST)

Määrittelyt on mielestäni perusteltua perustua ns. luotettaviin lähteisiin, ei ainakaan Wikipedia-artikkeleiden lähteettömiin mutuiluihin. Koska julkiselle taiteelle ja taideteokselle ei olle vain yhtä yleisesti hyväksyttyä/tunnettua määrittelyä, tässä lienee tarpeen tehdä sisältömäärittelyt itse. Sisältö pitänee teoriassa Wikipedian luotteloissa olla ainakin riittävän eksaktisti määritelty ja tiedot lähteistetty? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 12.10 (EEST)

”Luettelo Kotkan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä” otsikoksi ja selite sisällöstä. Tarvitsee määritellä julkinen, taideteos ja muistomerkki (muistolaatat mukaan tai ei, panisin itse ne omaan taulukkoon). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 14.10 (EEST)

Otsikon muutos on ok, mutta määrittely on kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi muistolaatta voi olla taideteos, kuten tämä tai se voi olla jotain, joka ei ylitä julkaisukynnystä. Taideteoksen määrittely ei kuulu Wikipedialle, se pitää jättää avoimeksi. Julkisen paikan ja teoskynnyksen määrittely voidaan johtaa juridisesti. Kaipaisin konkreettisia esityksiä luettelon selitteeksi, mutta ei liian monumutkaisia tai byrokraattiselta kuulostavia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 20.44 (EEST)

Tarkoitan, että sisältö pitää määritellä ja sitä kautta tulee määritellyksi niin julkinen tila kuin taideteoskin. Luotettava lähde itse asiassa kertoo aina, onko kyse taideteoksesta vai mistä. Ja jokainen teoshan lähteistetään. Yritän luonnostella jatkotyöstettäväksi (tekemiäsi luonnehdintoja vastaavista luetteloista olen lainannut):

Luettelo käsittää Kotkan kaupungissa julkisilla paikoilla sijaitsevat yleisesti nähtävillä olevat taideteokset. Julkinen paikka ymmärretään tässä ulkotilaksi, esim. katu, jalkakäytävä, tori, puisto, urheilukenttä, hautausmaa tai muu vastaavaa alue, joka on yleisön käytettävissä. Taideteos on esim. patsas, veistos, maalaus, ympäristötaideteos tai muistomerkki. Hautausmailla olevat sankari- ja muistopatsaat on otettu mukaan luetteloon, mutta ei patsaita yksittäisillä haudoilla. Muistolaatat on esitetty erikseen omassa taulukossaan.--ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 23.30 (EEST)

Mutta tämähän on hyvä johdanto luetteloon. Kysyn nyt vielä, olisiko mielestänne parempi, jos muistolaatat olisivat kokonaan erillisenä ja omana luettelonaan, siis otsikolla "Luettelo Kotkan muistolaatoista" vai olisivatko ne tämän julkisteosten ja muistomerkkiluettelon jälkeen? Asia on aika olennainen julkisten teosten muidenkin luetteloiden linjausten kannalta ja myös tulevaisuudessa tulevien karttojen ja Wikidata-hakujen kannalta, kun tämä uusi kartta- ja datatekniikka on tulossa nyt Wikipediaan. Ja sillä varauksella, että muistolaatta voi olla teos siinä missä muutkin, tai sitten ei.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 23.49 (EEST)

Kuten olet kertonut, muistolaatta on parhaimmillaan hieno ja ”oikea” taideteos (olen samaa mieltä). Riittää kun ns. luotettava lähde kertoo, että joku on maininnan arvoinen muistolaattana. On mielestäni tekemällä tehtyä tekemistä valita heti alkaa luetteloida laatat omassa artikkelissaan, koska ne ovat selvästi muistomerkkejä. Paljon laattoja tapauksessa voisi olla perusteltua omat ala-artikkelit, Kuopiossa on paljon, Hesinki?). Eli Kotkasta ensin yksi artikkeli, kaksi taulukkoa (laatat toisena, molempiin (?) taulukko-otsikko selityksineen mitä kussakin sarakkeessa), ”isompi” taide toiseen, pienimuotoinen toiseen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. lokakuuta 2016 kello 08.42 (EEST)

On hyvä muistuttaa, että näitä on jo kymmeniä ja lisää tulee. Noita ajatellen on hyvä, että asian toteutus todistuu ensin tässä parhaimmaksi mainitsemassasi kokonaisuudessa. Valmis muistolaatat-kokonaisuus on helppo siirtää myöhemmin joka tapauksessa omaksi kokonaisuudekseen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. lokakuuta 2016 kello 10.29 (EEST)

Juu tavoitteena on kartoittaa Suomen julkinen taide Wikipediaan, tässä projektisivu. Ajattelin juuri näin, että käydään tämä läpi perusteellisesti nyt tässä, niin voidan soveltaa Kotkan listaa muuallekin. Yksinkertainen ja melko toimiva perussääntö tällaisessa on se, että taideteos on jotain joka on taiteilijan tekemä, eli jos tietolähteiden mukaan jollekin löytyy tekijä, jota voi kutsua taiteilijaksi, niin ok. Se ei ole aivan tyhjentävä tulkinta, mutta kelpaa kättelyssä. Noita muistolaattoja on kyllä melkoisesti melkein jokaisessa kaupungissa, mutta lähteitä niille ei aina löydy, siinä pulma. Pauli Jokinen on kartoittanut Helsingin muistolaattoja ja sanoo että kirjansa 320:ssa on 95 prosenttia Helsingin julkisista muistolaatoista. Jos tämä määrä otettaisiin mukaan Helsingin muiden julkisten teosten listaan, joita potentiaalisesti HAMin mukaan on noin 500 (Wikipedian listassa oli 31.7.2016 320 valokuvin ja koordinaatein varustettua), tulisi listaan yhteensä yli 800 objektia. Se ainakin hankaloittaisi koko luettelon silmäilyä. Eli pitäisin muistolaatat kokonaan erillään muista patsaslistoista isommissa kaupungeissa. Asia pitäisi kai ratkaista jokaisen kaupungin ja kunnan kohdalla erikseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. lokakuuta 2016 kello 11.41 (EEST)

"...Yksinkertainen ja melko toimiva perussääntö tällaisessa on se, että taideteos on jotain joka on taiteilijan tekemä, eli jos tietolähteiden mukaan jollekin löytyy tekijä, jota voi kutsua taiteilijaksi, niin ok. Se ei ole aivan tyhjentävä tulkinta, mutta kelpaa kättelyssä...." No ei kelpaa! Analogia: Eihän suurenkaan runoilijan kirjoittama kauppalista tai arkinen kirjekään kai ole kirjallisuutta? (No myönnetään... miettii mitä on tullut joskus tehtyä... jossain kontekstissa tai performanssin osana voi olla). Miksi kuvataiteilijan oven oven nimilaattaa vastaava tekstimuotoinen muistolaatta olisi siis julkista taidetta? Keksittiinkö siinä joku uusi fontti vai mikä?? (Ainakin tekstimuotoiset) muistolaatat eri artikkeliin, ja aluksi eri taulukkoon, kiitos! --Paju (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 01.27 (EEST)

Älyttömän surkea analogia. Toinen on tilattu työ, joka tulee julkisesti esille, ja toinen henkilökohtainen muistiinpano, jota ei ole tarkoitettu julkaistavaksi. Ja lisäksi kirjallisuustieteessä ollaan kyllä kiinnostuneita myös arkisista kirjeistäkin. Ja eikö tämän luettelon kohdalla ole ihan sama, onko muistolaatat taideteoksia vai ei. Tämähän on luettelo patsaista ja muistomerkeistä, jälkimmäiseen kategoriaan muistolaatatkin menevät. Ei tarvetta eriyttää eri artikkeliin. --PtG (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 07.30 (EEST)

Wikipedian tavan lukijana mielestäni oleellista Wikiartikkelissa on se, että (luettelo-)artikkeli kuuluu luonnollisena tietosanakirjaan eli luetteloon tarvitaan joku rajaus. ”Taideteos on esim. patsas, veistos, maalaus, ympäristötaideteos tai muistomerkki”, ei taidetta tässä tuon kummemmin tarvitse määritellä, lähteen pitää lukea esitetty teos julkiseksi taiteeksi ja lukija voi tsekata ”sinisistä” linkkauksista mitä mihinkin taideteostyyliin luetaan. Muistomerkki (muistolaatta sisältyy tuohon helposti) löytyy Wikipediassa jonkun mutuilemana määritelmänä ”on kohde, joka toimii jonkin muistona, usein henkilön (yleisimmin kuolleen) tai tapahtuman. Yleisiä muistomerkin muotoja ovat maamerkit, kuten patsaat, suihkulähteet tai jopa kokonaiset puistot. Hautakivi on mahdollisesti yleisin muistomerkki”. Muistomerkki luetaan usein olevan ”oikeata” taidetta; hyvin usein muistolaatan kiiinnitys johonkin tekee jostain tavan esineestä muistomerkin, luonnonkivipaasi ja muistolaatta, tykki ja muistolaatta, miksei laatta talon, muurin tmv. seinässä. Vastaava mihinkään johtamaton keskustelu saataisiin helposti aikaan Kotkan tapauksessa Arto Tolsa Areenan graffitista. Missä on graffitin ja taideteoksen välinen raja? Tuonkin jättäisin määrittelemättä ja syystä, että nuo määrittelyt on esitetty siellä, missä keskustellaan graffitista taiteena. Ja esitettävästä lähteestä pitää siis selvitä, että ko. teos on taidetta. Oleellista olisi työstää atikkelia vastaamaan suosittu artikkeliko statusta (?) eli ”Lähteet tulisi mainita”, ei kuten näyttää puuhastella vain määritelmien kanssa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 07.55 (EEST)

No nyt tajusin tuon artikkelin johdannon kökköyden. Sehän sanoo ihan eri asiaa kuin artikkelin nimi. Johdanto pitää korjata siihen suuntaan, että siitä käy ilmi, että artikkelissa on veistoksia ja muistomerkkejä. --PtG (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 07.39 (EEST)

Tarkoitat mitä kökköyttä? Mielestäni yllä esittämäni nimi ja sille ”ingressi” ovat synkassa.

Tarkoitin artikkelin nykyistä nimeä ja johdantoa, en tässä keskustelussa ehdotettuja. Nykyisen johdannon perusteellahan tämä keskustelu on versonnut. --PtG (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 08.48 (EEST)

Ennen perusteellista läpikäyntiä, muistutuksena se, että Wikipedia on tietosanakirja, jonka sisältö perustuu toisen käden tietoihin. Ja nuo tiedot ovat kotoisin LUOTETTAVISTA lähteistä (eivät mistä tahansa tietolähteestä, eivätkä ole ainakaan itse keksittyjä eli lähteettömiä tietoja). Jos tiedolle ei löydy luotettavaa lähdettä, sitä ei esitetä Wikipediassa luotettavana tietona; ei mielestäni edes taiteeseen liittyvissä artikkeleissa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. lokakuuta 2016 kello 12.29 (EEST)

Mielestäni muistolaatat voivat olla samassa luettelossa, koska rajan vetäminen sen välille mikä on arttia ja mikä fine arttia voi olla välillä hyvinkin vaikeaa, mutta käyttäjäystävällisyyden kannalta muistolaatat voisi erottaa omaan osioonsa. --Ukas (keskustelu) 3. lokakuuta 2016 kello 16.35 (EEST)

Hyvältä taideluettelolta odottaisin samaa lähteistämisen tasoa kuin Kuopion luettelossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 09.22 (EEST)

Maitsemassasi artikkelissa on paljon ihan ite ihan omasta päästä keksittyjä muokkauksia (eli lähteettömiä ja muitakin arvailuja). Ei hyvä esimerkki. Tähän verrattuna siinä on kuitenkin selvästi vähemmän itse keksittyä ”luotettavaa” tietoa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 09.43 (EEST)

Kuten mitä keksittyä?

Toisekseen täydellisyyteen emme tule koskaan pääsemään - mikä olis parempikaan esimerkki? --Aulis Eskola (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 21.44 (EEST)

Selvennän kun pyysit: tunnen Wikipedian ja sen kirjoittajien toimintatapoja hyvin. Lähteettömyydestä: Kun haluan tietää jotain ja etsin tietoa Wikipediasta, niin ensimmäisenä ko. esitetystä tiedosta katson, että sille on esitetty lähde. Jos lähdettä ei ole, teen valistuneen kokemusperäisesti tulkinnan, että kirjoittaja on keksinyt tiedon omasta päästään; hyvin usein tieto on kotoisin jopa luotettavasta lähteestä, mutta on mahdoton tietää onko vai ei ja mikä on. On varmin olla uskomatta tietoa, ettei itse syyllisty valheellisen tiedon levittämiseen. Voit itse katsoa artikkelista ne tiedot, joille ei esitetä lähdettä.

Muusta arvailusta: keskeisesti kaupungissa sijaitseva lammessa reilusti vedessä oleva patsas (sijainti on tuolloin varmasti mietitty olemaan osa teosta) esitetään sijaitsevan reilusti 10 m rannan puolella, niin johtopäättelen ehkä perusteettomasti, että samalla logiikalla on muutkin sijoiteltu ja yleensäkin muokkailtu. Tuo on mitätön pikkudetsku asian kannalta, ei ainut, mutta wikipedian muokkausten luotettavuudesta se kertoo ainakin mulle paljon, kunhan tieto on sinne päin, niin taideartikkeliin/yleensä Wikipediaan riittää hyvin.

On erittäin vaikea keksiä Wikipediasta artikkeleita, joissa kaikki tietotiedot olisivat luotettavia ja lähteistetty. Itse tiedän noita artikkeleita olevan viisi kpl (eivätkä ne ole esimerkillisiä yleisemmin, jotkut kokevat tietojen lähteistämiset Wikipediassa ”ylilähteistämiseksi”). Toki niitä on varmasti enemmänkin, mutta voin ottaa kantaa vain niihin asiakokonaisuuksiin, jotka tunnen hyvin (tässä tarkoitan yhtä asiakokonaisuuta ja niiden joukossa sanoisin selvästi alle prosentti ko. kokonaisuudesta). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 07.45 (EEST)

Selitetääs paikkojen idea tarkemmin, vaikka jotakin aiheeseen liittyvää on jo Kuopion taiteen keskustelusivulla. Tämä on YLEIStietosanakirja eikä mikään metrintarkka paikkatietokanta. Paikat ovat sitä varten, että taiteesta kiinnostunut voi löytää teokset - että löytää näköetäisyydelle. Ketään ei edes kiinnosta tässä asiayhteydessä paikka metrin saatika alle tarkuudella. Paikkatiedot ovat oheistietoa. Fokus on listata merkittävimpiä ja tunnetuimpia teoksia, esittää niistä tunnistuskuvia ja sijoituspaikkoja niin, että teokset löytää. Samalla annetaan linkkejä joidenkin teosten tarkempiin artikkeleihin.

Pyri mieltämään asiayhteys ja kokonaisuus, mitä ollaan tekemässä. Jos lähdetään loputtomalla saivartelun tielle, jonkin muistolaatan paikka olisi saatava määritettyä millimetrien tarkkuudella, jossa koordinaattipiste olisi varmasti kohteen sisällä :D Sellaista saivartelua voi heittää kerran vitsillä, mutta ei jäädä toistelemaan saivartelua paikkojen epätarkkuudesta joitakin metrejä. Se ei ole rakentavaa eikä ketään jaksa kiinnostaa.

Älä valita esimerkistä, jos et osaa antaa parempaakaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 09.49 (EEST)

Vähän saivartelen, mutta tässä tehdään malliesimerkkiesitystä kymmenille vastaaville Wikipedia-artikkeleille. Tietosanakirjassa sanottaisiin ehkä, että sijaintitiedot on esitetty tietyllä tarkkuudella tai oikeammin olisi vain joku tunnus sijallaan. Tässä ja mainitsemassasi ja tulevissa kymmenissä artikkelissa annetaan selityksettä ymmärtää sijainnin esitetyn parin metrin tarkkuudella (kymmenestuhannesaste) mutta käytännössä tarkkuus on jotain +/- 50 m (samalla tontilla!), mikä sekin on riittävä tarkkuus. Miksei tuota selvennetä taulukon selitteessä ”paikkakoordinaattien avulla teosten sijainnin voi jäljittää kartalta (Lisäys: …paikkasarakkeessa esitettyyn osoitteeseen. Paikkasarakkeen lähde tulee taideteoksen lähteestä tai lähteistetään jostain muuta tiedosta, ei suinkaan keksitä ihan ite ihan omasta päästä, vaikka kuinka olisi varma tieto.)”, teoksen löytäminen olisi noin esitettynä koordinaattien perussanoma, enkä edes minä miettisi ensin sijainnin tarkkuutta. Saamani oppi työelämässä on ollut, että kun esität taulukon, sinä on aina selite, ja siinä kerrotaan, mitä mikin esitettävä asia tarkoittaa (olkoon itsestäänselvyys tai ei). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 11.06 (EEST). Lisäys --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 14.03 (EEST)

Itse olen insinööri ja "sairastan pedanttisuutta": Jos tarkkuutta ei erikseen ilmoiteta, insinööri olettaa toki helposti, että viimeinenkin annettu numero luvussa pitää suht paikkansa. Yritän silti suhtautua lukuihin ja tarkkuuksiin niitä esittävän median luonteen mukaan.

Lisäsin kuitenkin Kuopio-artikkeliin hyvin lyhyen maininnan "kymmenien metrien tarkkuudella". Onko muita kohtia, joita vois petrailla, jotta saataisiin artikkelista kohtuullinen esimerkki paikkakunnan taidekohteille? --Aulis Eskola (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 19.02 (EEST)

Olen artikkelin pääasiallisena muokkaajana miettinyt, että pitäisikö pelkät muistolaatat erottaa omaksi luettelokseen samaan artikkeliin. Muistolaatoista on monesti vaikeaa löytää paljastusvuotta tai varsinaista tekijää. Muistolaattojakin on monenlaisia. Pelkkä yksinkertainen teksti, teksti ja kaiverrus logosta tai kuvasta, teksti ja korkokuva. Koordinaatit ovat mielestäni varsin tarkat. Täydellisyyttä ei näissä artikkeleissa varmaan koskaan saavuteta, jos saavutetaan missään Wikipedian artikkelissa. Aina tulee vastaan rajatapauksia. Esimerkiksi Kotkassa puisto-osasto on tehnyt omana työnään "julkisia taideteoksia", joille ei kuitenkaan löydy edes täsmällistä virallista lähteissä käytettyä nimeä. Näitä ovat esimerkiksi "Muurahaiset" Palotorninvuoren puiston kallion seinässä ja "Kamelit" Kotkamillsin tehdasalueen aidassa. Mielestäni tässä artikkelissa on kuitenkin aineksia "lupaavaksi" esitykseksi aiheesta. Ja lupaava ei tarkoita hyvää tai suositeltua.--IA (keskustelu) 7. lokakuuta 2016 kello 18.21 (EEST)

Kuopion taidemuseo näkyisi käyttävän terminologiaa ”Julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa”. Taideteoksiin sisältyvät: Veistokset, reliefit, mosaiikit, julkisivu- ja ympäristöteokset. Muistomerkkeihin he lukevat kuuluvan omana kokonaisuutenaan reliefit ja muistolaatat. Taideteosten joukossa reliefit ovat siis muita kuin jonkun muistoon liittyviä? Reliefit eroavat ko. taidemuseon mielestä muistolaatoista ainakin siten, että reliefeille kerrotaan aina tekijä, laatoille ei koskaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 08.03 (EEST)

Artikkelin nimeäminen

Oliskohan nimen muotoiluna perusteltua käyttää yleisemmin "luettelo julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä" kuten monien muiden kaupunkien kohdalla? Katso Luokka:Luettelot Suomen patsaista ja muistomerkeistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 09.22 (EEST)

Just noin. Tästä aihesisällöstä on jopa Wikipedia-projekti. Siinä jos missä olisi mielestäni pitänyt päätyä jo ajat sitten esittämääsi lopputulemaan, eli otsikkoon todellinen sisältö, jota ei ole järkeä määritellä joksikin muuksi kuin otsikon mukaiseksi heti ingressissä. Sisätilojen taide on käytännössä mahdotonta sisällyttää näihin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 10.17 (EEST)

Ilmakehä

Tätä voisi kehittää laadukkaaksi, ehkä hyväksi. Mitä artikkeli vielä kaipaisi lisää, ja onko tässä joitain epäselviä kohtia? Monella alaosiolla onkin jo oma pääartikkelinsa, joten tätä artikkelia ei liene tarpeen kovin paljon paisuttaa. --Savir (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 14.35 (EEST)

Ei vielä nykymuodossaan asiaa lupaavaksi. Jo johdantolauseet "Ilmakehässä tapahtuu paljon ilmavirtauksia, jotka aiheuttavat sääilmiöt kuten tuulet, pilvet ja sateet. Ilmakehässä esiintyy myös monenlaisia sähköisiä ja optisia ilmiöitä kuten revontulia, haloilmiöitä ja sateenkaaria." sisältävät taksonomisia (tieteelliseen ryhmittelyyn liittyviä) virheitä. Esimerkiksi tuuli on sääsuure muttei sääilmiö, vaikka jotkin tuuleen liittyvät ilmiöt kuten trombit ovatkin sääilmiöitä. Ilmakehän valo- ja sähköilmiöt luokitellaan Maailman ilmatieteellisen järjestön mukaan puolestaan sääilmiöiksi. --Paju (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 12.17 (EEST)

Eivät kai tuulet ole suure? Olen luullut että tuulennopeus on suure. Mitä yhteisnimitystä tuulista, pilvistä ja sateista voisi käyttää? --Savir (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 13.07 (EEST)

Ilmavirtaukset aiheuttavat ... tuulet? Tarkoittaako tämä sitä, että tuuli ei olisi ilmavirtausta?? Vai sanooko lause, että ilmavirtaus aiheutaa ilmavirtausta eri ilmakehän osissa?? Hämärää, käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet himmenevät. --Paju (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 13.39 (EEST)

Parantelin ja laajensin johdantoa nyt. --Savir (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 15.42 (EEST)

Mayojen kirjoitusjärjestelmä

Tätä voisi kehittää hyvän tasolle. Samankaltaisista aiheista hyväksi valittuja taitaa olla vain Suomenkielinen pikakirjoitus (lupaavia on muutama). Millaista laajentamista tai selkeyttämistä tämä artikkeli vielä kaipaisi? --Savir (keskustelu) 17. syyskuuta 2016 kello 16.15 (EEST)

Varsin hyvä. Vähän jäi epäselvästi, miten kirjoitusjärjestelmä lopulta avattiin ja miten tavallaan noiden merkkien merkitys tiedetään nykyään noin tarkasti. --PtG (keskustelu) 26. syyskuuta 2016 kello 09.58 (EEST)

Laajensin sitä kohtaa nyt sen perusteella mitä tästä lähteestä löysin. --Savir (keskustelu) 26. syyskuuta 2016 kello 22.03 (EEST)

Vieläkö tämä projekti on ajankohtainen? Artikkeli on oikein ansiokas ja mielenkiintoinen. Yksi parannusehdotus tuli kuitenkin mieleen. Mikä on säilyneiden mayatekstien merkitys historian- ja kulttuurintutkimukselle, ja missä määrin tiedot mayoista perustuvat muihin lähteisiin. Muutenkin säilyneiden tekstien sisällöstä voisi olla hieman enemmän juttua. --Miihkali ^(artikuloi) 28. lokakuuta 2016 kello 09.05 (EEST)

Kyllä tämä on vielä kehityksen kohteena, sillä tietoa löytyy verkkolähteistä, eikä tarvitse tukeutua pelkkiin kirjoihin. Mayatekstien sisältö ja merkitys ei kuitenkaan kuulu tämän artikkelin aiheeseen, vaan tässä kuvataan pelkkää kirjoitusjärjestelmää. Tämän artikkelin osiota "Säilyneet kirjoitukset" voisi siksi jopa typistää ja ehkä aloittaa uusi artikkeli Mayojen kirjallisuus. --Savir (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 09.20 (EEST)

Parantelin nyt Mayojen korkeakulttuuri -artikkelin osioita, jotka kertovat mayakirjallisuudesta ja kirjoitusjärjestelmästä. Siellä voisi kertoa lisää mayojen historian tutkimuksesta ja siitä, mikä osa siinä on mayojen omilla kirjoituksilla. --Savir (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 09.52 (EEST)

Sori, innostuin nyt tekemään vähän päinvastoin kuin ehdotit, eli tiivistin tämän artikkelin kirjoituksista ja koodekseista kertovaa osuutta ja siirsin tekstiä Mayojen korkeakulttuuri -artikkeliin. Lisäsin kuitenkin tähän samalla tärkeän maininnan siitä, miten mayahieroglyfien tulkinta ja sitä kautta heidän kirjallisuutensa lukeminen johti uuteen historiakäsitykseen. --Savir (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 10.45 (EEST)

Tuo on muuten mielenkiintoinen knoppi, että mayoja pidettiin rauhaarakastavina tähtitieteilijöinä, kunnes selvisi, ettei asia ollutkaan ihan niin. Taidan lisätä sen tiesitkö että -palstalle. --Miihkali ^(artikuloi) 28. lokakuuta 2016 kello 11.04 (EEST)

Parhaan naissivuosan Oscar-palkinto

Vastaa minusta verrattuna näihin: Parhaan naispääosan Oscar-palkinto ja Parhaan miespääosan Oscar-palkinto suositellun luettelon tasoa. --Vadelmavene (keskustelu) 15. syyskuuta 2016 kello 19.54 (EEST)

Hyvää duunia. Näyttelijöistä vielä punaiset linkit sinisiksi niin nostetaan tämäkin suositelluksi! --URunICon 15. syyskuuta 2016 kello 23.28 (EEST)

Onko "muistolaatta" oikea nimitys näyttelijälle annetulle palkinnolle? Minusta muistolaattoja tehdään kuolleiden ihmisten tai menneiden tapahtumien muistoksi. Olisiko "palkintolaatta" parempi käännös englannin plaque-sanasta? Ainakin Googlen kuvahaku sanalla "palkintolaatta" antaa minusta osuvampia tuloksia kuin "muistolaatta". --Savir (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 14.34 (EEST)

Hyvä huomio. Vaihdoin sanan palkintolaataksi. --Vadelmavene (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 16.14 (EEST)

Sitten kun näyttelijöistä on tehty artikkelit ja kaikki linkit tarkistettu niin kai tämän voi laittaa ehdolle suositelluksi. Tosin enkkuwikin artikkelissa on myös linkit elokuvavuosiin, joista meilläkin taitaa olla enemmän artikkeleja kuin Oscar-gaaloista, joiden linkit ovat nyt enimmäkseen punaisia. Mutta en pitäisi sitä puutetta esteenä laatumerkinnälle. --Savir (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 11.30 (EEST)

Tein taannoin ohjauksen Oscariin en-wikin tyylisesti elokuvavuodet normitekstillä ja siihen alle suluissa pienellä gaalan järjestysnumeron. Ehkä tähänkin olisi hyvä laittaa ne? Jatkossa pitäisi tietty kaikki Oscar-gaalat sinistää, onhan ne aikas merkittäviä elokuvahistorian kannalta. --URunICon 28. syyskuuta 2016 kello 13.05 (EEST)

Miksei esitetä lähteen mukaisesti elokuvien ap nimiä (on kyse ”taideteoksesta” ja sen nimestä, ja helpottaisi asioiden etsimisiä esim. IMDB:stä, suomenkielinen nimi aina vain sulkuihin? Pikkudetskuna ingressin viimeisen lauseen yrittäisin muotoilla paremmin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. lokakuuta 2016 kello 07.34 (EEST)

Tämä on suomenkielinen Wikipedia, jolloin taideteoksen suomenkielinen nimi, jos sellainen on olemassa, on oleellisempi. Ja IMDb tunnistaa useimmat suomenkielisten elokuvien nimet hakutermeinä, sinne on nekin kyllä lisätty. --PtG (keskustelu) 12. lokakuuta 2016 kello 08.11 (EEST)

Okei, ei sitten, eli kaikkien elokuvien nimistä artikkelin lähteissä on luotettavan lähteen kertoma suomenkielinen nimi. Jos olisin helposti höynäytettävissä, uskoisin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. lokakuuta 2016 kello 08.49 (EEST)

Lähteissä on Elonet.fi, joka on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämä sivusto, joka on luotettavin mahdollinen lähde elokuvien suomenkielisille nimille. Eli kyllä kaikkien elokuvien nimistä on artikkelin lähteissä luotettavan lähteen kertoma suomenkielinen nimi. Uskoa ei ole pakko. --PtG (keskustelu) 12. lokakuuta 2016 kello 09.27 (EEST)

Luettelo on erinomaisesti tehty. Itse panen elokuvia ap. nimien mukaisesti järjestykseen, niin ainakin löytyvät. Ja Elonet näyttää hienolta datapankilta. Kävin katsomassa ja tosiaan sieltä löytyy noita nimiä. Wikipediaan on pesiytynyt paljon asiantuntijoita ja wanabee-asiantuntijoita, joiden omat muistiinpanot ym ovat yllättäen muuttuneet ”luotettaviksi” lähteiksi (noin ainakin futiksessa). Elokuvan asiantuntija en ole, mutta ilmeisesti elonet on toimituksellinen ja siitä vastaa uskotttava toimija (ei perustu mainosrahoitukseen, ei ole jokaisen meistä muokattavissa eikä tarjottua tietoa lisätä automaattisesti tietokantaan), eli tässä tapauksessa (Hanhisen tiedosto/suom.nimi) on mielestäni luotettava lähteen lähde. Sori epäily, perustui kokemusperäisyyteen. Nyt kelpaa mulle SA-luetteloksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. lokakuuta 2016 kello 10.10 (EEST)

Artikkelin ”ongelma” Wikipedian käytännöistä katsoen on se, että artikkelin lähteiden perusteella artikkeli ei täytä Suomen Wikipedian itse hyväksymiä periaatekäytäntöjä. Artikkeli ei täytä merkittävyyttä, koska lähteet ovat kaikki asiasta riippuvien toimijoiden tekemiä; ” Mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä. …. Jos yhteisön konsensus on, että aihe täyttää nämä ehdot, on se yleensä merkittävä ja täyttää siten yhden Wikipedia-artikkelin kriteereistä. … Wikipedian poistokäytännön mukaan epämerkittävät aiheet poistetaan Wikipediasta – selvässä tapauksessa välittömästi, muutoin vasta merkittävyyskeskustelun jälkeen, mikäli keskustelussa on todettu aiheen olevan epämerkittävä”. Tiedän, että tämä aihe on suht. helppo todeta keskustluin merkittäväksi, ei ole siis ongelmaa. Kommenttini pointti on, että kun tästä tulee SA-luettelo, niin miksei tässä esitettäisi mallin vuoksi parikolme aiheesta riippumatonta luotettavaa lähdettä. SA-artikkelit (edustavat tavoitesuorituksia) on yksi parhaista tavoista näyttää konkreettisesti, mikä on Wikipedian idea myös teoriassa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 13. lokakuuta 2016 kello 09.46 (EEST)

Olisikohan ihan sitä varten, että Wikipedian käytännöt ovat sitä varten, että niiden tarkoitus on auttaa luotettavan tietosanakirjan kirjoittamisessa. Ei se, että niitä olisi tarkoitus palvoa. Eli ei lähteet ole mikään itsetarkoitus vaan työkalu. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2016 kello 09.53 (EEST)

Olet ilmeisesti oikeassa, noin varmaan on käytännössä. Totesin tuon heti kun aloin Wikipediaan tutustumisen. Jalkapallossa esimerkkinäni olisi voinut ollut eräät SA-artikkelit, joissa esitetään heti artikkeleiden kärkeen aihetta huonosti ymmärtävää tekstiä ja lähteettömiä tietoja. En uskonut, että noin voisi olla Käytäntöjen henki. Olin siis totaalisen väärässä, vain he, jotka eivät muuta keksi, ottavat lähteisiin liittyvät käytännöt tosissaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 13. lokakuuta 2016 kello 10.51 (EEST)

Maailma ei ole mustavalkoinen paikka. Kyllä suurin osa käyttäjistä ottaa lähdekäytännöt tosissaan. Maalaisjärkeäkin kuitenkin pitää pystyä käyttämään. Oscar-palkintojen voittajien listassa paras lähde on yksinkertaisesti Oscar-palkintojen omat sivut. Siinä ei ole mitään järkeä, että kaikki tieto olisi vaikka haettu yksittäisistä uutisartikkeleista tai jostain muualta, joka on kopioinut omat tietonsa Oscar-akatemian listoista. --PtG (keskustelu) 13. lokakuuta 2016 kello 12.08 (EEST)

Et siis ymmärrä kirjoittamaani. Siis otetaan uusiksi. En sanonut, enkä sano, että luettelon tiedot eivät voi olla kotoisin aiheesta riippuvista lähteistä (usein luotettavat tiedot juurikin ovat), mutta artikkelin (luettelon) merkittävyys edellyttää, että jne... (ks. yllä). Ja kirjoittamani pointti oli, että SA-artikkelit voisivat olla konkreettisia esimerkkejä siitä, miten täällä on hyväksi nähty toimittaa luotettavaa tietosanakirjaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 13. lokakuuta 2016 kello 12.51 (EEST)

Täh? Taisi lipsahtaa kommentti jotenkin väärään paikkaan keskustelua - etteikö Oscar-palkintoja ole muka käsitelty laajasti mediassa, sekä riippuvassa että riippumattomassa?! Otsikkonahan on naissivuosa-Oscarit. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. lokakuuta 2016 kello 20.59 (EEST)

Et siis ymmärrä kirjoittamaani. En ota uusiksi. Mulle on tullut riittävän selväksi, miten tässä mediassa ylläpitäjien joukossa on joskus ja miten tähän keskusteluun osallistuneet nykyiset ylläpitäjät ymmärtävät artikkelin merkittävyyteen ja lähteistämiseen liittyvät käytännöt. Näkemykseni on, että he ymmärtävät lähes täysin päinvastoin kuin minä, mutta silti aion noudattaa jatkossakin käytäntöjä oman ymmärrykseni puitteissa, eli kaikille esittämilleni tiedoille esitän luotettavat lähteet, ja vain artikkeleissa, jotka ovat merkittäviä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 07.35 (EEST) PS. Toivomuksesta tarkennus näkemykseeni siitä miten tässä ylläpitäjät mielestäni näkevät käytännöt (perustan väitteeni keskustelussa esitettyihin kommentteihin): lähteistämisessä kaikkia tietoja ei ole tarve lähteistää ja merkittävyyden osoittamisessa ei ole tarvetta riippumattomiin lähteisiin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 09.20 (EEST)

Jos tässä on kyse (uskon olevan) copypaste (ovat yksyhteen, paitsi elokuvan nimi suomeksi) englannin kielisestä, olisko tässä ja tätä vastaavissa oscar-luetteloissa (lisää ollee tulossa) rehellistä ja toimittajien eettisten sääntöjen mukaista kertoa tämän tietoja lainatun enwikistä? Samalla pääsisi linkistä helposti seikkaperäisemmin lähteistettyyn tietoon --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. lokakuuta 2016 kello 10.02 (EEST)

Tämä on luettelo, ei tavallinen artikkeli, joten en näe syytä kertoa että enwikissä on samantapainen taulukko, jos kerran tieto on kuitenkin lähteistetty kuten tässä. Eli lähdeviite taulukossa omassa sarakkeessa; en ymmärrä esim. tätä muokkaustasi jossa väität ettei tietoa löydy vaikka selvästihän se taulukkoviitteestä löytyy. --URunICon 15. lokakuuta 2016 kello 12.17 (EEST)

Etruskit

Tästä voisi yrittää hyvää tai suositeltuakin, jos tämä vielä laajenee. Mitä oleellista artikkelista vielä puuttuisi, ja onko rakenne hyvä? Vähän rajoittaa se, että etruskien kohdalla moni asia on arvailun tai pelkkien roomalaislähteiden varassa, kuten se nimi, jolla etruskit kutsuivat itseään, sillä yleisen käsityksen vastaisesti ainakaan Kaimio ei usko sen olleen '"Rasenna'". Haudoista on lähdekirjallisuudessa tietysti paljon enemmänkin juttua, koska niitä on löytynyt niin paljon. --Savir (keskustelu) 10. syyskuuta 2016 kello 08.57 (EEST)

Rakenne vaikuttaa hyvältä. Tietenkin voisi miettiä, että olisiko alue-osio olla järkevää ensimmäisenä. Mutta käy näinkin. Puuttuvista asioista tuli lähinnä mieleen väestö. Onko etruskien määrästä ja kaupungien väesöstä esitetty jotain arvioita? Lisäksi esimerkiksi taide-osioon voisi laittaa hieman etruskitaiteen tunnuspiirteitä. Mulla on hyllyssä teos Maailman taiteen historia, voisin katsoa, mitä sieltä löytyy aiheesta. --PtG (keskustelu) 10. syyskuuta 2016 kello 12.38 (EEST)

Googlettamalla löytyy joitain kuvauksia yrityksistä arvioida Etrurian väestömäärää (esim. tässä), mutta ne ovat niin kaukaa haettuja, että pitäisikö niitä laittaa tähän? --Savir (keskustelu) 12. syyskuuta 2016 kello 16.00 (EEST)

Joo, miksei. Tuo vaikuttaa hyvältä lähteeltä, kun ei vain kylmästi listailla numeroita. Esimerkiksi Steingräberin taulukonkin (s. 228) voisi laittaa, mutta jos ja kun lukuja käyttää, niin kannattaa mainita käytetyistä metodeista ja samalla kertoa arvioiden olevan vain arvioita. --Ukas (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 15.44 (EEST)

Laitoin artikkeliin nyt vähän noista asukaslukuarvioista. Tarkemmin voi sitten laittaa Etruria-artikkeliin, sillä etruskejahan oli Etrurian ulkopuolellakin. --Savir (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 11.25 (EEST)

Lisäsin taiteesta juttua. --Savir (keskustelu) 25. syyskuuta 2016 kello 09.22 (EEST)

Pitäisikohan vaikutukset-osastossa mainita Mika Waltarin Turms, kuolematon [1]. Tosin minulla ei ole aavistustakaan, onko etruskeja muuten käsitelty kaunokirjallisuudessa.--Tanár 30. syyskuuta 2016 kello 22.39 (EEST)

Tuo kirja on mainittu nyt Kirjallisuutta-osiossa. Joissain artikkeleissa aihetta käsittelevä fiktio on mainittu omassa osiossaan, esim. "Etruskit fiktiossa" tms. mutta itse pidän sellaisia luetteloita vähän pinnallisina. --Savir (keskustelu) 30. syyskuuta 2016 kello 23.08 (EEST)

No joo, ei sitä varmaan siinä tarvita, tulipahan vain mieleen, kun en muista etruskeista koskaan mitään muutakaan kirjaa lukeneeni.--Tanár 1. lokakuuta 2016 kello 21.16 (EEST)

Viimeisestä kommentista on kulunut jo muutama viikko, joten arkistoin vertaisarvioinnin 7 päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. Sitten laitan artikkelin hyvä artikkeli -äänestykseen. --Savir (keskustelu) 23. lokakuuta 2016 kello 11.28 (EEST)

Maria Farantouri

Tämän artikkelin työstö alkoi minityngästä ja on tällä hetkellä LA-tasolla. Mielestäni ainesta olisi tulevaisuudessa myös hyväksi. Korjausehdotuksia ja muita otetaan vastaan! Rajasuu (keskustelu) 9. syyskuuta 2016 kello 16.05 (EEST)

Laulajan äänestä ja tyylistä sekä poliittisista kannanotoista voisi olla omat kappaleensa, joissa näitä aiheita käsiteltäisiin nykyistä enemmän. Sitten, nuo suluissa olevat englanninnokset, ovatko ne englanninkielisiä julkaisuja vai mitä? --Ukas (keskustelu) 9. syyskuuta 2016 kello 22.51 (EEST)

Meilkein kaikki viitteet on sijoitettu ennen pistettä. Se tarkoittaisi, että lähteet viittaavat vain yhteen edeltävään virkkeeseen tai lauseeseen eivätkä koko kappaleeseen. Siinä tapauksessa suuri osa virkkeistä olisi nyt lähteistämätöntä. Viitteet pitää siirtää sellaisiin paikkoihin että selviää, mitä ne lähteistävät. Pituudeltaan artikkeli on nyt tyypillinen lupaavan tasoinen eli kaipaa laajentamista. Esittävästä taiteilijasta on kylläkin vaikea kirjoittaa kovin monipuolisesti. Poliittinen ura puuttuu vielä melkein kokonaan. --Savir (keskustelu) 10. syyskuuta 2016 kello 19.55 (EEST)

Artikkeli perustuu nyt suurelta osin Farantourin omiin kotisivuihin. Luotettavuuden kannalta on periaatteessa parempi käyttää pääasiallisesti ulkopuolisia lähteitä. Laajentamisen kannalta olisi hyvä käyttää myös kreikankielisiä lähteitä, joista varmaan löytyy paljon sellaista, mitä ei englanniksi ole kirjoitettu. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 10.03 (EEST)

Juu, alan korjata artikkelia, kunhan ehdin hommiltani. Itse jonkin verran kreikkaa osaavana yritän lueskella noita artikkeleita Farantourista. Rajasuu (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 18.39 (EEST)

Nyt on artikkelia korjailtu ja tehty lisäyksiä. Lähteistys on vielä kesken. Miltä alkaa vaikuttaa? --Rajasuu (keskustelu) 17. syyskuuta 2016 kello 16.15 (EEST)

Lähteistys on tosiaan vielä kesken ja herättää yhä joitain kysymyksiä. Missä esimerkiksi sanotaan, että "Farantouri pitää itseään kuitenkin ensisijaisesti taiteilijana, eikä poliitikkona", ja milloin hän sen sanoi? Voisi myös mainita esimerkiksi vuodet, joina hän oli parlamentissa ja ehkä konkreettisemmin sen, mitä hän on poliittisesti ja yhteiskunnallisesti tehnyt 1990-luvun alun jälkeen. Minusta tämä kaipaa vielä lisää laajuutta hyvän tasolle. --Savir (keskustelu) 21. syyskuuta 2016 kello 13.17 (EEST)

Artikkelia on kehitetty edelleen. Farantourin urasta 1980- ja 1990-luvuilla on vielä vain vähän tekstiä, mutta se on juuri nyt työn alla. Onko akuutteja kehitysideoita tai paranneltavaa? --Rajasuu (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 17.15 (EEST)

Kristoffer Kolumbus

Tästä voisi kehittää laadukkaan artikkelin, ehkä hyvän. Matkojen ja muiden elämänvaiheiden kuvaukset ovat jo aika laajat, joskin yksityiskohdiltaan ehkä epävarmat. Pitäisikö tässä olla lisää osioita? Kolumbuksen merkityksestä on nyt yksi lyhyehkö osio, pitäisiköhän sitä laajentaa vielä? Amerikan löytyminen oli tietysti hyvin merkittävä ja kauaskantoinen tapahtuma monessa suhteessa, mutta mitkä sen seurauksista olivat henkilökohtaisesti Kolumbuksen syytä tai ansiota ja mainittava tässä? En ole onnistunut saamaan käsiini kovin uusia elämäkertoja tai muita teoksia Kolumbuksesta. --Savir (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 20.29 (EEST)

Perusedellytys on kunnolliset lähteet. Landströmin Kolumbus : valtameren amiraali Don Cristóbal Colón ja hänen läntisen meritien kautta Intiaan tekemänsä matkat / samanaikaisten lähteiden mukaan kertonut ja kuvittanut Björn Landström vuodelta 1966 ei täytä mittoja. En tunne aihetta enkä lähdettä mutta lähde vaikuttaa vähemmän vakuuttavalta, ehkä viihdyttävä lukemisto. Laatuarviota ei kannata tuon lähteen perusteella tavoitella. --Abc10 (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 21.46 (EEST)

Olet varmasti tutkinut Ask.comin. Sehän käyttää lähteenä Wikipediaa, joten se on kelvoton lähde. --Abc10 (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 22.03 (EEST)

Tuossa kappaleen Varhaisvuodet alussa on "Kristoffer Kolumbuksen alkuperästä...", yleensä yksittäisten ihmisten kohdalla ei puhuta alkuperästä, olisiko syntyperä tms. sopiva ilmaus? Kolumbuksen jälkimainetta voisi käsitellä enemmän ja vaiheittain. Se ei ollut aluksi mitenkään hyvä, Kolumbuksen pojat kertoivat heitä kiusatun "Siinä menevät hyttysten amiraalin pojat". Espanjalaiset konservatistit arvostelivat Kolumbusta jo hänen elinaikanaan, hänen löytöjään ei arvostettu aivan heti. Yleensä varhaisissa siirtomaakeskuksissa olot olivat kurjat ja alkukantaiset, ja monet lähtivät takaisin, jos enää kykenivät. Lisäksi kuvernöörinä K. oli aika julma ja itsevaltainen, ja vaikka nykymaailmassa tämä seikka tunnustetaan, niin artikkelissa häntä arvostelleita aikalaisia kuvaillaan "Espanjaan menneinä niskureina" vaikka voisi olettaa ainakin osalla heistä olleen hyvän syyn "niskuroida" ja lähteä - eli tässä on oikeastaan pieni pov-ongelma. Sitten vielä elämän loppuvaiheet ja jäännösten siirtelyt voisi erottaa omiksi alakappaleikseen. Nämä nyt alkuun tulivat mieleen. --Ukas (keskustelu) 7. syyskuuta 2016 kello 23.52 (EEST)

Alkuperällä ilmeisesti tarkoitetaan tässä tietoa siitä, missä paikassa hän syntyi tms. Syntyperä viittaa kai enemmän sukutaustaan. Mutta sitä kohtaa voisi kyllä selventää. Kolumbuksen otteista kuvernöörinä kerrotaan jonkin verran nyt kolmannen matkan kohdalla. Landström suhtautuu kyllä Kolumbukseen aika myönteisesti, ja joitain hänen sanavalintojaan voisi lieventää neutraalimmiksi. Mistä kirjoista löytyisi noita tietoja Kolumbuksen varhaisesta jälkimaineesta? --Savir (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 08.06 (EEST)

"Syntyperäinen helsinkiläinen" on ihan käypä ilmaisu. Tietoja ja neutraalimpaa lähdeaineistoa on saatavissa kirjastoista, ei kuitenkaan nähtävästi suomeksi, mutta kansainvälinen yleiskieli englanti tarjoaa vaihtoehtoja isommissa kirjastoissa. Olen kiinnittänyt ennenkin huomiota käyttämääsi huonoon lähdeaineistoon. Äänestyksissä näyttävät menevän läpi, kun en ehdi vahtia kaikkia vaiheita. --Abc10 (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 09.18 (EEST)

Jos syntymäpaikkaa ei tiedetä varmuudella, niin sekin kannattaa mainita. Ehkä jossain teoksessa virheellisesti esitetään jokin tarkempi syntymäpaikka. Englanninkielisiä artikkeleita olen hänestä pari lukenut, mutten muista tarkemmin mitä julkaisuja. Toinen olisi kyllä hyvä tähän lähteeksi, siinä käsiteltiin Kolumbuksesta annettua kuvaa historiankirjoituksessa yleensä. Nyt kun muistelen niin jossakin suomenkielisessä tiede-lehdessäkin tätä käsiteltiin jonkin verran. Mutta näistä ei taida olla apua. Yritän kuitenkin etsiskellä, jos vaikka löytyisi jotain. --Ukas (keskustelu) 9. syyskuuta 2016 kello 22.59 (EEST)

Löysin myös Felipe Fernández-Armeston teoksen Kolumbuksesta, ja käytän sitä artikkelin tarkentamiseen ja laajentamiseen. --Savir (keskustelu) 10. syyskuuta 2016 kello 09.02 (EEST)

Tässä teoksessa on muuten tuo sitaatti, se on niin hyvä, että kannattaa laittaa: "Here come the sons of the Admiral of Mosquitoes, of him, who discovered the lands of vanity and deceit, the grave and ruin of Castilian gentlemen." Sivujen numeroita ei gbooks näköjään näytä, mutta luku on 10: "Send me back in chains". --Ukas (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 16.00 (EEST)

Nuo ovat siis niitä artikkelissa mainittuja "panettelijoita", joiden väitteiden vuoksi kuningaspari käynnisti Kolumbuksen kolmannen matkan aikana tutkimuksen hänen toimistaan kuvernöörinä ja palautti hänet kahlittuna Espanjaan. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 16.20 (EEST)

Niinpä ovatkin, jännä juttu, muistan että em. artikkelissa se esitettiin eri yhteydessä.--Ukas (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 16.25 (EEST)

Lisäsin artikkeliin nyt tietoa siitä, miten Kolumbusta vähäteltiin hänen kuolemansa jälkeen. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 21.01 (EEST)

Sivunumero näkyy osoitteessa, ja osoitteesta voi karsia pois turhat loppupätkät sivunumeroon asti näin. --Abc10 (keskustelu) 15. syyskuuta 2016 kello 08.52 (EEST)

Onkohan sulla jokin tekniikka käytössä mitä mulla ei ole? Ainakaan omissa selaimissa en ole nähnyt sivunumeroita tähän mennessä, ja tällä hetkellä itse asiassa en näe pahemmin edes sivuja, vaan löpinää katseluoikeuden päättymisestä.--Ukas (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 17.46 (EEST)

Google-kirjoissa on yleensä esikatseluoikeutana tietty määrä sivuja. Olet saattanut käyttää niitä eri tavalla kuin Abc10 tai allekirjoittanut, sillä tuo ohjaa mulla ainakin ilmeisesti oikealle sivulle. --PtG (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 18.25 (EEST)

Varmaan jotain eroa toiminnassa on. Joissakin Google-kirjoissa näkyy sivunumerot, ja joissakin on nähtävissä enemmän sisältöä enemmän kuin toisissa, mutta useinkaan omalla toiminnalla, eli sillä olenko selannut kyseistä kirjaa tai tehnyt sen kohdalla hakuja, ei vaikuta olevan merkitystä sisällön tai sivunumerojen näkymisen suhteen. Esimerkiksi tämän kohdalla en nähnyt sivunumeroja missään vaiheessa. Piilotettua sisältöähän saa välillä näkyviin esim. hakusanakikkailuilla.--Ukas (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 18.44 (EEST)

Ei tuossa kirjassa näy sivunumeroja, mutta sivun urlissa se on "PT286". Sivunumeron näkymiseen ei omalla toiminnalla ole merkitystä, mutta kirjan sivujen näkymiseen kyllä on. Esikatseluominaisuus antaa katsoa tietyn määrän sivuja kirjaa kohden (sivumäärä riippuu julkaisijasta ja kirjasta), ja osassa kirjoista ei kaikkia sivuja näe millään. Ja välillä sitä pystyy tosiaan näkemään erilaiset sivut, jos menee samaan kirjaan vaikka eri selaimella/koneella. --PtG (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 20.20 (EEST)

Ahaa ok, nyt viimein tajusin tuon urlijutun. Tässähän selveni Google-kirjojen käyttöperiaate samalla hyvin, vaikka laitosta käytän niin en ole kiinnittänyt sen toimintaan niin paljon huomiota. --Ukas (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 14.09 (EEST)

Tampere

Olen alkupuolelle lisännyt viitteitä ja poistanut viitteetömiä yksityiskohtia. Väestöstä eteenpäin jotenkin luettelomaista. Eikös ketään kiinnostaisi tamperelainen urheilu ? HA-tasoa pidän realistisena, sitten lopulta. Mielipiteitä ? --Tappinen (keskustelu) 2. syyskuuta 2016 kello 21.02 (EEST)

Kaipaisi vähän tasapainoittamista. Jos "Suot ja metsät" ja "Jääkiekko" ovat yksityiskohtaisimmin käsitellyt aiheet, niin ehkä ollaan pikkasen harhateillä. Urheilu pitäisi heittää omaan artikkeliinsa ja tästä sen osuus supistaa ehkä kolmasosaan. Yritän ehtiä katsoon tätä jossain välissä. --PtG (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 00.15 (EEST)

Nykyistä urheiluosiota tosiaan lyhyemmäksi, ja loput ala-artikkeliin Tampereen urheilu. Mielestäni artikkelissa Helsinki urheiluosio on sopivan ytimekäs. Jääkiekko on kyllä sikäli laajemman maininnan arvoinen asia, että eikös Tamperetta pidetä suomalaisen jääkiekon kehtona, mistä kaikki alkoi? Jos näin on, niin tästä kannattaisi ilman muuta mainita. Tässä artikkelissa käytetään ainakin tuota nimitystä, ja jotain muutakin juttua siellä on. --Sblöbö (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 10.20 (EEST)

Artikkelia voisi alkaa parantaa etsimällä luotettavia ja laajoja Tamperetta käsitteleviä lähteitä ja kirjoittamalla niistä artikkeliin uutta sisältöä, joka korvaa nykyistä sisältöä. Se voisi olla helpompaakin kuin nykyisen sisällön lähteistäminen. Samalla artikkelista tulisi ehkä tasapainoisempi. --Savir (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 10.26 (EEST)

Viimeisestä kommentista on kulunut kohta kuukausi, joten arkistoin vertaisarvioinnin 7 päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --Tappinen (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 06.31 (EEST)

Parantelen artikkelia vielä, joten ei välttämättä kannata laittaa vertaisarviointi umpeen. --PtG (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 07.20 (EEST)

Ihmisaivot

Tätä voisi yrittää kehittää hyvän tasolle. Artikkelissa on vielä aika monta turhan lyhyttä osiota. Mitä osioita tulisi laajentaa tai parantaa? Puuttuuko jotain oleellista? Kirjavinkkejä voi antaa, jos tiedossa on laadukas suomenkielinen teos aiheesta. --Savir (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 15.57 (EEST)

Noin äkkiseltään kapasiteetin ympärillä käydystä keskustelusta voisi olla jotain, vrt. vanha viidakon sanonta, että "ihminen käyttää vain [kertojasta riippuen] 5-10 prosenttia aivokapasiteetistaan." Tämä aikanaan suosittu väite ja mm. puheiden aloituslause elää vieläkin, vaikka se on todistettu myytiksi. --Ukas (keskustelu) 7. elokuuta 2016 kello 05.02 (EEST)

Mainitsin nyt tuon myytin artikkelissa. --Savir (keskustelu) 7. elokuuta 2016 kello 20.46 (EEST)

Nopean selailun perusteella ihmettelen osioita "Tehtävät" ja "Toimintoja". Eikö nuo toiminnotkin ole käytännössä tehtäviä? --PtG (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 14.06 (EEST)

Ne ovat erillään lähinnä kai siksi, että lähteenä käytetyssä kirjassakin niistä puhutaan eri sivuilla. Ehkä ne voi yhdistää samaan osioonkin. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 15.41 (EEST)

En tiedä onko se ongelma, että osio "Osat" kävisi minkä tahansa nisäkkään aivoja käsittelevään artikkeliin. EDIT:siis melkein. Evoluutio-osuutta saisi laajentaa, siitä aiheesta olisi varmaan pääartikkeliksikin. Johdantoa pitäisi jotenkin kehittää, mutta jatkan kun taas kerkiän. --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 10.50 (EEST)

Mut sen verran että kun käytetään sellaisia sanoja kuin etukommissuura, pitäisi makroskooppisesta rakenteesta olla selityksiä näille sanoille. --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 11.21 (EEST)

Laajensin evoluutio-osuutta. Ehkä siihen voisi etsiä lisääkin tietoa ja tehdä taulukko kaikkien ihmislajien aivojen tilavuuksista. --Savir (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 15.15 (EEST)

Osiot-osio tosiaan pätee suurimmalta osin mihin tahansa nisäkkääseen, etenkin listan alapäässä. Osiota on mahdollista laajentaa esimerkiksi kuvailemalla eri osien kokoja, jolloin se pätisi nykyistä enemmän vain ihmiseen. Koko osiota ei kuitenkaan voi jättää pois, sillä ilman sitä artikkeli jää pahasti vajaaksi. Ihmisaivoista ei voi kirjoittaa luettelematta sen osia. --Savir (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 13.34 (EEST)

Jep, Wiki-artikkelit ovat väkisinkin päällekkäisiä, joten osioista pitää kirjoittaa. Mutta tosiaan hieman lisää vertailevuutta voisi tarvita, jotta lukija pystyisi arvioimaan, miten ihmisaivot sitten eroavat (muuta kuin kokonaiskooltaan) muista nisäkkäistä tai apinoista. Käsittääkseni neuronien tiheys on myös aika oleellista. --PtG (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 22.42 (EEST)

Laitoin neuronitiheydestä jotain. Ihmisaivojen neuronien määrästä on näköjään esitetty aika erilaisia arvioita. --Savir (keskustelu) 29. elokuuta 2016 kello 16.17 (EEST)

AVH web-sivulla on tietoa myös ei-lääketieteilijöiden ammattitermein eli yleisemmin. Taitaa tosin liittyä pikemminkin ko. aiheen artikkeliin --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. lokakuuta 2016 kello 07.43 (EEST)

Joku voisi auttaa kääntämällä joitain enkkuwikin artikkelissa ja commonsissa olevia hyödyllisiä kuvia suomeksi, jotta niitä voitaisiin liittää tähän artikkeliin. --Savir (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 15.40 (EEST)

Kuvatekstejä voinen osata kääntää, mutta en osaa teknisesti muuttaa kuvien sisällössä olevia englanninkielisiä termejä. Joudun myös pitämään wikilomia tässä lähiviikkoina. --Höyhens (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 18.41 (EEST)

Savir, tarkoititko jotain tämän tapaista kuin diffissä; lisäsin kokeeksi suomennoksia kuvatekstiin. En jatka, jos ei vaikuta hyvältä. --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 19.32 (EEST)

Kyllä tuostakin on apua, kiitos. Jos joku joskus siirtää suomenkieliset tekstit suoraan kuviin, se on helpompaa kun kaikki on jo kuvateksteissä luotettavasti käännetty. --Savir (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 19.50 (EEST)

Mitenkäs tuossa ihan alussa, kun artikkelissa on "Aivojen tärkeimpiä osia ovat aivokuori, isoaivot, väliaivot, keskiaivot ja pikkuaivot", eivätkö aivokuori ja väliaivot kuulu isoaivoihin? Mielestäni myös aivorunko olisi sen verran tärkeä osa, että kannattaa lisätä listaan. --Kiiwipursotin (keskustelu)13. syyskuuta 2016 kello 9.45 (EEST)

Johdanto oli tosiaan hiukan puutteellinen ja epäselvä. Parantelin sitä nyt vähän. Sitä voi vielä miettiä mitkä osat siinä kannattaisi mainita. "Tärkeimmistä" osista ei ehkä kannata puhua. --Savir (keskustelu) 13. syyskuuta 2016 kello 10.04 (EEST)

Ryhmittelin aivojen osia nyt selkeämmin "Osat"-osiossa. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 10.08 (EEST)

Kehittelin kuvitusta hieman. Laajentaa kannattaisi verenkiertoa, nyt (jos oikein luin) se on pääasiassa valtimopuolesta ja sekin niukkaa. Aivo-selkäydinnesteen eli lääkärislangisssa likvorin merkitys siinä on suuri, samoin laskimopuolen sinus- eli veriviemärijärjestelmällä on ihan kliinistä merkitystä [2]. Yksi asia mitä en vielä ainakaan löytänyt on aivojen oma hermotus, jota ei siis ole eli aivot ovat täysin tuntoaistia vailla. Kyllä se siitä. --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 23.11 (EEST)

Ai niin, aivokalvoilla on tuntoaistia ainakin jossain kohtaa eli siksi meningiitissä on kova päänsärky. --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 23.14 (EEST)

Häiriöosiossa pitäisi jotenkin osata määritellä neurologiset ja psykiatriset sairaudet. Se ei olekaan ihan helppoa, vaikka alkujaan olikin hermo- ja mielitautien erikoisala, kunnes se erotettiin toisistaan historiallisesta syystä joka liittyy sairauksien hoidon luonteeseen. Pitää miettiä mikä olisi timmi ratkaisu. --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 23.30 (EEST)

Lisäsin artikkeliin lyhyitä mainintoja aivojen tunnosta, valtimoista ja laskimoista. --Savir (keskustelu) 26. lokakuuta 2016 kello 15.40 (EEST)