Vantaa

Vantaa (ruots. Vanda) on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vantaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa, Helsingin pohjoispuolella Suomenlahden rannikon välittömässä läheisyydessä. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutti nimensä Vantaan kauppalaksi ja vuonna 1974 Vantaan kaupungiksi.

Vantaan kaupunki Vanda stad
vaakuna sijainti
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kihlakunta	Vantaa
Perustamisvuosi	1974
Pinta-ala	242,74 km²
– maa	240,84 km²
– sisävesi	1,90 km²
Väkiluku	187 281 (1.1.2006)
– väestötiheys	772 as./km²
– väestönkasvu	1,2
– 0–15-v.	20,6 %
– 16–64-v.	69,5 %
– yli 64-v.	9,9 %
– ruotsinkielisiä	3,1
– ulkomaalaisia	6,8
Työttömyysaste	7,7 (30.4.2004)
Kunnallisvero	18,50 %
Kunnanjohtaja	Juhani Paajanen
Kunnanvaltuusto	67 paikkaa
• SDP  • Kok.  • Vihr.  • Vas.  • Kesk.  • RKP  • KD  • Sit.	21 19 9 6 5 3 3 1
Aiheesta muualla
www.vantaa.fi
Infobox OK

Kaupunki on kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien seurauksena ja kaupungin luonteelle onkin ominaista idylliset esikaupunkimaiset lähiöt. Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema ja se tunnetaan kansainvälisestikin lentokenttäkaupunkina. Merkittävimmät kaupunginosat ovat Tikkurila, Hakunila, Koivukylä, Korso, Martinlaakso ja Myyrmäki.

Vantaa on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta. Sen naapuruskunnat ovat pohjoisessa Tuusula ja Kerava, idässä Sipoo, etelässä Helsinki, lännessä Espoo ja luoteessa Nurmijärvi.

Maantiede

Alavaa rannikkoseutua

Keskeltä Vantaata voi löytää näinkin idyllisen näkymän. Kuva Viinikkalasta.

Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta. Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki ja Itä-Vantaalla taas Keravanjoki, Vantaan sivujoki. Aivan Vantaan kaakkoiskulmassa on kaistale merenrantaa. Järviä on suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijänne-tunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi.

Vantaan geologiaa

Kallioperä on vanhaa, ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuoren kupeesta alkunsa saava pohjois–etelä-suuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästikin noin 80 metrin korkeuteen.

Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia. Rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode–kaakko-suuntainen harjujakso, joka on yksi kaupungin parhaista pohjavesialueista. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla.

Kasvillisuus

Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen. Se on pohjoisen hemiboreaalisen ja keskieurooppalaisen eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisaluetta. Tammi on siellä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla – tosin lännempänä raja menee pohjoisemmaksikin ilmasto- ja maasto-olosuhteista johtuen. Savilaaksot ovat suurelta osin viljelysmaata, ja niiden reunoilla alkavat rehevät sekametsät muuttuen paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Suotuisilla rinteillä sekä jokien rannoilla on lehtoja (esimerkiksi Mustavuori, Pyymosa ja Herukkapuro). Hiekkaisilla mailla ja kallioiden huipuilla on kuivia mäntyvaltaisia kankaita. Myös soita on runsaasti harvaanasutuilla alueilla.

Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, on yhä suuri osa sen pinta-alasta maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. 0,7 prosenttia kaupungin pinta-alasta on luonnonsuojelualuetta.

Ilmasto

Vantaan ilmasto on viileänlauhkea, ja kaupunki sijaitsee Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Dfb-ilmastotyypin alueella lähellä sen ja kylmemmän Dfc-ilmastotyypin rajaa. Ilmastotyypille on ominaista alle −3 celsiusasteen keskilämpötila kylmimpänä kuukautena ja kesällä 10–22 °C:n keskilämpötila vähintään neljänä kuukautena. Sijainti rannikon tuntumassa Golfvirran vaikutusalueella tekee Vantaasta leveysasteeseensa nähden poikkeuksellisen lauhkean alueen. Esimerkiksi Grönlannin eteläkärki sijaitsee kaupunkia etelämpänä, samoin Labradorin niemimaan tundra-alueet. Helsinki-Vantaan lentoasema, tiedot vuodelta 2002: vuoden keskilämpötila 5,8 °C lämpimin kuukausi: heinä- ja elokuu, 19,3 °C kylmin kuukausi: joulukuu, −8,1 °C vuoden sademäärä: 449 mm

Ilmastodiagrammi.

Historia

Vantaan sijainti

Esihistoriallinen aika

Vantaan alueelta on löydetty noin 5000-luvulta eaa peräisin olevia asumusten jäännöksiä. Ensimmäiset asukkaat ovat saattaneet saapua jo edellisellä vuosituhannella, kun mannerjäätikkö oli vetäytynyt alueelta. Aluksi alueella asuttiin vain keväästä syksyyn, ja asumukset sijaitsivat lämpimillä etelänsuuntaisilla hiekkarinteillä. Jääkauden aiheuttaman maan painumisen jäljiltä merkittävä osa Vantaasta oli merenlahtien peitossa, ja asukkaiden pääelinkeinona oli kalastaminen ja hylkeiden pyynti. Rautakauden lopussa ja keskiajan alussa alue oli harvakseltaan ja satunnaisesti asutettua sijaitessaan Hämeen takamailla. 1000-luvun alussa aiemmin pyyntiretkillä käyneet hämäläiset alkoivat vähitellen asettua pysyvästi Vantaanjoen varteen nykyisen Länsi-Vantaan alueelle.

Ruotsin vallan aika

1100- tai viimeistään 1200-luvuilla luvulla Ruotsista lähteneet siirtolaiset puolestaan asettuivat Keravanjoen varteen. 1300-luvulla jokien haarakohdan seudulla oli varmuudella pysyvää asutusta.

Turun ja Viipurin välinen sekä Hämeenlinnaan johtava maantie alkoivat kulkea alueen läpi, ja ne synnyttivät jokilaakson alueelle useita vauraita kyliä, joista merkittävimpänä Helsingin pitäjän kirkonkylä. Helsingaa (Helsinginjoki, nykyinen Vantaanjoki) mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1351, kun Ruotsin silloinen kuningas Maunu Eerikinpoika antoi Tallinnan hiippakunnan Padisten luostarin munkeille lohenpyyntioikeuden Helsinginjoessa. Tapahtumasta on saanut aiheensa myös kaupungin vaakuna. Helsingin kirkkopitäjä syntyi 1300-luvun loppupuolella, ja Pyhän Laurin kivikirkko valmistui sinne vuonna 1460. Nimi Helsinge (Helsingin pitäjä) mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1428. Kun Helsingin pitäjään Helsinginjoen suulle 1550 perustettu Helsingin kaupunki vuonna 1640 päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen Vironniemelle, alkoi keskisen Uudenmaan keskus vähitellen siirtyä Helsingin pitäjästä Helsingin kaupunkiin. 1644 Töölön kylä liitettiin pitäjästä kaupunkiin ja 1652 pitäjän seurakunta menetti itsenäisen asemansa, ja liitettiin anneksina Helsingin kaupungin seurakuntaan.

1800-luku

Teollistumisen myötä Vantaan- ja Keravanjoet valjastettiin, ja Vantaan- sekä Tikkurilankoskelle syntyi teollisuusyhdyskuntia. Vuosisadan alussa Vantaankoskella toimi maan merkittävimpiin kuulunut rautaruukki. Tikkurilankoskelle puolestaan perustettiin vernissatehdas, jonka pohjalta seudulle syntyi yhä nykyäänkin toiminnassa oleva Tikkurila Oy:n maalitehdas.

Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin vuonna 1862, mikä mahdollisti radanvarsialueiden, kuten Tikkurilan, kehittymisen esikaupunkimaisiksi taajamiksi. Vuonna 1865, kun Suomen uusi kunnallishallinto syntyi, tuli Helsingin pitäjästä Helsingin maalaiskunta. Samalla seurakunta sai takaisin itsenäisen asemansa omana kirkkoherrakuntanaan. Malmin radanvarsikeskuksesta kehittyi maalaiskunnan hallinnollinen keskus.

1900-luvusta nykypäivään

Kehä III Tuupakan kohdalla.

Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa noin kolmasosa Helsingin maalaiskunnasta liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Helsingin kaupunkiin. Samalla maalaiskunta menetti kaksi kolmannesta asukkaistaan sekä suurimmat keskuksensa Malmin ja Pitäjänmäen. Maalaiskunta sai vuonna 1954 Korson alueen Tuusulasta ja Keravasta sekä vuonna 1959 pienen alueen Tuusulasta. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin maalaiskunnasta Helsinkiin.

Sotien jälkeen maalaiskunnan kasvu alkoi kiihtyä ja alueen halki rakennettiin useita merkittäviä teitä, joiden varsille alkoi kehittyä omakotivaltaista asutusta. 1950-luvulla Tikkurilasta tuli uusi kuntakeskus. Helsingin olympialaisia varten perustettiin Seutulan (nykyinen Helsinki-Vantaa) lentoasema 1950-luvun alussa. Se jakoi kaupungin kahtia ja toi ympäristöönsä runsaasti liikennettä ja teollisuutta. Lentoasema on lyönyt merkittävän leiman Vantaan nykyiseen kaupunkikuvaan ja tänäpäivänä Vantaa tunnetaankin ulkomailla ilmailukaupunkina.

1960- ja 1970-luvuilla liikenneväyliä levennettiin, ja viiden valtakunnallisen väylän halki rakennettiin Kehä III niitä yhdistämään. Martinlaakson radan käyttöönotto mahdollisti Vantaan lounaisosan kehittymisen ja Myyrmäen nousemisen kaupungin toiseksi keskukseksi. Myös pääradan varrelle syntyi 1960–1980-luvuilla nopeasti useita kerrostalolähiöitä maaltamuuton vauhdittamana. Pääväylien ulkopuolelle jääneet osat, kuten Seutula lännessä ja Sotunki idässä, jäivät pääosin rakentamattomiksi ja maatalousvaltaisiksi. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala ja vuonna 1974 Vantaan kaupunki. Vuonna 2001 juhlittiin Vantaan 650-vuotisjuhlia.

Väestö

Kielotorni Tikkurilassa on Vantaan korkein tornitalo

Puolet vantaalaisista on syntynyt pääkaupunkiseudulla. Syntyperäisten vantaalaisten osuus on hitaasti kasvanut koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 syntyperäisiä vantaalaisia oli reilut 46 600 (26,4 %) ja vuoden 2006 alussa lähes 50 700 (27,1 %). Helsingissä syntyneiden osuus on myöskin määrällisesti kasvanut, mutta suhteellisesti osuus on jo vuosia pysynyt 21,1 prosentissa. Espoossa syntyneitä on vain muutama prosentti väestöstä.

Vantaan väestö on Helsinkiä ja Espoota työväenluokkaisempi, mikä näkyy muun muassa siinä, että ihmisten työpaikat ovat teollisuudessa ja logistiikassa ja puolueista SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on maan keskitasoa suurempi kannatus. Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, joita on peräti 60 prosenttia kaikista talouksista ja 51,2 % Vantaan väestöstä on naisia. Vantaalainen palkansaaja ansaitsi keskimäärin 22 452 € vuonna 2002, mikä on enemmän kuin koko maan keskiarvo (19 470 €), mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Ympäristöä alhaisempi tulotaso heijastuu myös hintatasoon: Vantaan kaupunginosista Mikkolassa on pääkaupunkiseudun halvimmat asunnot.

Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret johtuen väistämättömästä erosta lähiöseutujen ja pientaloalueiden välillä. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %). Itä-Vantaan pienituloisimmat alueet, kuten Korso, Mikkola, Havukoski ja Hakunila, ovat saaneet huonon maineen rauhattomuutensa takia.

Ruotsinkieliset

Ruotsinkielisten osuus on laskenut selvästi. Vuonna 1960 vantaalaisista runsas 10 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mutta vuonna 1980 enää 5 prosenttia. Senkin jälkeen ruotsinkielisten osuus on laskenut hitaasti, mutta varmasti. Vuoden 2006 alussa Vantaan väestöstä 3,1 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mikä oli selvästi vähemmän kuin muunkielisiä (6,4 %). Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 6,2 % ja Espoossa 8,6 %. Silti Vantaa on yhä virallisesti kaksikielinen, koska kunta on virallisesti kaksikielinen, jos kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkilöä tai 8 % kunnan väkiluvusta. Vantaalla on hieman alle 6 000 ruotsinkielistä.

Ulkomaalaiset

Eri äidinkielten määrä on lisääntynyt tasaisesti ja vuoden 2006 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 89 eri kieltä. Toistaiseksi ruotsinkielen asema on ollut vahvempi kuin muiden kielten, sillä ruotsi on koko ajan ollut yleisin äidinkieli suomen jälkeen. Seuraavaksi yleisimmät äidinkielet ovat 2000-luvun ajan olleet venäjä, viro ja somalia.

Vantaan väestönkehitys Vuosi Asukasluku 1805¹ 4 840 1865² 6 974 1880² 7 819 1890² 8 865 1900² 11 110 1910² 18 321 1920² 22 368 1930² 23 558 1940² 31 511 1950 14 976 1960 41 906 1970 72 215 1980 129 918 1990 152 263 2000 176 386 2010³ 196 187 2020³ 221 139 2030³ 240 164 ¹ Helsingin pitäjän kirkonkylän alue ² Helsingin maalaiskunta ennen vuoden 1946 suurta alueliitosta (katso historia) ³ ennuste

Ulkomaiden kansalaiset Vantaalla vuonna 2004 Kansallisuus Määrä Venäjä 1 521 Viro 1 287 Somalia 859 Serbia ja Montenegro 531 Vietnam 299 Turkki 276 Irak 261 Ruotsi 178 Thaimaa 176 Intia 146 Yhdistynyt kuningaskunta 120 Muut 2 837 Yhteensä 7 751

Uskonto

Vuoden 2006 alussa Vantaan 187 281 asukkaasta 74,6% (139 805) kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,3% (2 434) ortodoksiseen kirkkoon, 1,6% (2 939) muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan ja 22,5% (42 103) ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. [1]

Palvelut

Tiedosto:Vantaa-kartta.png

Vantaan kartta

Vantaa jakautuu viiteen palvelualueeseen: Myyrmäki (34 400 asukasta), Martinlaakso (26 200 asukasta), Tikkurila (43 900 asukasta), Korso-Koivukylä (45 700 asukasta) sekä Hakunila (28 800 asukasta).

Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa.

Vantaalla on 58 peruskoulua, 9 lukiota, 6 ammattioppilaitosta tai -korkeakoulua ja 89 aikuisopistojen toimintapistettä (2003). EVTEKillä, Espoon-Vantaan teknillisellä ammattikorkeakoululla, on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus), Martinlaaksossa (Mercuria Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurea-ammattikorkeakoululla on koulutusyksikkö Tikkurilassa.

Vantaan kaupunginkirjastolla on 540 503 kirjaa (31.12.2003) ja 11 toimipistettä, joista pääkirjasto sijaitsee Tikkurilassa. Kaupunki omistaa 5 uimahallia, 4 urheiluhallia, 2 kuntosalia, 15 tenniskenttää, 69 jääkiekkokenttää tai luistelualuetta ja 14 valaistua kuntorataa. Vantaalla on lisäksi kaksi golfkenttää, Hiekkaharjussa ja Keimolassa.

Liikenne

Tiedosto:Frozen helsinki vantaa airport.jpg

Lentokone Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Tikkurilan rautatieasema.

Vantaa on pääkaupunkiseudun liikenteellinen keskus. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin ja sen matkustajamäärä oli 13,2 miljoonaa vuonna 2003. Helsinki-Vantaa on valittu maailman parhaaksi lentokentäksi 1999 ja kokoluokkansa tai Euroopan parhaaksi useana vuonna.

Lentoasema jakaa Vantaan karkeasti itä- ja länsiosaan. Hallinnollinen keskus sijaitsee pääosin Itä-Vantaalla. Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä, päärata Itä-Vantaan läpi ja Martinlaakson rata, joka päättyy Vantaankoskelle Länsi-Vantaalla. Rautatieasemia on yhteensä yhdeksän, ja niillä pysähtyvät lähijunat. Muut kaukojunat paitsi Pendolinot ja Venäjän junat pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on linja-autoyhteys lentoasemalle. Asemat ovat Vantaankosken radalla Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski sekä pääradalla Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Korson ja Savion asemien välille on mahdollisesti tulevaisuudessa rakenteilla uusi Vallinojan asema. Pääradalle lisättiin 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteilla erillään kaukoliikenteestä. Lisäksi on suunnitteilla Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta.

Useimmat pääkaupunkiseudun liikennettä välittävät päätiet kulkevat Vantaan läpi. Näitä ovat Kehä III, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä ja Porvoonväylä.

Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja ja osa pääkaupunkiseudun seutulinjoja.

Liikenteellisenä keskuksena Vantaa kärsii lentokoneiden sekä moottoritieliikenteen laajalle ulottuvasta melusta ja saasteista. Rautateiden meluhaitat ulottuvat lähinnä pääradan välittömään läheisyyteen.

Urheilu

Vantaalla on yleisurheilukenttiä ainakin Hiekkaharjussa, Korsossa ja Myyrmäessä. Johtavat vantaalaiset yleisurheiluseurat ovat Kenttäurheilijat-58 ja Vantaan Salamat. Kuuluisin vantaalaista yleisurheiluseuraa edustava urheilija on Ville Tiisanoja.

Tikkurilan Valtti-Areenalla haroitteleva ja kilpaileva Kiekko-Vantaa on Vantaan johtava jääkiekkoseura. Kiekko-Vantaa pelaa Mestiksessä ja moni huippujääkiekkoilija kuten Ville Peltonen on lähtöisin Kiekko-Vantaan juniorisarjoista.

Vantaan johtava jalkapalloseura oli AC Allianssi. Lähes jokaisella lähiöllä on oma jalkapalloseuransa, jotka lähinnä vaikuttavat juniorisarjoissa.

Kulttuuri

Martinus

Vantaan Martinlaaksossa sijaitseva konserttitalo Martinus tarjoaa ajanmukaiset ja viihtyisät puitteet erilaisille tilaisuuksille. Konserttisalissa voi nauttia yhtä lailla klassisesta musiikista, jazzista ja iskelmäkonserteista kuin tanssi- ja teatteriesityksistäkin. Modernissa lämpiössä on mukava viettää intiimejä juhlia ja osallistua pienimuotoisiin konsertteihin ja muihin tapahtumiin.

Myyrmäkitalo

Myyrmäkitalo on Vantaan läntisten kaupunginosien kulttuuri- ja monitoimikeskus. Talo on valmistunut syksyllä 1993. Parhaimmillaan talo on alueen asukkaiden olohuone, jossa kaikenikäiset ihmiset viihtyvät.

Myyrmäkitalossa toimivat Myyrmäen aluekirjasto, Vantaan taidemuseo, Vantaan kuvataidekoulu, elokuvateatteri, yhteispalvelupiste, kampaamo ja kauneushoitola Modena, Ravintola Pantteri, Aktia-pankki ja Lippupalvelu Oy:n myyntipiste. Vantaan aikuisopisto järjestää talossa mm. kieli-, kuvataide ja atk-opetusta. Lisäksi talossa on kokous- ja harrastustiloja vuokrattavaksi.

Vantaa-palkinto

Vantaa-palkinto myönnetään vuosittain hakemuksetta tunnustuksena merkittävistä ansioista taiteen ja kaupungin taide-elämän hyväksi tehdystä työstä Vantaan kaupungissa vakituisesti asuvalle henkilölle tai kaupungissa toimivalle taiteilijaryhmälle.

Päätöksen Vantaa-palkinnon myöntämisestä tekee kaupunginhallitus vapaa-ajan lautakunnan esityksestä. Palkinnon jakotilaisuus on kaupunginvaltuuston viimeisessä kokouksessa vuosittain.

Palkinnon suuruus on 5 045 euroa.

Vantaan kaupunginmuseo

Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa. Museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä seudun historiaan ja ympäristön muuttumiseen liittyvistä aiheista.

Museo tutkii alueen historiaa sekä kerää kokoelmiinsa siihen liittyvää esineistöä, kuvamateriaalia, asiakirjoja, muistitietoa sekä kirjallisuutta. Museo osallistuu myös kulttuuriympäristön suojeluun ja toimii alansa asiantuntijana. Museo julkaisee tutkimusaiheisiinsa liittyvää kirjallisuutta.

Talous

Vantaan kaupungin talous on viime aikoina ollut huonossa kunnossa, ja Vantaa onkin Suomen velkaantuneimpia kaupunkeja. Kaupunginjohtajan Juhani Paajasen mukaan näyttää siltä, että pahin on ohi. Hänen mukaansa menot on saatu pysymään kurissa ja kaupungin tulot – sekä verot että valtionosuudet – ovat kasvussa. Lisäksi vuoden 2003 tilastojen mukaan Suomen 4 500 uudesta työpaikasta 77 prosenttia syntyi Vantaalla. [2]

Työpaikat ja teollisuus

Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, lvi,- kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella ja erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa, sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkeateknologian yrityksiä. 74,6 prosenttia työpaikoista on palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa vuonna 2000. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin.

Yritysten pääkonttorit Vantaalla

• Air Finland, lentomatkustus
• Alko, alkoholijuomien valmistus ja jakelu
• Blue1, lentomatkustus
• Finnair, lentomatkustus
• Ilmailulaitos, lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluiden tuotto
• Keskusrikospoliisi, vakavimman, erityisesti järjestäytyneen ja ammattimaisesti toimivan rikollisuuden torjunta ja tutkinta.
• Tikkurila Oy, maalien valmistus ja jakelu
• Veikkaus, valtion rahapeliyhtiö

Matkailu

Tiedekeskus Heureka

Vantaan merkittävin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (246 723 kävijää vuonna 2003). Muita nähtävyyksiä ovat:

• Akvaariolinna
• Backaksen kartano ja puutarhakeskus sekä Viherpaja.
• Helsingin pitäjän kirkonkylä ja Pyhän Laurin kirkko (1460)
• Königstedtin kartano
• Myyrmäen kirkko (Juha Leiviskä, 1984)
• Seutulan kappeli
• Sotungin kylä
• Suomen ilmailumuseo
• Vantaan kaupunginmuseo (Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa)
• Vantaan lentoasema (1952)
• Vantaan taidemuseo (Myyrmäkitalossa)
• Vantaankoski
• kauppakeskukset Jumbo ja Myyrmanni

Lentokentän läheisyydessä on useita hotelleja sekä Tikkurilassa Sokos Hotel Vantaa. Tapahtumista tunnetuin on Ankkarock Korsossa (36 000 kävijää 2003).

Ystävyyskaupungit

• Askim (Norja)
• Frankfurt an der Oder (Saksa)
• Jinan (Kiina)
• Huddinge (Ruotsi)
• Kineshma (Venäjä)
• Lyngby-Taarbæk (Tanska)
• Matte Yehudan piirikunta (Israel)
• Mladá Boleslav (Tšekki)
• Nuuk (Grönlanti)
• Rastattin piirikunta (Saksa)
• Salgótarján (Unkari)
• Seydisfjördur (Islanti)
• Słupsk (Puola)

Syntyperäisiä vantaalaisia

• Sampsa Astala, muusikko
• Ilari Filppula, jääkiekkoilija
• Valtteri Filppula, jääkiekkoilija
• Jaakko Hintikka, Bostonin yliopiston professori
• Mika Häkkinen, kilpa-autoilija
• Sami Kapanen, jääkiekkoilija
• Tami Kiuru, mäkihyppääjä
• Marko Kolsi, jalkapalloilija
• Mika Kottila, jalkapalloilija
• Antti-Jussi Niemi, jääkiekkoilija
• Ville Peltonen, jääkiekkoilija
• Markus Pöyhönen, yleisurheilija
• Jarkko Ruutu, jääkiekkoilija
• Mikko Ruutu, jääkiekkoilija
• Tuomo Ruutu, jääkiekkoilija
• Paavo Talvela, jääkäri ja liikemies
• Ville Tiisanoja, yleisurheilija
• Eicca Toppinen, sellisti
• Ossi Väänänen, jääkiekkoilija

Nippelitieto

• Vantaa on pinta-alaltaan Helsinkiä suurempi. Helsingin maapinta-ala on n. 186 km² ja Vantaan 240,84 km².
• Vantaalla on pieni kaistale merenrantaa.
• Helsingin pitäjän, nykyisen Vantaan, rannikkoalueelle ruvettiin keskittämään rakentamista ja nykyään tuo alue tunnetaan Helsinkinä.
• Yleinen käsitys on, ettei Suomessa ole metrorataa muualla kuin Helsingissä. Mellunmäen metroaseman kääntöraiteisto kuitenkin sijaitsee osittain myös Vantaan puolella.

Aiheesta muualla

• Vantaan kaupungin kotisivut
• Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
• Vantaan sää