Vantaa
| Tiedosto:Vantaa-vaakuna.png vaakuna | |
| perustamisvuosi | 1974 |
| lääni | Etelä-Suomen lääni |
| maakunta | Uusimaa |
| pinta-ala - maa - vesi | 242,74 km² 240,84 km² 1,90 km² |
| väkiluku 30.9.2004 - väestötiheys - väestönkasvu - 0-14-v. - 15-64-v. - yli 64-v. - naisia - ruotsinkielisiä - ulkomaalaisia | 185 198 764,3/km² 1,2 % 20 % 71,2 % 8,8 % 51,2 % 3,2 % 4,2 % |
| veroäyri | 18,50 |
| työttömyysaste 30.4.2004 | 7,7 % |
| kaupunginjohtaja | Juhani Paajanen |
| kaupunginvaltuusto 2005—08 - SDP - Kok. - Vihr. - Vas. - Kesk. - RKP - KD - Sit. | 67 paikkaa 21 19 9 6 5 3 3 1 |
Vantaa (ruotsiksi Vanda) on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Se on kehittynyt nykyiselleen Helsingin vanavedessä maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien seurauksena, ja kaupungin luonteelle on ominaista esikaupunkimaiset lähiöt ja selkeän keskustan puuttuminen. Helsingin keskusta onkin monella tapaa keskusta myös vantaalaisille. Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema ja se tunnetaan kansainvälisestikin lentokenttäkaupunkina. Merkittävimmät kaupunginosat ovat Tikkurila, Myyrmäki, Martinlaakso, Hakunila, Koivukylä ja Korso.
Maantiede
Vantaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa, Helsingin pohjoispuolella Suomenlahden rannikon välittömässä läheisyydessä. Vantaa on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta. Sen naapuruskunnat ovat etelässä Helsinki, lännessä Espoo, luoteessa Nurmijärvi, pohjoisessa Tuusula ja Kerava sekä idässä Sipoo.
Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta. Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki ja Itä-Vantaalla taas Keravanjoki, Vantaan sivujoki. Aivan Vantaan kaakkoiskulmassa on kaistale merenrantaa. Järviä on suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijänne-tunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi.
Kallioperä on vanhaa, ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuoren kupeesta alkunsa saava pohjois—etelä -suuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästikin noin 80 metrin korkeuteen.
Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia. Rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode—kaakko -suuntainen harjujakso, joka on yksi kaupungin parhaista pohjavesialueista. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla.
Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen. Se on pohjoisen hemiboreaalisen ja keskieurooppalaisen eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisaluetta. Tammi on siellä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla — tosin lännempänä raja menee pohjoisemmaksikin ilmasto- ja maasto-olosuhteista johtuen. Savilaaksot ovat suurelta osin viljelysmaata, ja niiden reunoilla alkavat rehevät sekametsät muuttuen paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Suotuisilla rinteillä sekä jokien rannoilla on lehtoja (esimerkiksi Mustavuori, Pyymosa ja Herukkapuro). Hiekkaisilla mailla ja kallioiden huipuilla on kuivia mäntyvaltaisia kankaita. Myös soita on runsaasti harvaanasutuilla alueilla.
Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, on yhä suuri osa sen pinta-alasta maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. 0,7 prosenttia kaupungin pinta-alasta on luonnonsuojelualuetta.
Ilmasto
Helsinki-Vantaan lentoasema, tiedot vuodelta 2002:
- vuoden keskilämpötila 5,8 °C
- lämpimin kuukausi: heinä- ja elokuu, 19,3 °C
- kylmin kuukausi: joulukuu, -8,1 °C
- vuoden sademäärä: 449 mm
Historia
Vantaan alueelta on löydetty noin 5000-luvulta eaa. peräisin olevia asutusten jäännöksiä. Helsinge (Helsingin pitäjä, nykyinen Vantaa) mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1351. Helsingin kirkkopitäjä syntyi 1300-luvun loppupuolella, ja Pyhän Laurin kivikirkko valmistui sinne vuonna 1460. Nimi Helsingin pitäjä mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1428. Pitäjän keskus alkoi siirtyä vähitellen Vanhankaupungin Helsingistä uuteen Helsinkiin, kun se perustettiin Kustaa Vaasan toimesta vuonna 1550.
Vuonna 1865 syntyi Helsingin maalaiskunta, joka erotettiin Helsingin kaupungista. Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin vuonna 1862, mikä mahdollisti radanvarsialueiden, kuten Tikkurilan, kehittymisen taajamiksi.
Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa noin kolmasosa Helsingin maalaiskunnasta, kuten sen suurimmat keskukset Malmi ja Pitäjänmäki, liitettiin osaksi Helsinkiä. Samalla siirtyi kaksi kolmannesta maalaiskunnan asukkaista Helsingin puolelle. Maalaiskunta sai vuonna 1954 Korson Keravasta sekä vuonna 1959 pienen alueen Tuusulasta. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin maalaiskunnasta Helsinkiin.
1950-luvulla Tikkurilasta tuli uusi kuntakeskus. Vuonna 1972 maalaiskunnan nimi muutettiin Vantaan kauppalaksi ja vuonna 1974 Vantaan kaupungiksi. Vantaan kaupunkirakenteen syntyyn vaikuttivat suurelta osin päärata ja Helsinki-Vantaankosken rata, joiden varsille rakennettiin 1960–1980-luvuilla runsaasti lähiöitä maaltamuuton vauhdittamana. Lisäksi Helsingin (nykyään Helsinki-Vantaa) lentoaseman rakentaminen keskelle silloista maalaiskuntaa 1950-luvun alussa vaikutti kaupunkikuvaan.
Väestö
| Kansallisuus | Määrä |
|---|---|
| Venäjä | 1 521 |
| Viro | 1 287 |
| Somalia | 859 |
| Serbia ja Montenegro | 531 |
| Vietnam | 299 |
| Turkki | 276 |
| Irak | 261 |
| Ruotsi | 178 |
| Thaimaa | 176 |
| Intia | 146 |
| Iso-Britannia | 120 |
| Muut | 2 837 |
| Yhteensä | 7 751 |
Vantaan väestö on Helsinkiä ja Espoota työväenluokkaisempi, mikä näkyy muun muassa siinä, että ihmisten työpaikat ovat teollisuudessa ja logistiikassa ja puolueista SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on maan keskitasoa suurempi kannatus. Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, joita on peräti 60 prosenttia kaikista talouksista. Vantaalainen palkansaaja ansaitsi keskimäärin 22 452 euroa vuonna 2002, mikä on enemmän kuin koko maan keskiarvo (19 470 €), mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Ympäristöä alhaisempi tulotaso heijastuu myös hintatasoon: Vantaan kaupunginosista Mikkolassa on pääkaupunkiseudun halvimmat asunnot.
Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret johtuen väistämättömästä erosta lähiöseutujen ja pientaloalueiden välillä. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %). Itä-Vantaan pienituloisimmat alueet, kuten Korso, Mikkola, Havukoski ja Hakunila, ovat saaneet huonon maineen rauhattomuutensa takia — mikä tosin ei ole sen suurempaa kuin useimmilla Helsinginkään alueilla.
Maahanmuuttajia on Vantaalla keskimääräistä enemmän, yli neljä prosenttia väestöstä. Suurimpia ryhmiä ovat venäläiset, virolaiset ja somalit.
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1805¹ | 4 840 |
| 1865² | 6 974 |
| 1880² | 7 819 |
| 1890² | 8 865 |
| 1900² | 11 110 |
| 1910² | 18 321 |
| 1920² | 22 368 |
| 1930² | 23 558 |
| 1940² | 31 511 |
| 1950 | 14 976 |
| 1960 | 41 906 |
| 1970 | 72 215 |
| 1980 | 129 918 |
| 1990 | 152 263 |
| 2000 | 176 386 |
| 2010³ | 196 187 |
| 2020³ | 221 139 |
| 2030³ | 240 164 |
| ¹ Helsingin pitäjän kirkonkylän alue | |
| ² Helsingin maalaiskunta ennen vuoden 1946 suurta alueliitosta (katso historia) | |
| ³ ennuste | |
Palvelut
Vantaa jakautuu viiteen palvelualueeseen: Myyrmäki (34 400 asukasta), Martinlaakso (26 200 asukasta), Tikkurila (43 900 asukasta), Korso-Koivukylä (45 700 asukasta) sekä Hakunila (28 800 asukasta).
Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa.
Vantaalla on 58 peruskoulua, 9 lukiota, 6 ammattioppilaitosta tai -korkeakoulua ja 89 aikuisopistojen toimintapistettä (2003). Evtekillä, Espoon-Vantaan teknillisellä ammattikorkeakoululla, on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus), Martinlaaksossa (Mercuria Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaa-instituutti sijaitsee Koivukylässä.
Vantaan kaupunginkirjastolla on 540 503 kirjaa (31.12.2003) ja 11 toimipistettä, joista pääkirjasto sijaitsee Tikkurilassa. Kaupunki omistaa 5 uimahallia, 4 urheiluhallia, 2 kuntosalia, 15 tenniskenttää, 69 jääkiekkokenttää tai luistelualuetta ja 14 valaistua kuntorataa. Vantaalla on lisäksi kaksi golfkenttää, Hiekkaharjussa ja Keimolassa.
Liikenne
Vantaa on tärkeä liikenteen keskus. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin ja sen matkustajamäärä oli 13,2 miljoonaa vuonna 2003. Helsinki-Vantaa on valittu maailman parhaaksi lentokentäksi 1999 ja kokoluokkansa tai Euroopan parhaaksi useana vuonna.
Lentoasema jakaa karkeasti Vantaan itä- ja länsiosaan. Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä, päärata Itä-Vantaan läpi ja Vantaankosken rata, joka päättyy Vantaankoskelle Länsi-Vantaalla. Rautatieasemia on yhteensä yhdeksän, ja niillä pysähtyvät lähijunat. Muut kaukojunat paitsi Pendolinot ja Venäjän junat pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on bussiyhteys lentoasemalle. Asemat ovat Vantaankosken radalla Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski sekä pääradalla Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Korson ja Savion asemien välille on mahdollisesti tulevaisuudessa rakenteilla uusi Urpian asema. Pääradalle lisättiin 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteilla erillään kaukoliikenteestä. Lisäksi on suunnitteilla Marja-rata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta.
Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja ja osa pääkaupunkiseudun seutulinjoja. Vantaan läpi kulkee useita merkittäviä teitä, kuten Kehä III itä-länsisuunnassa sekä Hämeenlinnan, Tuusulan, Lahden ja Porvoon moottoritiet.
Työpaikat ja teollisuus
Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, lvi,- kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella ja erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa, sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkeateknologian yrityksiä. 74,6 prosenttia työpaikoista on palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa vuonna 2000. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin. Suuri osa vantaalaisista käy kuitenkin töissä Helsingissä.
Matkailu
Vantaan merkittävin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (246 723 kävijää vuonna 2003). Muita nähtävyyksiä ovat Helsinki-Vantaan lentoasema (1952), Suomen Ilmailumuseo, Helsingin pitäjän kirkonkylä ja Pyhän Laurin kirkko (1460), Myyrmäen kirkko (Juha Leiviskä, 1984), Sotungin kylä, Vantaankoski, Vantaan kaupunginmuseo (Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa), Vantaan taidemuseo (Myyrmäkitalossa), Akvaariolinna, kauppakeskukset Myyrmanni ja Jumbo, Backaksen puutarhakeskus ja kartano sekä Viherpaja.
Lentokentän läheisyydessä on useita hotelleja sekä Tikkurilassa Sokos Hotel Vantaa. Tapahtumista tunnetuin on Ankkarock Korsossa (36 000 kävijää 2003).