Ero sivun ”Totuus kiihottaa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty viite ja uusi kirja-arvio.
Vihavaisen teosta koskeva näkemys on artikkelissa jo kertaalleen. Median suhtautumista teokseen ei voi lähteistää teoksella itsellään. Poistan nämä.
Rivi 131:
Hankamäki julkaisi vuonna 2022 [[Vastaanottotutkimus|vastaanottotutkimuksen]] ''Pavlovin koirat. Tieteellinen tuomio median ja byrokraattien kostosta''. Siinä hän kirjoittaa, ettei mediatutkimuksen merkityksestä pitäisi päättää arvostelluissa medioissa eikä ''Totuus kiihottaa'' -kirjassa kritisoimiensa toimittajien omilla kannanotoilla, joiden tuloksena on syntynyt ”lehdistöreportaasitiedettä”.<ref>Hankamäki 2022, s. 30, 32, 36–37, 71, 104.</ref> Hän kirjoittaa teoksensa ''Totuus kiihottaa'' joutuneen tuhoisan [[Cancel-kulttuuri|cancel-aktivismin]] kohteeksi, mutta katsoo, että tiedotusvälineet ja ministeriö tulivat osoittaneiksi hänen väitteensä todenperäisiksi omilla reaktioillaan. Hankamäen mukaan kirjaa koskenut uutisointi siirsi huomion sukupuolipolitiikkaan ja pois medioihin kohdistetusta arvostelusta.<ref>Hankamäki 2022, s. 12.</ref> Hän katsoo tutkimuksensa vastaanoton vääristyneen mediassa, koska kirjan sisältämiä tutkimussisältöjä alettiin käsitellä perussuomalaisten puoluekannanottoina ja niistä tehtiin puolueiden välisen kiistelyn välineitä.<ref>Hankamäki 2022, s. 228–229.</ref>
 
Hankamäki vastasi myös syytöksiin naisvihamielisyydestä ja rasismista. Hänen mukaansa Suostumus2018-aloitteen ja Me Too -kampanjan arvosteleminen ei ole seksuaalista ahdistelua eikä raiskausten puolustelua. Sen sijaan toimittajat sekoittivat tutkimuksen esimerkkiaineistona olleiden lehtijuttujen ajatussisältöjä tutkimuksen argumentteihin, joissa Hankamäki arvosteli tekeillä olleita lainuudistuksia.<ref>Hankamäki 2022, s. 63, 68–69.</ref> Käsitys ihmisrotujen olemassaolosta ei Hankamäen mukaan ole rotusyrjintää, vaan rotujen tunnustaminen päinvastoin takaa erään ihmisoikeuden: olla omaa rotuaan.<ref>Hankamäki 2022, s. 115–116; Hankamäki 2020, s. 184.</ref> Hän on kiistänyt syyllistäneensä seksuaalisen hyväksikäytön uhreja ja katsoo toimittajien yhdistäneen Hankamäen vapaamieliset näkemykset seksistä eräisiin kirjaansa liittymättömiin ahdistelutapauksiin tarkoitushakuisesti.<ref>Hankamäki 2022. s. 89–92.</ref> Median väitteistä poiketen Hankamäki paheksui turvapaikanhakijoiden Oulussa 2015 tekemiä raiskauksia kirjassaan ''Totuus kiihottaa''.<ref>Hankamäki 2020, s. 76.</ref>
 
Hankamäen mukaan tiedotusvälineet ja viranomaiset jättivät huomiotta, että hän esitti feminismin arvostelunsa ho momiehenhomomiehen näkökulmasta, joka poikkeaa tyypillisestä naisten ja miesten sosiaalista tasapainotilaa tavoittelevasta normistosta.<ref>Hankamäki 2022, s. 31–32, 42, 73, 132, 137, 145, 171 alav., 172, 251.</ref> Hänen mukaansa syytökset naisvihasta kertoivat valtiollisen tasa-arvopolitiikan puolueellisuudesta.<ref>Hankamäki 2022, s. 166, 174, 197, 205, 207, 331.</ref>
 
Timo Vihavainen kirjoitti teosta ''Pavlovin koirat'' koskevassa kirja-arviossaan vuonna 2023, että
 
{{Lainaus|Hankamäen tapaus ei ole enempää eikä vähempää kuin aikamme törkein yksittäiseen tutkijaan kohdistuva oikeusmur ha.<ref name="Vihavainen2"/>}}
 
== Lähteet ==