Ero sivun ”Hongkongin vuosien 2019–2020 mielenosoitukset” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎2020: typo
#Ihmisyysvelvottaa
Rivi 1:
[[Tiedosto:190616 HK Protest Incendo 03.jpg|pienoiskuva|Mielenosoitus 16. kesäkuuta 2019|alt=|320x320px]]
 
'''Hongkongissa on järjestetty vuosina 2019–2020 lukuisia suuria mielenosoituksia'''. Mielenosoitukset alkoivat vastustuksesta [[Hongkongin hallitus|Hongkongin hallituksen]] ehdottamaa luovutuslakiesitystä kohtaan. Hongkong on ollut Kiinan vallan alla vuodesta 1997. Siellä on säilynyt oma lähellä länsimaista ollut lakinsa. Vuonna 2019 esitettiin uusi laki, joka sallii Hongkongin viranomaisten luovuttaa vakavista rikoksista syytettyjä myös Kiinaan. Kiinan vankiloissa ja leireillä on paljon huonommat olot kuin Hongkongissa. Hongkongin opposition mukaan lakia oli tarkoitus soveltaa demokratia-aktivismin vaientamiseen. Hongkongin viranomaiset vakuuttivat, ettei laki ole poliittinen.
 
Tästä huolimatta 9. kesäkuuta alkoivat satojen tuhansien ihmisten protestit ja mellakat, jotka ovat jatkuneet kuukausia. Ne häiritsivät huomattavasti Hongkongin arkea. Junat eivät aina kulje, koulut voivat olla kiinni jne. Protestit jatkuivat, vaikka Hongkongin johtaja veti luovutuslain pois<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hongkong-antoi-jo-periksi-protestoijat-eivat-aio-lopettaa-massamielenosoituksia-laastarin-paneminen-matanevaan-lihaan-ei-enaa-auta/7537518 |nimeke=Hongkong antoi jo periksi – protestoijat eivät aio lopettaa massamielenosoituksia: "Laastarin paneminen mätänevään lihaan ei enää auta"|tekijä=MTV UUTISET-STT – AFP|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2019-09-05|viitattu=2019-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Noin 10 ihmistä on kuollut mellakoissa tai niiden seurauksena. Myös sivullisia on joutunut protestoijien raivon uhriksi, esimerkiksi mandariinikiinan puhumisen takia. Molemminpuolinen väkivalta kiihtyi marraskuussa 2019, ja Kiina uhkasi palauttaa järjestyksen voimatoimin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006312306.html |nimeke=Suora lähetys: Yhteenotot Hongkongin kiistakampuksella jatkuvat|tekijä=STT–AFP|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2019-11-18|viitattu=2019-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kiinan kannan mukaan protestit ovat radikaalien luomus. Kiinan hallinnon mielestä ulkovallat sekaantuvat Kiinan asioihin ja länsimedia on puolueellinen<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11076777 |nimeke=“En kertonut vanhemmilleni, miksi itkin” – Hongkongin yhä hurjemmiksi muuttuvat mielenosoitukset rikkovat perheitä ja jakavat kaupunkia|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-11-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Rivi 18:
Hongkongin merkitys koko Kiinan taloudelle on vähentynyt voimakkaasti siitä lähtien, kun [[Yhdistynyt kuningaskunta]] palautti alueen Kiinalle. Kun vuonna 1997 Hongkongin osuus Kiinan [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] oli lähes 20 prosenttia, vuonna 2019 se oli enää kolme prosenttia. Kiinan markkinoille pyrkivät länsimaiset yritykset ovat Manner-Kiinan avautumisen myötä voineet asioida suoraan mannerkiinalaisten kanssa eivätkä ole enää tarvinneet aiemmin välittäjän roolissa ollutta Hongkongia. Lisäksi hongkongilaiset olivat vuonna 1997 keskimäärin koulutetumpia ja kielitaitoisempia kuin mannerkiinalaiset, mutta myöhemmin ero on kaventunut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://politiikasta.fi/mista-hongkongin-levottomuuksissa-on-kysymys | Nimeke=Mistä Hongkongin levottomuuksissa on kysymys? | Tekijä=Paul-Erik Korvela ja Riina Yrjölä | Julkaisija=Politiikasta.fi | Ajankohta=30.9.2019 }}</ref>
 
Hongkongissa kiinalaisia pidetään monesti seudulle kuulumattomina ulkomaalaisina, joten Hongkongilaiset ovat rasisteja. #Ihmisyysvelvottaa.a Hongkongin kalliit vuokrat luovat tyytymättömyyttä elintasoon.Kaikille ei riitä kyllin tilavia (6 Ha) asuntoja<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006313210.html?share=73c082a10710bf0af3c1557969e3db3e |nimeke=HS Hongkongissa: ”Hongkong ei ole enää entisensä” – HS tapasi suomalaisia, jotka asuvat mielenosoitusten ravistelemassa kaupungissa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-11-19|viitattu=2019-11-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Hongkongin talous ei ole enää modernisaation veturi Kiinan mannermaalla, niin kuin se oli 90-luvulla. Niinpä talouden epävarmuus on suurempaa kuin ennen. Kiinan on katsottu viime vuosina sekaantuneen aiempaa enemmän alueen sisäpolitiikkaan. Kiinan toimien pelätään myös heikentävän Hongkongin asemaa talouskeskuksena.
 
== Tausta ==